3.4.2011

Päivä 9 – Uskoni

Minulla ei ole uskoa, sillä totean olevani ateisti/agnostikko.
Vaikka olenkin kumpaakin, niin olen edelleen kirkkoon kuuluva enkä ole pohtinut eroamista sen ihmeemmin. Onhan se kieltämättä hieman huvittavaa kuulua kirkkoon, kunnei usko siihen isoon ylisetään.

Ylisetää en varsinaisesti kiellä, mutta koska mitään ei ole mun mielestäni pystytty todistamaan niin en voi yksinkertaisesti uskoa sellaiseen. En silti millään tavalla pilkkaa niitä, jotka uskoo. Tuo uskonasia kun ei ole niin yksinkertainen asia.

Olen sinut uskonihmisten kanssa - ainakin niin kauan kunnes ne alkaa tuputtamaan uskoaan minulle. Minä kun oon vastarannankiiski, eli jos mulle väkisin aletaan jotain tuputtamaan (oli se mitä tahansa) niin kahta enemmän pyristelen vastaan.

Joten uskon itseeni ja siihen mikä on.

22 kommenttia:

  1. Kirjoitat "Minulla ei ole uskoa, sillä totean olevani ateisti/agnostikko. Vaikka olenkin kumpaakin..." Miten voit olla sekä ateisti että agnostikko?

    VastaaPoista
  2. Anonyymi,
    Koska en osaa sanoa kumpi varsinaisesti olen, joten olen silloin osa molempia. :)

    VastaaPoista
  3. Hölmöä kuulua kirkkoon ja maksaa veroja jos ei usko. Pelkäätkö ''marginaaliin'' astumista? Jos kaikki kaltaisesi eroaisivat kirkosta, kirkon ja valtion ero mahdollisesti toteutuisi, mikä olisi askel liberaaliin ja aidosti uskonnonvapautta tunnustavaan yhteiskuntaan.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi,
    No se on kyllä vähän hölmöä mutta se on ihan sama, olenko vai enkö. Ja tuskin mitään vapautta tulee, kun aina ne uskonnot tulevat tappelemaan keskenään.

    VastaaPoista
  5. Olekto positiivinen ateisti vaiko negatiivinen ateisti? :-) Olet varmaan teitoinen siitä, että ateismi on myös uskontoa, se on _uskoa_ siihen, ettei yliluonnollista ole.

    VastaaPoista
  6. Anonyymi,
    Olen positiivisnegatiivinen ateisti. ;)

    VastaaPoista
  7. tuota, voisitko selventää? :D ei ole olemassassakaan sellaista kuin positiivisnegatiivinen ateismi.

    VastaaPoista
  8. Anonyymi,
    No siis sekäettä, mutta enemmän negatiivisuuteen kallistuva kuitenkin. En kuitenkaan voi sanoa olevani täysin jompaakumpaa, joten olen molempia. :)

    VastaaPoista
  9. Anonyymi,
    Yhdyn täysin mielipiteeseesi, LOL! :)

    VastaaPoista
  10. Sun koko elämänkatsomus tuntuu olevan valittu melko sattumanvaraisesti eikä loogisen pohdinnan avulla. Tosin, niinhän se menee varmaan suurella osalla ihmisistä eikä kenenkään maailmankatsomus varmaan täysin eheä ja rationaalinen ole. Suosittelen kuitenkin esim. lukion käymistä, antoi ainakin mulle hyvän pohjan uudeleenpunnita maailmankuvaani.
    Taisit muuten ymmärtää väärin mitä tarkoitetaan positiivisella ja negatiivisella ateismilla, mutta eipä tuo toinen anonyymi sitä myöskään vaivautunut selittämään.
    Ja tietenkin uskonnot tulevat aina tappelemaan keskenään, mutta kirkon ja valtion erolla ja liberaalimmalla yhteiskunnalla tarkoitan esim. sitä, että avioliittolakia ei säädettäisi raamattuun pohjautuen. Jos ev.lut.kirkon kannatus tippuisi 80:stä vaikkapa 50:een prosenttiin, tällainen olisi lähempänä toteutumistaan. Yksilön valinnoilla on merkitystä, miksi kukaan haluaisi toimia ymmärtäen hölmösti?
    terv. eka anonyymi =)

    VastaaPoista
  11. Ja edellisiin kommentteihini liittyen, olisitko valmis maksamaan kirkollisveroa jos sitä ei otettaisikaan suoraan palkastasi, vaan kotiisi tipahtaisi kolme-neljä kertaa vuodessa sadan euron suuruinen jäsenmaksu?

