Pettymysten Takkilähetys

Noudin takkilähetyksen Valintatalosta ja odotin innoissani kotiinpääsyä.
Pettymys oli siis aikamoinen, kun puolet takeista ei ollut sitä mitä oli luvattu.
Mut onneksi on jotain ihan hyviäkin, harmittelen vain että määrä oli kovin vähäinen jonka kelpuutan käyttöön saakka. No, ajatellaan positiivisesti että onhan tässä nyt aikaa etsiä itselle taas uusia takkeja.


Tästä takista uskoin kovinkin paljon, ihan mallikuvan perusteella. Mutta kappas, itselläni se ei sitten istunutkaan hyvin. Vaikka edestä olisikin jonkun mielestä OK, niin perspuolelta oli kaikki vialla. Tämä siis lähtee valitettavasti takaisinpäin. Vetoketju on toinen mistä en tykännyt, vaikutti nimittäin todella heppoiselta. Ja muutenkin tuo kangas oli mieleeni liian kankeata.

Tämä takki taas tulee jäämään. En tiedä mitä tuo materiaali on, mutta ei se kovin hepposta ole kun tuli kivan kuuma tuossa ollessa. Tässäkin miinuksena on tuo vetoketju mitä en kyllä todellakaan aio käyttää ellei ole ihan pakko. Mutta takin pituus on jo sellainen mitä vähän olen hakenutkin. Eli tuollainen vyötärömittainen.


Mä rakastuin tähän, kun tuossa on nuo duffelitakkin ominaisnapit. Ja toinen mistä tykkään, on se ettei tuo ole alassaakka napitettu vaan just tolleen sopivasti. Neuletakkina tätä siis myydään ja oonkin aatellu, että voisi kokeilla kuinka lämmin/kylmä tämä on ulkona. Sisällä nyt ainakin tuli kuuma, vaikka alla oli tuo olkaimeton mekko.


Tää hupparitakki jakaa mun mielipiteeni nyt kahtia. Tykkään, kun siellä on sisällä tommosta jotain teddykarvaa tai vastaavaa, ihanan lämmin siis. Ongelmana tässä mun mielestäni on se, että tää on melko pitkä ja jokseenkin tiukka. Ei siis yhtään sellainen löysä, kuin olen aina hupparini aatellut. Muttei tämä silti sellainen inhottavan tiukkakaan ole.


Mukana oli myöskin jakku sekä farkkutakki.
Jakku osottautui liian tantta/tätimäiseksi joten lähtee palautukseen ehdottomasti enkä edes halunnut kuvatakaan tuota päälläni. Farkkutakki taas olisi muuten ollut passeli mutta olen melko varma että siellä on nyt kokomerkintä mennyt väärin, sillä takki oli paremminkin kokoa S/M kuin 3XL. En edes kokeillut kun näin jo päältäpäin, että ei tule mahtumaan. Tämmöisiä on muuten tapahtunut silloin tällöin, että tulee vaate jonka koko ei todellakaan vastaa lähimainkaan sitä kokoa jonka olet tilannut.

Mutta mitäpäs te rakkaat lukijat sanotte? Mille annatte äänenne, että teidän mielestäni pitäisi jäädä ja minkä pitäisi lähteä palautukseen?

Uudet maut aina pari vuoden välein

Olen myynyt innolla melkein koko vaatevarastoni pois ja ostanut tilalle uudempaa, enemmän ehkä aikuismaisempaa. Ainakin omalla mielikuvallani aikuismaisempaa. Ja selkeesti tykkään tunikoista/mekoista enemmän kuin peruspaidoista. Sekä toinen ihastuminen on tullut näihin vyötäröpituisiin takkeihin.

Ja niin, myin kaikki mun välikausitakit ja tilasin Ellokselta lisää. Tiedän, tiedän että sanoin etten tilaisi nyt mitään mutta nyt oli pakko kun myin mun vanhat takit mistä en enää tykännyt. Ja nyt Elloksen paketti olisi tuossa Valintatalossa. Ja haen sen vielä tässä näin. Ja testailemaan! (psst.. luvassa pientä takkimuotinäytöstä myöhemmin)

Olen huomannut, että makuni on kokoajan muuttunut. Vaatetuksen suhteen siis.
Jotenkin hauska huomata, miten se tosiaankin muuttuu kokoajan kun ikää tulee enemmän.

No minkäs mä itselleni voin... rakastan vaatteita!
Vielä kun löytäisin sen oranssinpunaisen huulipunan, niin olisi jotenkin niin täydellinen olo. Ylipainosta huolimatta. :)

Apua, mihin mun netti katos?

Kyl huomaa, et me ollaan jonkin asteen nettiriippuvaisia. Meillä kun äsken siis meni ykskaks netti. Itse en sitä huomannut koska en silleen netissä liiku vaikka esimerkiksi facebook on kokoajan avoimena. Taikka sivualalla avoimena. Mut ihmettelin kun isäntä alkoi kiroamaan.

