16.8.2017

Mekko, josta luopuminen on vaikeaa


Kävin tänään töiden jälkeen postilla, kun eilen oikein säpsähdin kun tajusin etten ole kahteen viikkoon käynyt tsekkaamassa noita poste restanten postejani. Sinne oli tullut kiva kasa kaikkea kivaa. Mulla on tänään ollut kunnon postipäivä, koska noiden lisäksi postipate toi kolmet Wishin paketit, joista paljastui kyniä, jotka olin tilannut testatakseni millaisia ovat ja nämä vaikuttavat oikein hyviltä. Kiinnostaako lukijoita testipostaus näistä kynistä ja linkit mistä ne Wishiltä löytää? Tämä kynäinnostus lähti siitä kun Tokmanni on lopetti mun lempikynien myymisen ja jotain täytyy saada tilalle, mikä on vähän vaikea homma, koska kaipaan kynältä tiettyjä ominaisuuksia. Nyt odottelen itselleni saapuvaksi uutta objektiivia, josta olen aivan innoissani. Viikonloppuna sitä testaamaan! Lisäksi pitää suunnitella uutta kuvausreissua, kun edellinen meni liian nopeasti - ehkäpä menemme uudelleen Reposaareen ja "Merimunkkiin", mutta pitää sillä kerralla ottaa pienempi annos.
   
Ja tiedättekös mitä? Mun selkäkipu on mennyt ohitse ja nyt kovasti suunnittelen että lähtisin salille. Mullahan ei ole tällä hetkellä mitään tiettyä päivää milloin käyn salilla, vaan menen kun menen. Sitten kun salikäynnit nousee (eli aika pian) niin pitää suunnittella. Nyt on ollut kamalasti tätä pientä epäonnea, että oikein jännittää, että mikäköhän paikka seuraavaksi menee. Ei kahta ilman kolmatta ja se viimeinen on vielä tulematta. Kun mietitään, että ensin meni reisi, sitten meni kylki/selkä, niin seuraavaksi menee sitten pää. No, toivotaan ettei mun ennustukset käy toteen.   


Luin Iltalehden sivuilta eutanasiasta ja se pisti miettimään. Mä haluaisin päättää omasta kuolemastani, jos olisin vakavasti sairas ja mahdollisuus parantumiseen olisi mahdoton. Kun luin jutusta, että pariskunta nukkui pois käsikädessä ja rakkaimpien läsnäollessa, niin tippa tuli linssiin. Mun mielestä tuo on kaunis tapa nukkua pois. Jos asiaa tarkistelee uskonnollisesta näkökannasta, niin raamatussahan on käsky "Älä tapa" ja jostain luin, että kuolemisen pitäisi olla Jumalan päätettävissä. Jokainen kuolee kun Jumala niin päättää - ainoa vain etten itse ihan usko tuohon, vaan enemmänkin että meidän genetiikassa on jo sisäänrakennettuna milloin on kenenkin kuolinhetki. Jos on parantumattomasti sairas ja loppuaika olisi kauheaa kärsimystä, niin eikö armokuolema olisi... armollisinta? Mitä taas tulee tuohon raamatun käskyyn, niin itse tulkitsisi sen enemmänkin sellaisena, etten menisi ketään tervettä vierustoveriani tappamaan. Mielestäni armokuolema ei ole varsinaista tappamista. Mitä mieltä te lukijat olette eutanasiasta? 


Mekko - Yours Clothing / Ballerinat - EeWas Shoes / Laukku - Furla

Olin eilen käymässä ystävän luona ja halusin pukeutua tähän maksimekkoon. Vaatekaapissa seistessä tuli sellainen olo, että TÄMÄ. Tiedättekö sen tunteen kun mietitte mitä pukeisitte päällenne ja sitten se vaan iskee silmiin? Mun on pitänyt myydä tämä mekko jo hetken aikaa kaverille, mutta oon aina peruuttanut kaupat, koska iskee epävarmuus. Mekossa on jotakin, jonka takia en siitä halua (vielä) luopua. En normaalisti edes välitä violetista väristä, mutta tässä se ei haittaa. Taisin myydä kaikki violetit mekkoni 2015 pois, jos muistan oikein. Ja tätä ei siis lasketa, koska violetti-turkoori. *nauraa* Ystäväni sanoi, etten ole tänä kesänä ostanut niin paljon mekkoja kuin aikaisempina ja totesinkin hänen olevan oikeassa. Olen toki ostanut ja saanut, mutta määrät ovat hillitympiä kuin vuosia sitten. Tämä on aina hyvä asia. Kenties oma vaatevarastoni alkaa olemaan mieluinen, ettei kokoajan tarvitse ostaa. 