    VastaaPoista
  12. Anonyymi,
    Noinhan se varmasti meneekin, et elämänkatsomus menee sattumanvaraisesti. Lukio? Minulle? Sallikaa minun nyt nauraa. Olisin sen valinnut aikoinaan jos minua kiinnostaisi se kauhea pänttääminen. En kuitenkaan kiellä, etteikö se hieman sivistäisi ketä tahansa mutta sen takia pelkästään en lähtisi lukiota suorittamaan.

    Tiedän kyllä mitä negatiivinen ja positiivinen ateismi tarkoittaa. Noin suurinpiirtein näillä ei sivistymättömillä aivoillani. ;)

    Jep, valinnoilla on merkitystä mutta en ole perehtynyt koko uskon/kirkonasioihin noin tarkasti että näistä tietäisin. Enkä kyllä haluakkaan tietää. Mun ainoa uskonasia on se, että olen ateisti/agnostikko. Ja muulla ei ole merkitystä. Vielä ainakaan. :)

    Totta turiset, en kyllä maksaisi noin suurta jäsenmaksua kolme-neljä kertaa vuodessa.

    VastaaPoista
  13. Kirkollisvero taitaa olla siinä puolentoista prosentin paikkeilla, muistelisin. Saahan sillä kirkollisia toimituksia tarvittaessa!
    Oletko ollut jo kauan ateisti/agnostikko?

    VastaaPoista
  14. Anonyymi,
    Jep, näin se taitaa olla. Mut en mä silti pidä kirkkoa, uskoa yms. mitenkään pahana vaikka itse en siihen systeemiin oikein uskokkaan. Ja kyllä, mulla on ollut seurakunnan työntekijöistä apuakin. Eikö oo vähän hassua?

    Ateistinen ajatuskanta mulla on ollut 13v. ajan, kun taas Agnostikon ajatuskanta tuli mulle tutuksi muutama vuosi sitten. Ja se, etten osaa sanoa kumpi oikeastaan olen, johtuu siitä että molemmissa on asiansa joihin "uskon".

    VastaaPoista
  15. Mutta olet siis valmis maksamaan samansuuruista maksua palkasta. Just tätä tarkoitan sillä ettei katsomuksesi ja ajattelusi vältsiin oo joka asiassa kovin vankalla pohjalla. Ja pointti oli just se, että kirkkoon kuulumisella on yhteiskunnallisia merkityksiä, kuten jokaisella teolla ja yksilön valinnoilla. On hienoa, että jotkut avaavat maailmankatsomustaan näin julkisesti ja siitä on myös se etu, että tällöin näkemyksensä pääsee mahdollisesti törmäyttämään muiden näkemysten kanssa ja pohtia mistä ne kumpuavat ja ovatko ne johdonmukaisia. =)

    VastaaPoista
  16. Jahas viesti jonka kirjoitin hävisi. Höh.

    Niin, kumminkin piti tulla sanomaan sitä että ei kirkon ja valtion erottaminen automaattisesti johda vapautumiseen perinteistä. Monissa maissa, joissa kirkko ja valtio elelevät omaa elämäänsä (kuten esim. täällä Saksassa, jo Lutherin ajoista lähtien) on homoliitot ja monet muut asiat olleen ihan viime vuosien teemoja. Edelleen- demokratiassa enemmistö päättää.

