19.1.2017

Ruokapäiväkirjani minun - 19.1.2017

(Kuvan saa klikkaamalla isommaksi)


Tässä se sitten olisi - Ensimmäinen reaaliaikainen ruokapäiväkirja! Toivon asiallista keskustelua kommenttilaatikon puolelle enkä tarvitse mitään vinkkejäkään tällä hetkellä, kysyn sitten kun niitä tarvitsen. Kiitos kuitenkin jo etukäteen! Tässä siis tämän päivän jutut, en tiedä ehdinkö joka ilta tekemään näin kattavasti kaikkea, mutta yritän. 

Aamupala klo 8.00
Kaurapuuroa jossa myös pellavansiemenrouhetta, oliiviöljyä, vi siblin kuitulisää, raejuustoa, mustikoita sekä mustikkakeittoa. 

Lounas klo 11.30: 
Tässä mulla kävi se mitä pelkäsinkin, eli vetäisin lounaan naamariin ja vasta poislähtiessäni tajusin että olisi pitänyt ottaa kuva. No otin kuvan, tyhjästä lounaslaatikostani. *nauraa* Siellä kuitenkin oli kaksi Vaasan ruispalaa joiden päällä kaksi juustoviipaletta sekä paistettua kananmunaa. Lisäksi kolme keskikokoista porkkanaa ja juomana 0,5l FunLight Metsämarjasta tehty mehu. 

Välipala klo 15.15: 
Maitorahkaa, johon ripottelin pellavansiemenrouhetta sekä laitoin mustikkakeittoa. Ei mitään muuta. 

Päivällinen klo 19.20: 
Perunaa, riistakäristystä ja salaattia (sis. kurkkua, sipulia, paprikaa, salaattijuustoa)

Iltapala klo 22.00-23.00: 
Smoothie jossa maitorahkaa, vadelmia, vettä ja mustikkakeittoa. 


Lisäksi olen päivän aikana juonut nesteitä tähän malliin: 
Aamulla 3dl vettä jossa multivitamiiniporetabletti
Koulupäivän aikana 5dl mehua (vettä jossa FunLightia)
Kotona 10dl vihreää teetä
Illalla vielä 4dl vettä jossa magnesiumporetabletti


18.1.2017

Tuulessa ja tuiskussa, mennään vain eteenpäin


Mulla menee jo paljon paremmin! Myönnetään nyt samantien ettei se ole ollut kovin helppoa ottaa itseä niskasta kiinni, mutta positiivista sentään se, etten ole syönyt yhtäkään herkkua viime maanantain jälkeen. En repsahtanut edes koulussa kun nokan eteen lyötii iso kasa suklaakonvehteja koska luokkalaisella oli synttärit. Veden juonnista olen saanut onneksi helposti kiinni, kunhan vaan pidän vettä (tai teetä tässä tapauksessa) kokoajan käden ulottuvilla. Juon koulussakin vihreää teetä, koska se on noista sellainen joka yleensä pistää nesteet liikenteeseen, mutta en ole vielä huomannut mitään ramppailua vessassa. Ihmettelen tätä suuresti koska teellä on ollut muhun aina tuollaisen vaikutus. Mietskelin tossa myös että voisi helpottaa jos tekisin blogiin ruokapäiväkirjaa, mutta tekisinkö sen niin, että kerran ehtoossa laittaisin kuvat mitä olen syönyt vaiko kerran viikossa koko viikon syömiset.


Koulussa menee onneksi nyt paremmin kuin viikko takaperin, suru ei puserra ihan niin pahasti. Näin viikonloppuna yhdessä kissaryhmässä aivan Sillan näköisen kissanpennun joka etsi kotia, niin siinä tuli itku. Mä oon varmaan nyt siinä sinut asian kanssa vaikka helvetin epäreilua se oli universumilta tehdä näin. Nyt tuntuu muuten siltä että kyllä mä tuosta ruotsin näytöstä pääsen koska ymmärrän kyllä mitä opettaja puhuu (ainakin suurinpiirtein) ja tässä sitä opetellaan. Numeroiden sanomiset ruotsiksi on kyllä vaikeaa kun mennään kymmeniin tuhansiin. Osaako joku heittää mitä lukua yritä tässä vääntää jos kirjoitan "sjuttiotusensjuhundrasjuttiosju" ? Katsotaan menikö oikein. Numeroita mun pitäisi harjotella. Pitää vissiin sanoa kaverille joka puhuu ruotsia, että alkaa höpisee mulle ruotsiksi. Jospa siitä vähän oppisi. Mut yllätettiin tänään koulussa kun luokkakaveri toi mulle kassin josta paljastui Maria Drockilan kaunis kynttiläsetti. ♥ YSL laukku on osoittautunut todella hyväksi "ota puoli elämää mukaasi" laukuksi. Paremmalla järjestelyllä sinne mahtuisi vieläkin enemmän, mitä kuvassa näkyy.