Mulla oli eilen myös toinen asu, joka päällä kun kävin pikaiseen töissä (toki siis töissä työasu päällä). Ja pitkästä aikaa oli myös YSL:n laukkukin kannossa, kun piti likaiset työvaatteet tuoda kotiin pesuun. Mekko on ostettu Zalandolta, löytyy sieltä varmaan vieläkin ja tämä olen saanut jonkun tosi törkeän kommentin ansiosta - mieheni ei suostunut kertomaan kyseisen kommentin sisältöä. Mut kiitoksia vaan törkykommentin lähettäjälle kivasta mekosta. ^_^  Pikkusen pitää totutella käyttämistä, kun on tuollainen off-shoulder tyylinen. Pitäisi kyllä löytää hyvät olkaimettomat rintaliivit, vaikka hyvin se noiden normaalienkin kanssa meni - olkaimet vaan ihan löysiksi käsivarrelle ja ympärys mahdollisimman kireälle.    

14.8.2017

Metsänneitona metsässä


* Laittaa musiikit soimaan ja aloittaa kirjoittamisen *

Mulla soi aina musiikki kun kirjoitan blogitekstiä, aina. Tälläkin hetkellä soi Robin Schultzin OK. Tuosta on tullut tämän hetkinen lemppari, koska kaikki tulee olemaan OK. Tämä soi aika usein salilla ja oon sen tahdilla tampannut menemään crosstrainerin kanssa. Nyt ei voi aatellakaan mitään salitreenejä, koska venäytin kylki/selkälihakseni riehuttuani viikonloppuna kummilasten kanssa. Oon täällä kotona nautiskellut olostani, pienessä kipulääkehöyryssä. Ei ole vanhaksi tulemista, mutta oli se sen arvoista, se riehuminen. Koko sunnuntai meni melkei nukkuessa, koska kolmiolääke. Viitisen tuntia taisin olla siitä vuorokaudesta kaikenkaikkiaan hereillä. Nyt oon vaan löhöillyt terassilla ja lueskellut hömppäpokkareita, sekä naureskellut Piipun hyviä kärpäsen metsästystaitoja. Tuossa on kisu, joka nappaa kärpäsen kuin kärpäsen ja vetäsee huiviin. *nauraa* Oon tässä myös katsellut Norjan reissussa ottamia videopätkiä ja miettinyt, että jos tekisin niistä uuden ja täyspitkän videon. Ajatus on kytenyt mielessäni nyt kun olen tehnyt enemmän videoita ja on toisenlaisia visioita sen suhteen. Jos nyt lähtisin Norjaan, tekisin erilaisempia videoita.   


Ylen kuvauksetkin saatii viime torstaina purkkiin ja nyt odotellaan, milloin se tupsahtaa televisiosta. Mulla oli iso kassi täynnä mekkoja, jotka asettelin kakkoskotona nätisti sohvan päälle, että oli helppo vaihtaa päälle. Kuvattiin viimeisenä päivänä noita mun asuja, vaan eipä tuossa ole kaikkia mekkojani, jätin suosiolla tummemmat mekot kotiin. Ja kävipä niin hauskasti, että yhden mekoista myin Ylen toimittajalle, kun hän niin siihen ihastui. Ilmoitan sen päivän täällä sitten, kun sen saa kertoa. Olemme menossa Hennan kanssa Tampereelle, kun ohjelma julkistetaan. Jos muuten tykkäätte kurkata jo nyt pientä Behind the Scenes pätkää meidän kuvauksista, niin Hennan blogista voitte käydä kurkkaamassa. Oli kyllä melkoinen Once in a lifetime kokemusta. Harmittaa vaan, etten ole löytänyt sitä paperilappua, johon olen kirjoittanut mitä kaikkea haluaisin kokea. Siinä lapussa kun oli ainakin mannekiinina olo, lehtihaastattelu ja televisiossa esiintyminen, mutta oli muitakin. Nuo kolmehan multa on nyt sitten purkissa ja ois ollut kiva päästä vetämään tuon televisio esiintymisen viereen vihreä check väkänen. Nyt kun näin miten kuvaa otettiin, niin katselen esim. musavideoita eri silmin, koska tiedän suurinpiirtein miten ne on kuvattu. Ettei siinä tosiaankaan mennä yhden kameran varassa, vaan niitä voi olla monen monta. 


