4.3.2011

Miksi pitäisi olla?


















Tuo lause on jotenkin niin ihana, kun tuntuu että porukat liikkuu niin kovin massojen mukana. Vaikka olen kyllä törmännyt ihmisiin jotka siitä massasta myös erottuvat. Pisteet heille! Musta se, että joku uskaltaa mennä just silleen ku ite haluaa, on rohkeutta ja semmonen ihminen on voittaja sellaisenaan. Ja miinuspisteet sellaisille, jotka kovin yrittää lätkiä semmosia ihmisiä maahan. Epäilemään itseään.


Siis eihän me mitään voida, jos me tykätään mennä just silleen kun huvittaa. Ja jotain se sitten tuntuu ärsyttävän. Ja sitten kun tuntuu, et monia ihmisiä ärsyttää niin pienetkin asiat. Siis turhankin pienet. Hyvinä päivinä huvittaa sellaiset, joita kovin tuntuu ärsyttävän mikä tahansakin mut huonoina päivinä sitä tulee vain huonolle tuulelle.

Mut valitettavasti meissä ihmisissä on tota arvostelijan verta. Myös itsekin tuohon arvosteluun olen alentunut mutta sen olen sentään tehnyt kaikessa hiljaisuudessa, omassa päänupissani. Mut tuntuu tosiaan, et ei me ihmiset tehdä juurikaan muuta, kuin arvostellaan toisiamme. Muistan eräänkin jutun ex-poikakaverin kaverista, joka ei voinut seurustella tytön kanssa joka muuten oli aivan ihana mutta hänellä oli jostain kolarista tullut arpi. Silloin jo ihmettelin, että miten pikkutarkkaa sitä voikaan ihminen olla...

Siis kyllähän sitä ihmisestä vikoja saa esiin, kun niitä aletaan oikein suurennuslasin kanssa etsimään. Mää voin sanoa aika montakin asiaa, mistä ihmiset on mulle tullu valittamaan - netissä ja ihan päin naamaankin (viimeistä kyllä melko harvoin mutta kuitenkin) Mutta siis mikä saa ihmiset kaivamaan näitä vikoja toisistaan? Pönkitetäänkö sillä jotain omia tuntemuksiaan kun tuntee itsensä jotenkin mitättömäksi vai miksi siis? Itse voin myöntää, että olen ajatellut joskus julkisuuden henkilöstä että voi kauhea kun sillä on noin kamala meikki (esimerkiksi) ja sanoipas se tyhmästi,  mutta kun sitä pysähdyin miettimään, että miksi noin aattelin - niin syyhän oli se, että olin loppupeleissä kateellinen. En siitä hänen julkisuudestaan vaan siitä, että oli rahaa ja ulkonäköä mitä itsellä ei ollut. Eli tulin jonkinlaiseen päätökseen että sillon helposti aletaan arvostelemaan, kun jostain on kateellinen (tai sitten vaan omaksi huvikseen ärsyttääkseen, syitä on loppupeleissä monia mutta tuon kateuden melkein sanoisin olevan se päälimmäinen)

Maailma olisi ihanampi elää, jos tuollaisesta päästäisi pois vaan kun ei.
Itse oon melko sinut sen kanssa jos joku tulee mulle urpoilemaan jostain mun viastani yms, koska jopa ymmärrän jollain tasolla tuollaisia ihmisiä. Olenhan itsekin syyllistynyt sellaiseen (tosin vain hiljaisuudessa) ja syyt niihin tekoihin, no ovat melko hankalia sanoa täysin että miksi, mutta aina siellä on joku syy. (ja joo, onhan netissä helppo ihan vain huvikseensakin tulla vittuilemaan tuntemattomille ihmisille mut se taas kertoo jotain siitä anonyymista ihmisestä - teot ja sanat kertoo aina jotain)

Mut onneksi me ihmiset voimme aina muuttua.

9 kommenttia:

  1. Mihin sä itse tunnet kuuluvas, massaan vai niihin "erilaisiin"?

    VastaaPoista
  2. Tarkoitatko arvostelulla nyt esimerkiksi kaikenlaista vaikkapa ulkonäköösi kohdistuvaa kommentointia? Toki ei ole yhdenkään sosiaalisen koodiston mukaista kritisoida ala-arvoisin sanankääntein ketään, mutta pohdin ensisijaisesti sitä, otatko arvosteluna lukijoiden neutraalisävyiset ehdotukset, jotka koskevat esimerkiksi pukeutumista tai meikkaamista?