    Toisaalta, monissa maissa joissa ihmisiä ei ole kannustettu esim kristinuskon harjoittamiseen (ent. NL jne) ovat kyllä maailman homovastaisimpia maita joita tiedän! Osallistu siellä jollekin "homomarssille" tms. voit valitettavasti päästä jopa hengestäsi tai ihminen voidaan pahoinpidellä. T. Elin@

    VastaaPoista
  17. Anonyymi1,
    Eipä kyllä palkastani tuollaista 400-500e vuodessa mene kirkollisveroon. Ei sitten millään.

    Voi tosiaan hyvinkin olla, ettei katsomukseni ja ajatteluni ole aina jokaisessa asiassa vakaalla pohjalla.

    Tää on just hauskaa, kun saa keskustella jostain asioista. Ja kyllä, nämä voivat avartaa näkemystä asioihin joista on aiemmin ollut toinen näkökanta.

    Tosin vieläkään en ymmärrä, mitä yhteiskunnallista merkistyä mun kirkkoon kuulumisella on? Jos mä eroan kirkosta, ni se ei muuta vielä mitään. Miksi mulle tulee jotenkin sellainen tunne näitä tekstejä lukemalla, että mun pitäisi niinku erota kirkosta koska en nyt satu uskomaan? No enhän mä sitä kiellä, etteikö ole vähän hassua kuulua kirkkoon kunnei kerran ole mitään uskon asiaa, mutta miksi sitten ei kuuluisi kirkkoon? Onhan se kirkko... tai siis seurakunta auttanut kuitenkin minua.

    VastaaPoista
  18. Nyky-yhteiskunnassa ongelmana on just se, että harva näkee omien tekojensa yhteiskunnallisia seurauksia, meitä kun on niin paljon. Kuitenkin kaikella on seurauksia, esim. sillä minkämaalaisia hedelmiä ostat kaupasta tai syötkö lihaa. Kun suurempi määrä ihmisiä tekee niin, tapahtuu muutoksia. Sama liittyy myös kirkosta eroamiseen, kirkon ja valtion yhdessäoloa ei voisi järkevästi perustella mikäli sen kannatusprosentti olisi sama kuin luultavasti jumalaan uskovien ihmisten määrä ts. jos 'uskomattomat' eroaisivat. =)
    Elin@lla myös hyvä pointti siitä, ettei siitä suoraan seuraa arvoilmaston liberalisoituminen, mutta askel parempaan se on.
    Valtion ja kirkon erottamista kannatan koska uskon aitoon uskkonnonvapauteen eikä uskontoa ja politiikkaa tulisia sotkea keskenään, kuten tällä hetkellä osittain käy. Esim. avioliitolla on oikeudellisia seurauksia, silti kirkko päättää ketkä ovat oikeutettuja menemään naimisiin.
    Ja niin, kyllä minusta kirkosta eroamisen syyksi riittää todellakin se, ettei usko jumalaan. ''Onhan se kirkko... tai siis seurakunta auttanut kuitenkin minua. '' tosta kommentista päättelisin että jollain tavalla vielä kunnioitat kirkkoa instituutiona, mutta mielestäni kirkkoon kuuluminen on arvokannanotto, kannanotto jumalaan uskomisesta. Kirkkoahan voi tukea muutenkin kuin kuulumalla siihen mikäli kokee siihen tarvetta, esim. lahjoittamalla rahaa moniin kirkon keräyksiin. Tällä hetkellä monia tiukkoja kannanottoja esim homoseksuaaleja vastaan yritetään usein perustella kirkon korkeilla kannatusluvuilla.
    Heh tästä asiasta voisin jauhaa monia tunteja, sen verran kiinnostava se on ja itselleni jäi peruskoulu- ja lukioajoista suoraan sanoen paska maku suuhun, kun huomasi kuinka vähän uskonnonvapautta joissakin asioissa koulussamme kunnioitettiin. =)
    Terv. Anonyymi1

    VastaaPoista
  19. Anonyymi1,
    Oon kanssasi samaa mieltä, tästä aiheesta voisi jauhaa vaikka millä mitoin. Muistan kun jo peruskoulun uskonnontunnilla minä ja kaverini häiriköitiin pahastikin opettajaa. :)

    VastaaPoista
  20. Hello taas :)

    Mä en taas usko että monikaan asia muuttuisi jos kirkko ja valtio erottaisiin. Ei kalenterin juhlapäivät mihinkään katoa, tai telsun joululauluohjelmat, ihmisten joulunodotus tai mikään muukaan...