Meidän piti mennä Hennan kanssa kuvailemaan mutta sää ei ole meidän kanssa (taaskaan) samaa mieltä. Mulla olisi kova hinku päästä kuvaamaan - raahasinkin yksi päivä kameran kouluun ja napsein siellä muutamia kuvia. Koulun jälkeen menin Meri-Poriin ajatuksena kuvailla mutta ei siitä tullut mitään. Turha reissu siis. Mut lyötiin taas ensi viikolle yksi päivä alustavasti lukkoon, että jos silloin pääsisimme kuvailemaan. Suunnittelin että menisin itsekseni viikonloppuna Meri-Poriin kuvailemaan, mutta katsotaan nyt tuleeko siitäkään mitään kun tuo sää vaihtelee niin paljon. Onneksi oon voinut kuvailla kisuja - Sulokin on niin suloinen kun nukkuu mamman kainalossa. No pyhitän tämän ehtoon kirjeille jotka ovat saaneet aivan liian vähän huomiota. Kirjottaminen on hyvä asia, kun saa purkaa noita ajatuksia. 


16.1.2017

Matkalla kohti kevyempää ja terveellisempää oloa - 24. kuukausi


Eipäs lupailekaan ylläoleva kuva mitään hyvää, eli ojaan on menty ja sinne mentiin lujaa! Ongelmaksi on nyt muodostunut se, etten ole sieltä vielä päässyt ylös vaikka olen kokoajan yrittänyt. Onpas siis todella ihana juhlistaa elämäntaparemontin 2v. virstapylvästä kun nyt jo menee huonosti. Mut jeee, 2v. tuli täyteen ja -32kg saatiin pois, oli se enemmänkin mutta kun tuli syötyä. Mut haluan vain todeta kaikille jotka painii tämän saman asian kanssa, että nyt ei vaan saa antaa periksi. Mulla oli tiedossa että ne huonotkin ajat vielä tulee kun alku on ollut niin hyvä. Kaikessa pitää olla hyvää että pahaa.

Näin jälkikäteen on hyvä olla viisas. Ei olisi saanut ottaa sitä kahta viikkoa ihan noin rennosti mutta tulipahan kantapään kautta todeta miten ei kannata omalta osaltani tehdä. Mun on aina pitänyt kokea asiat tuon kantapään kautta, siitä vaan oppii parhaiten. Vähän kyllä pelottaa että toivottavasti saan käännettyä tämän kelkan ympäri koska tää ei saa nyt mennä mönkään!


Monia teistä oli kiinnostanut mun joulun syömiset ja miten elämäntaparemontti vaikutti siihen. No, ei se vaikuttanut koska pidin joulun tienoolla kahden viikon tauon. En siis kirjannut silloin mitään syömisiäni ylös, mutta olisi pitänyt koska ehkä se olisi saanut mut havahtumaan aiemmin tähän nousuun. Mä en pitänyt tuolloin myöskään ruokailurytmistä kiinni vaan saatoin skipata täysin aamupalan ja lounaankin, niin että ensimmäinen ruokani oli välipala ja silloinkin saatoin ottaa tyyliin pipareita. Silloin sitä ajatteli että mä oon ansainnut tämän pienen tauon eikä siinä varsinaisesti ongelmaa ollut, vaan ongelma oli sen katkaisu. Itse ajattelin tyhmästi että kun oon jo 2v. näin mennyt, niin ei se olisi ongelma. Väärin! Se ruokarytmi on niin tärkeää koska se on se, joka pitää sut kylläisenä. Ja oikeanlainen syöminen. 