    VastaaPoista
  3. Anonyymi1,
    Massaerilaisiin. :)

    Anonyymi2,
    Siis en nyt kirjoituksessa puhu yksinomaan itsestäni, koska en silleen tänä päivänä jaksa "korvaani lotkauttaa" jos jonkun mielestä olen ruma taikka vaatteet on vääränlaiset, koska ne on jonkun toisen ihmisen mielipiteitä ja sillä ei ole mitään merkitystä mun elämässäni, koska minä elän elämääni eikä tämä toinen ihminen. :)

    Mä otan kaikki kommentit ihan neutraalisesti vastaan. Ja tykkään erityisesti, jos joku pystyy omat kommenttinsa perustelemaan. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi pukeutumista. Ni jos joku sanoo, että näyttää kamalalta päälläni niin toki olisi ihanaa kuulla myös sen, että miksi hän niin aattelee. Selkeyttää itsellenikin paremmin. Mä otan neuvoja vastaan.

    Musta on vain joskus todella puuduttavaa kuulla hieman turhankin rajusanaista arvostelua, ilman niitä perusteluita. Ja se, että joku asia on puuduttavaa ei tee siitä sitä, että ottaisin kommentista nokkiini tai noin muuten, se vaan on niin puuduttavaa kuunnella että on ruma (kun tääki on makuasia, ehkä jonkun mielestä olenkin nykymittapuun mukaan mut eiköhän tommosetkin vois jättää sinne omaan pääkoppaan kun tulla tänne huutelemaan?) taikka vaikkapa että joku vaatetus ei sovi (nii, miksi ei sovi?Kertokaa! ;) )

    VastaaPoista
  4. haluisitko olla laiha ?

    VastaaPoista
  5. Anonyymi,
    Olin kyllä päättänyt, etten kommentoi näihin tämänaiheisiin kysymyksiin, mutta nyt teen poikkeuksen. En haluaisi olla LAIHA, mutta terveydellisistä syistä johtuen olisi mukavaa olla hieman kevyempi. Eli en haaveile 50kg painavasta varresta. Pitää olla realistinen.

    VastaaPoista
  6. Aina tämä ikuinen teinien ongelma tässäkin blogissa esillä. Usko kuule huviksesi, ettet ole yhtään sen erilaisempi kaduntallaaja, kuin vastaantulijasikaan. Samaa massaa kaikki. Ja ei, et pääse erilaiseksi sillä, että olet lihava, etkä sillä ettet meikkaa tai laita hiuksiasi. Se ei todellakaan ole mitään erilaisuutta tai valtavirtaa vasten taistelemista. Kuten eivät ole h&m:ltä ostetut asennepaidatkaan.

    Veikkaan, että pidät näitä palopuheita juuri siksi, että haluaisit niin kovin olla jotain muuta kuin olet. Juuri sellainen hieman trendikkäämpi ja näyttävämpi. Sellainen ihminen, joka jää mieleen. Nyt olet vain yksi muista harmaista. Enkä sano tätä pahalla. Kirjoituksestasi vain paistaa tämä läpi. Samoin kuin meikkipalopuheestasi paistoi läpi se, että oikeasti haluaisitkin kokeilla meikkausta, mutta et "voi" itsesi ja palopuheidesi takia. Ja sehän todistettiinkin jo oikeaksi uusimmassa kirjoituksessasi.

    Aina kun on tarve pitää palopuheita, aiheessa on yleensä juuri päinvastainen ongelma kuin mitä toitottaa.

    VastaaPoista
  7. Anonyymi,
    No enhän mä sitä ole väittänytkään, että olisin kovinkin erilaisempi kuin se vastaantuleva kaduntallaaja. Mutta tosiasia on, että jokainen meistä on erilainen. Ja mitä tulee, että onko massaa vai ei niin se onkin vähän kinkkisempi juttu.

    Ja sitten tehdään pieni selvennys, se että "puhun" mielipiteeni täällä, ei ole mitenkään palopuhetta. Ikävää, että itse koet ne sellaisena.