    Ja mitä ne "uudet" liberaalit arvot sitten olisivat, ihan konkreettisesti, mikä muuttuisi, minkä pitäisi muuttua, mitä ihmiset toivoo? :)

    Mun mielestä nykyään saa tehdä jo melkein kaikkea, paitsi vahingoittaa muita. Maailma on tosi vapaa paikka, ihan itse pitää ne rajat itselleen vetää.

    Ihmiset ajattelee miten ajattelee ja uskoo miten uskoo, eikä siihen muuten vaikuta se mikä kirkon asema on yhteiskunnassa. Tunnen niin paljon ihmisiä eripuolelta maailmaa ja parisuhteiden myötä myös tunnen eri kulttureja, uskallan näin väittää...

    Usko ja uskonto on sen verran henkilökohtainen asia, voisi puhua perustarpeesta, kuten nälkä, jano tms. ja ne ovat jokaisen mielessä ennemmin tai myöhemmin, ne koskevat jokaista, ne pitää käsitellä mielessään. Kyseessä ei ole mun mielestä mitenkään negatiivinen tai häiritsevä asia, vaan tosiaan vapaus- valita, olla uskossa tai sitte ei. Uskonto ja tavat ovat kuin katto pään päällä, ei ne välttämättä kahlitse. Jos ei ole käsitellyt näitä asioita loppuun mielessään, voi tuntua siltä että muiden uskonto tai elämäkatsomus häiritsee tai kiusaa. Jos on sinut omien mielipiteidensä kanssa ja tietää mitä ajattelee ja miksi, on helpompi hengitttää.

    Joku päättää itse, että ei halua käydä vieraissa, koska se on väärin ja joku toinen ajattelee samalla tavalla, ja lisäksi vielä on sitä mieltä että se on myös synti, Jumalan silmissä väärin.

    Suomessahan on uskonvapaus, kaikkialle ei ole, edelleenkin saattaa päästä hengestään joissain maissa jos vaikka on avoimesti kristitty. On ikävää että näin vakavalla asialla pelleillään. Suomessa ei voi tulla vastaan vakavia tilanteita, että ihminen olisi vaarassa *uskonsa* vuoksi. Olisi hyvä laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

    Mun ymmärtääkseni muuten avioliittolaissa lukee, kuka voi mennä naimisiin, ei kirkko siitä päätä? Siksihän sitä koko homoliittoasiaa käsitellään eduskunnassa?

    Papeilla on vihkioikeus mutta niinhän on maistraatillakin. Kirkon mielipidettä ei tässä siis kai tarvittaisi ollenkaan, ilmeisesti riittäisi että eduskunta hyväksyisi lain ja that´s it.

    En kyllä asiaan perehtymättömänä ymmärrä rekisteröidyn parisuhteen ja avioliiton eroa. Jos olisin lesbo, rekisteröisin parisuhteeni jo tänään, jos siitä olisi jotain hyötyä (ilmeisesti on, koska sen asian vuoksi on taisteltu?)

    Kirkkohäät ovat sitten erikseen, mutta niin ne ovat näissä Keski-Euroopan maissa joissa on siis kirkko ja valtio erillään. Voin toki mennä esim. Saksassa kirkossa naimisiin, mutta kukaan ei vain tiedä siitä mitään- vain pappi ja me. Kaksi eri auktoriteettia.

    VastaaPoista
  21. Anonyymi,
    Jumpa ku sie kirjottelit pitkästi ja ihan hyviä pointteja tekstistä löytyy. :)

    VastaaPoista