25.11.2014

Siirin kanssa lumimaisemassa



Kävin viikonloppuna Siirin kanssa ulkona ihmettelemässä lunta, kun neiti niin alkoi sinne hinkumaan. Lumihan ei Siirille ole mitenkään uutta, eikä se sitä juurikaan ihmettele - sitä vaan kiinnosti tehdä reviirin tarkistus. Se lähtee aina ensin vasemmalle ja sitten päätyyn päästessä menee oikealle, ja sieltä sitten takaisin terassille haistelemaan ja kuuntelemaan.



Siiri tykkää ulkona olosta, vaikka näin kylmemmällä ilmalla se ei siellä ole kuin hetken mutta näitä hetkiä voisi olla hänen mielestään useampi päivän aikana. Harmi vaan ettei se nyt ihan meille palvelijoille sovi. Nytkin Siiri kävi monta kertaa reviirinsä läpi ja muutamat kulmat tuli puskettua täyteen omaa hajua. Siiri on kova juttelemaan kun ollaan ulkona, jotenkin tulee olo aina kun se kurisee, että ihan kuin sanoisi mulle että katso nyt tätä ja tuota, ja mennään tuonne, eipäs kun tänne.



Siirissä on myös seisojan vikaa, kun niin nätisti siinä tassu ylhäällä piti ilmoittaa, että vaarallisen oloinen lenkkeilijä meni juuri ohitse. Musta tuo Siiri on niin kauniin näköinen - kaikki meidän kissat on mutta Siirissä on vaan sitä jotain, vai johtuisiko siitä että se on meidän eka kissa - kuningatar. <3



Jossain vaiheessa alkoi tuntumaan siltä, että mua tuijotetaan ja hetken ympärilleni katseltua tajusin miksi moinen tunne oli. Meidän tekemisiä seurasi kaksi silmäparia - ikkunan takaa. Näkyy hyvin tuossa yllä olevassa kuvassa miten Silla katsoo ylempänä ja Sevi alemmalta tasolta. Sillahan sitten kans halusi ulos ja minähän otin mieluusti vastaan. Siiri kans katseli ikkunaan kun tajusi tämän silmäparin.



Sillakin uskaltautui hetkeksi ulos, mutta kun varpaisiin osui märkä lumi, päätti hän pompahtaa orrelle ihmettelemään. Silla tykkään usein istuskella tuossa aidalla ja katsella maisemia - sitten kun pelottava lenkkeilijä tuleekin takaoikealta näköpiiriin, niin saadaan hepulikohtaus sisätiloja kohden. Alla olevasta kuvasta näkee hyvin tyttöjen pituudet, pitkiä ovat. Silla on meidän perheen kiipeilijä, Siiri ympäristöään tutkiva ja Sevi taas paikallaan kyhjöttävä.



24.11.2014

Ei ihan niin onnistunut maanantai


Mulla alkoi tämä aamu, sekä uusi työviikko aivan loistavasti, kun aamusti pomppasin pirteänä ylös. Kiirustakin piti kun piti ehtiä käymään Ärrällä lataamassa bussilippu, onneksi mies auttoi tässä ja sain kyydin sinne ja sieltä bussipysäkille. Sitten kun pääsin kotiin ja sain syötyä viimeiset tipat portugalilaisesta kalasopasta leivän kanssa, iski sellainen väsymys ja alakulo, että päätin sammua kissojen kanssa sänkyyn muutamaksi tunniksi. Mua kyllä ärsyttää itsessäni tällaiset, enkä nyt kaipaa mitään kommenttia että mene testaamaan kilpirauhasesti, kun se on testattu niin moneen otteeseen eikä mitään, eli syy ei ole kilpirauhasessa.

Nyt toivonkin että ihana kummipoikani jaksaa piristää raihnaista kummitätiä, kun ensi viikonloppuna menemme häntä katsomaan. Saan vihdoinkin annettua sen hirven jonka Norjasta toin pojalle tuliaisena. Pohdiskelen tässä myös joululahjojen ostamista, mutta ei sitten mitään hajua, mitä tuonikäiselle voisi ostaa. Jotain opettavaista ensikännykkää tuossa katselin, mutta kovin epävarma olen sen suhteen. Pitää varmaankin tiedustella ystävältä, että mistä tuo kummipoika tällä hetkellä pitää ja mitä hän suosittelisi.