    Selvennys myöskin, minä EN tahdo olla trendikkäämpi sillä tahdon olla vain minä ja mennä miten itse tykkään. Oli se sitten trendikästä tai ei. Enkä mä tahdo edes olla sellainen ihminen joka jää mieleen - jos jään näin kuin olen mieleen, niin ihan jees mutta minulla ei ole väkipakko yrittää sitä. Se tulee, jos tulee.

    Ja tuosta meikkipalopuheesta. Oletko koskaan kuullut, että mielipiteet voi muuttua? Kyllähän minä voin hyvin sen myöntää, että kutkuttaisi KOKEILLA mutta edelleenkin olen sitä mieltä kuin meikkipalopuheessani, etten silti koskaan alkaisi kunnolla meikkaamaan koska se ei nyt vain ole minua. Ja kerro toki, miten se todistettiin sitten oikeaksi? Että haluaisinkin meikata mutta oih ja voih, en voikkaan koska olen pitänyt palopuheeni?

    Siis ymmärrän, ettet varmastikaan mitenkään pahalla tätä sano, mutten silti ymmärrä miksi et sinä voi ajatella että mielipiteetkin voi muuttua? Ja ettei nyt oikeasti kaikista asioista mitä sanon, niin voi aatella että se on käänteisesti ajateltu. Melkein voisi sanoa, että kun sanon inhoavani noita metelöiviä naapureita niin sinun järjenjuoksun mukaan se on käänteisesti aateltu eli haluaisinkin olla mukana siellä melubileissä. Voin sanoa, ettei asiat oikeasti ole aina niin yksinkertaisia että aatellaan että palopuheet voisi kääntää toisin että kyseinen palopuhelija haluaakin tehdä just päinvastoin. En mä kuitenkaan ole mikään pikkutyttö joka pitää sitkeästi kiinni mielipiteistään. Kaikki muuttuu. Minä muutun. Ja mielipiteeni myös. Meikkauksen kokeilu uteliasuudesta ei tarkoita sitä, että olisin heti sitten valmis jatkamaan meikkailua.

    Äsh, voisihan tästä väitellä vaikka kuinka mutta en vain jaksa. Mä tiedän kyllä itseni ja voin sanoa, ettei mitään käänteisajatuksia ole kun kirjotan että en tykkää meikata kun se asia on niin, en tykkää meikata mutta myönnän että haluaisin kokeilla sitä. Kokeilu ja meikkaus on ihan eri asiat.

    VastaaPoista
  8. Jos jokainen on erilainen, kukaan ei olekaan "toisten kaltainen" niinkuin tuossa kuvan lauseessa sanotaan?

    "Tuo lause on jotenkin niin ihana, kun tuntuu että porukat liikkuu niin kovin massojen mukana. Vaikka olen kyllä törmännyt ihmisiin jotka siitä massasta myös erottuvat."

    Millaisia massasta erottujia ihailet? Millaista on massa?

    VastaaPoista
  9. Ei se, että kulkee massan mukana tarkoita, etteikö olisi oma itsensä. Ja se, että erottuu joukosta, ei tarkoita, että eläisi niin kuin haluaa. Monet massasta erottujat on niitä, jotka yrittämällä yrittää olla erilaisia. Monet massan mukana menijät taas elää niin kuin haluaa. Se, että sä et kokis massan mukana elämistä hyvänä elämänä, ei tarkota, etteikö se muille ois hyvä elämä.

    Massa on myös pinnallinen käsite. Ulkoisesti massaan kuuluva voi ajatella omilla aivoillaan, voi tehdä asioita oman fiiliksen mukaan ja voi olla rohkea ja tehdä asioita joita suurin osa ei uskalla. Monet menee massan mukana senkin takia, että ei koe sitä elämänsä tärkeimmäks asiaks. Massamuotivaatteita voidaan ostaa sen takia, että niitä on helpoiten saatavilla.

    Massaihmisyys liittyy monilla myös persoonallisuuteen. Monet on sosiaalisia ja sosiaalisesti avoimia, sellasia että ottaa helposti vaikutteita ja tuntee ittensä hyväks sillon kun on saman tyyppisten ihmisten kanssa. Se taas ei millään tarkoita, että ne kaikki massaihmiset olis keskenään täysin samanlaisia. Ulkonäkö voi kertoa ihmisestä paljon, mutta voi olla myös kertomatta mitään.

    VastaaPoista