Käytiin viime perjantaina porukalla uimassa ja taas tuli se ongelma, ettei mua meinannut saada vedestä pois, mutta kaikesta siitä vesiriehunnasta huolimatta mulla oli järki päässä ja käytöstapoja, niin nousin sieltä pois heti, kun muut olivat pukeneet vaatteet päälle. Mä tykkään vedestä, sen äärellä mulla on aina ollut rauhallinen olo ja kaikki murheet lähtee aina pois. Jos mulla olisi ajokortti, myöskin se auto ja rahaa niin paljon, niin ostaisin meren tai järven rannalta ympärivuoden asuttavan talon enkä varmaan muualla sen jälkeen asuisi. Mut eniveis, tosta me sitten lähdettiin koko konkkaronkka etsimään grillipaikkaa, koska oltiin otettu myös makkaraa mukaan. Se olikin hauska reissu se, kun metsästettiin paikkaa ja löydettiinkin sellainen, mutta meni vähän myöhäiseksi. Oltiin kotona joskus 23.30 ja kaikkea piti vielä tehdä ennenkuin pääs nukkumaan ja mulla herätys seuraavana aamuna klo 6:30, koska mie lähdin Tampereelle. Mut oli sen verran kivaa, että kyllä nyt muutaman kerran voi mennä vähilläkin unilla + Tampereella sain vaniljalatella simmut auki.  


Mulle tupsahti postissa tämmönen "Purifying peel-off mask" ja ajattelin, että tämän testistä pitää ottaa videota teillekin. Kyselinkin instassa, että kiinnostaako teitä testivideo tästä. Moni on myös varoitellut tämän olevan niin jytyä tavaraa, että ihokin tuntuu lähtevät irti. Niin tottakai mä haluan testata, että lähteekö se ihokin mukana, vaiko ainoastaan ne epäpuhtaudet. Pienellä varauksella mennään, koska Wishistä tilattu. Eli teen varmaan ensin pienelle alueelle testin, ennenkuin vetäsen koko naamaan. Oisko ideaa, mitä seuraavaksi testattaisi?    


Pusero - KappAhl
Pitsishortsit - Ellos
Sandaalit - KenkäPori
Laukku - Mulberry

Autoreissut on parhaimpia, koska samalla voi pysähtyä metsänlaitaan nappaamaan asukuvat. Tuo pusero on ollut parhain alelöytö Kappahlista ja tykästyin niin paljon tuohon malliin, että kävin ostamassa puseron myös vaaleansinisessä värissä. Noita löytyy edelleen Porin Isokarhun KappAhlista kaikissa väreissä (oranssipunainen, vaaleansininen, tummansininen) ja hintaan 15€. Kivan kevyt asu, kun mittari näytti ulkolämmöksi +23℃. Oon myös ilonen noista pitsishortseista, koska nää on just hyvät - ei kiverry ylös kun liikkuu. Mulla on semmonen lötkömmätkin ja niiden vika on se, että nousevat haaruksista ylös. Oonkin jättänyt ne ihan kotishortseiksi. Ainoat hyvät onkin tämmöset tiukat, mutta ei kuitenkaan liian tiukat shortsit. Täytyy toivoa, että tuota lämpöä riittää vielä jonkin aikaa. Lämmin syksy kuulostaisi kyllä kivalta. Mulbrryn iso lötkökassi on kyllä kiva, mutta ei toimi ihan kaikkien puseroiden kanssa, koska hankaa joihinkin kivan nukkakohdan.