Seuraavaksi mulla onkin TO DO -listalla kissojen leikittäminen, Silla on käynyt miuruamassa mua leikkimään jo hetken aikaa - se tuo aina höyhenhuiskan mukana kun sen mielestä pitää leikkittää. Kyllähän me normaalistikin heitä leikitetään, mutta tähän aikaan olisi normaalisi uniaika. Silla vain harvoin nukkuu päivisin, vaan on seurana - hän nukkuu mamin vieressä sitten yöllä. Leikittämisen lisäksi mun pitäisi tehdä ruokaa, nyt tarttis vaan osata ajottaa sen tekeminen just niin, että kun mies tulee kotiin on lämmin ruoka pöydässä. Tänään ajattelin olla tylsä ja tehdä meille ihan vain perunamuussia, itse tehtyjä jauhelihapihvejä sekä salaattia.


Löysin Suomalaisesta ihania jouluaiheisia tarroja, kun siellä viime viikolla kävin, enkä voinut vaan kävellä niiden ohi. Mulla on ihan hirveät tarravarastot, joita käytänkin todella huonosti kun kirjepaperit joita käytän, ovat jo koristeellisia. Tarttis vissii kirjotella valkoselle lehtiöpaperille seuraavaksi.

Me saatiin sunnuntaina kauhea siivouspuuska, johon mun ei tarvinnut osallistua koska kaappini oli jo siistit - kiitos keskellä viikkoa saapuneen siivouspuuskan. Kun mies sai siivottua omansa, totesi hän että tarvitsee jotain säilytysrasioita ja mehän suunnattiin Honkkariin katsomaan. Sieltähän mies löysi sopivat rasiat, sekä isomman roskiksen vessaan - myös minä tein löytöjä: kolmen kynän setin sekä pari valkoista paperilehtiötä. Jos kaupasta löytyy kyniä, tarroja ja kirjepaperia, niin ihan taatusti joku niistä lähtee tämän emännän matkaan. Käytiin samalla reissulla yhdessä asuntonäytössä, mutta talo ei ollut mun makuuni. Muuten oikein hienoksi laitettu ja noin, mutta aivan liian paljon turhia huoneita meille, mikä on harmi kun neliömäärällisesti ja sijainniltaan sopiva.


Oon nauttinut jouluvaloista, ja luulenpa että myös kissat on tykänneet. Kun tuo valosarja laitettiin ikkunan väliin, niin sitähän käytiin ihmettelemässä kokoajan. Onneksi noille löytyi käyttöä, ovat sen valokartion valot, jotka mies sai siististi irrotettua. Meiltähän löytyy siis pieni marjapuu etupihan puolelta, olohuoneen ikkunan välissä sitten tämä valosarja sekä valokartio jolle emme ole vielä keksineet paikkaa. Siinähän on nyt ulos sopiva valosarja joten sinnekin voi laittaa.

Itse tykkään kun yöllä näkeekin jotain, jos joutuu käymään vaikka keittiössä. Näkee onko siinä kulman takana joku musta hahmo repo rankana. Tuo on siis sopivan valoisa, auttaa näkemään pimeässä mutta ei kuitenkaan haittaa yöunia.


Kävin viikonloppuna kissojen kanssa myös ulkona, ihmeteltiin vastasatanutta lunta. Eipä se kauaa kestänyt, kun suli pois - mutta kissojen lumipuuhista enemmän huomenna.


23.11.2014

Porin Piru arvonta


Tämän pirullisen Porin Piru arvonnan meille sponsoroi Korusuunnittelu Henna K
(*Postaus on toteutettu yhteistyössä Korusuunnittelu Henna K kanssa*)


Henna K on itse alusta lähtien suunnitellut Porin Piru -korusarjan. Kysyin Hennalta mistä ajatus tällaisen korusarjan tekemiseen syntyi ja hän kertoi: "Porissa ei ollut mitään omaa korua, niinpä mulle tuli mieleen se sanonta, josta Porin Piru on lähtöisin: "Piru oot jos oot Porista, koko perkele jos Kokemäeltä". Eli siitä se ajatus sitten lähti, ja aloin kehittelemään söpöä hyväntahtoista pikku pirua sukkahousuissaan."

Itse tykkään, että meillä on tällainen porilainen koru, jota ehdottaa vaikka matkamuistoksi. Porin Piru -korusarjaan kuuluu mm. Iso ja pieni kaulakoru - eri ketjuilla ja nahkanauhalla, kalvosinnapit, solmioneula, sormus, rannekoru, korvakorut sekä patsas. 

Ja nyt on yhdellä onnekkaalla mahdollisuus voittaa tämä kuvissa näkyvä Porin Piru -sarjan kaulakoru, jollainen löytyy myös meidän (ex) presidentiltämme, Tarja Haloselta.


Porin Piru arvonta 23.11 - 7.12.2014
(klo. 22.00 saakka)

Näin osallistut:

- Nimimerkki (tunnistamista, tunnistamista)
- Sähköpostiosoite (pakollinen - osoitteettomia osallistumisia ei hyväksytä)
-
Onko Korusuunnittelu Henna K entuudestaan tuttu?