Mutta niin, ne joulun ruokailut sujuivat suht maltillisesti, ainakin omasta mielestäni. Ruokalautaselleni tuli perunaa, kassler-lihaa, porkkana- ja lanttulaatikkoa, rosollia sekä sitä itsetehtyä salaattia. Annos oli kyllä suurempi mitä normaalisti söin, laatikoiden ja rosollin verran, mutta pienempi mitä olen jouluruokailuissa syönyt esim. 4-3v. sitten. Mun akilleen kantapääksi osottautui ne mitä leivoimme eli piparit, joulutortut ja tiikerikakut (joulutorttuihin en kyllä koskenut mutta muihin kyllä) - näiden lisäksi meillä oli myös muutama konvehtirasia jotka syötiin yhdessä miehen kanssa. Yritän tässä järkeillä seuraavaa joulua ajateltuna, että voihan sitä leipoa mutta ne pitää kirjata ylös ja pitäytyä niissä päivän kaloreissa. Ensi kerralla teemme myös vähemmän herkkuja, vähän toki saa olla mutta ei tällaista määrää koska mulla ei pysy nähtävästi kontrolli niiden kanssa. Ja se ateriarytmi!



Lisäksi tuli juotua jonkin verran alkoholiakin ja kyllä mä nyt myös ymmärrän miksi sitä ei saa juoda paljoa, se nimittäin turvottaa ihan hitosti - mua ainakin turvottaa ja tiedän sen melko varmaksi koska seurasin siinä 2pvä aikana painoa kun otin alkoholia. Yhdestä vähän reilummasta juomisesta sellainen +3,5kg plussaa. Mähän olen juonut tämän rempan aikana mutta en tällaista määrää. Normaalisti oon juonut lasillisen, kaksi juhannuksena uudenvuodenattona. Että nyt tuli otettua pikkusen enemmän ja näin sekin sitten kostautui. 

Uudenvuodenaaton jälkeen teinkin korjauksen ja pystyin sitä noudattamaan suht kunnolla, mitä nyt veden juominen oli hakusessa. Sitten tuli Sillan kuolema ja seuraavana päivänä siitä kävelin kauppaan ja ostin kasan herkkuja jotka vedin kotona napaani. Tunnesöin. Monen vuoden jälkeen ja se olo oli todella oksettava. Muistan kun aivot kiljui täysillä kaupassa herkkuja valitessani (tai en tiedä voiko sitä edes valitsemiseksi sanoa) että älä ota, kävele pois, itke, huuda, ihan mitä vaan, mutta älä ota herkkuja. Mä vaan päätin jättää kuuntelematta ja toimin täysin järjettömästi, Mä varmaan yritin herkuilla täyttää sitä tyhjää tunnetta joka mulle oli tullut. Tuon jälkeen en ole syönyt yhtäkään herkkua, mutta ruokaväleissä on edelleen parannettavaa ja mä toivon ettei siinä kestäisi kauaa että pääsisin takaisin raiteille. Olo tuntuu juuri nyt eksyneeltä. To be continued...



Okei, tämä kuukausi meni täysin plörinäksi ja kroppa keräsi plussaa, eikä mitään pieniä määriä vaan aivan järkyttävät määrät. Tässä kuussa tuli tulokseksi plussaa ja peräti +10kg verran. Pakko myöntää mutta olen järkyttynyt. Näen mutta myöskin tunnen, miten sitä on tullut takaisin. En kyllä usko että kaikki tuo määrä olisi puhdasta rasvaa, vaan siinä täytyy olla myös nesteitä. Ainakin toivon että on koska ne nesteet saa kyllä nopeasti pois mutta ensin pitää ottaa kunnon niskalenkki ja mun on myönnettävä, että voimia tämän niskalenkin tekemiseen ei oikein ole. Periksi ei kuitenkaan anneta, ei ikinä!  

Kroppamuutokset: 

Paino: -32kg (+10kg)

Vyötärö: -35cm (ei muutosta)

Lantio: -36,5cm (ei muutosta)

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

Elämäntaparemontissa auttamassa:


 Seuraava remppapostaus tulee 20.2.2017