Hän kun on ammatiltaan tuota tietoliikennenpuolen tyyppiä, ni hetihän se alkoi tutkimaan et missäs meni vikaan. No puolen tunnin kuluttua se selvisi kun ei omat muutokset tuoneet helpotusta. Silloin siis soitti mies joka kertoi, että nyt teillä on DNA:n nettiliittymä. Päivitettiin netti siis 2/1 --> 8/2. Eipähän tuu enää riideltyä, että anna mulle kaistaa jne. Kun nuo sarjojen katsominen nykimättä vaatii paljon kaistaa.

Miehet ja niiden putkinäkö

Isäntä on aikoinaan hommannu itelleen extranäppiksen ja hiiren, jotka toimii langattomasti kun ajatteli että hän pelailee meidän ison television kautta kun se saa television toimimaan tietokoneen ruutuna. No tämä jäi unholaan about vuodeksi, kunnes taas tänään isäntä heräsi että voisi pelata ihanaa WOT:ia (world of tanks) sen kautta.

No minä täällä makuuhuoneessa, omassa tukikohdassani raapustelin kaikessa rauhassa kirjettä kun aloin kuulumaan niin pahankuuloinen kirosanatulva. Menin tietenkin ihmettelemään, jotta mitä sinä mussukka noin äksöreeraat. Noo, oli kuulemma mennyt se joku tikkujutska hukkaan, et ilman sitä ei toimi ne langattomat laitteet (näppis ja hiiri)

Minäpä sitten kysyin ah, niin täydellisenä kotirouvana että missäs se on viimeksi ollut. No kuulemma television vieressä olevalla pöydällä mutta nyt se ei ollut siinä. Mutta kun minä itse NAISENA katsoin, niin mikäs se siinä television vieressä onkaan - no se kadoksissa oleva tikkujutska. Minä sitten oikein nätisti kysyin, että oletko nyt mussukka ihan varma ettei se ole siinä mihin olet sen jättänyt. No ei kuulemma ollut. Silloin minä en yksinkertaisesti pystynyt tekemään muutakuin purskahtamaan nauruun. Jep, olen todella täydellinen kotirouva kun alan nauramaan mussukalleni.

Hei, siis oikeesti! Miehillä selkeesti on putkinäkö. Ei ole nimittäin ensimmäinen (ja tuskin viimeinenkään) kerta kun se etsii jotain, mikä loppujenlopuks on IHAN SIINÄ NENÄN EESSÄ!

Piti sitten tässä tapauksessa mennä television viereen ja nostaa se tikku omin sormin sekä todeta, että mikäs se tämä on. Mieskin siinä naureskeli, että putkinäkö, putkinäkö....

Lavvantai

Yksin kotona, kun mies lähti kavereitaan morjestamaan. Saan olla siis yksin koko päivän. Tämä on autuutta mulle, koska olen vähän erakkomaisuuteen taipuvainen sosiaalinen persoona. Aika hassua eikös? (tuo erakkomaisuus tulee varmaa isäni puolelta, kun se on semmonen yksineläjä)

Ehdin jo touhuamaan kaikki kotiaskareetkin. Eli siis tiskasin tiskit pois, siistein keittiön. Jonka jälkeen vielä innostuin siivoamaan muutkin huoneet ja muutenkin järjestelemään paikkoja. Ensimmäinen pesukoneellinenkin tuolla hurisee.

Nyt kun kaikki askareet on tehty, niin istahdin tähän työpöydän ääreen ajatuksissa kirjoittaa tänne blogiin (check) sekä raapustella rakkaille kirjekavereilleni kirjeitä. Sekä katsella rauhassa tämän viikon aikana tulleita tv-sarjoja (tai siis niiden uudet jaksot)

Sarjoista puheenollen, muutama sarja tipahtikin pois tuosta uudet mielenkiintoiset tv-sarjat listastani, eivät olleetkaan niin mielenkiintoisia enää. No ei se haittaa, vaikka nyt neljä tipahtikin jo pois. Laskin muuten piruuttani, että viikkoa kohden mulle tulee n. 21 tv-sarjaa joita seuraan eli monta jaksoa. Tosin katselen niitä ihan omaa vauhtiani enkä suinkaan heti kun ne saapuvat katseltavaksi. Eli en ole 24/7 näyttöruudussa kiinni vaikka näin muutama ilmeisesti olettaakin, eikä se ihmekään ole, sillä onhan tuossa iso tuntimäärä katseltavaa. Jos mulla on 15h katseltavaa, ni niputtelen niitä pitkin seuraavaa viikkoa enkä siis suinkaan katso kaikkea yhdellä kertaa. Mullakin kun esimerkiksi on tuo, että kun kirjoittelen niin tykkään seurata samalla jotain jaksoa. Ja kyllä, minä pystyn tekemään kahtakin asiaa yhtäaikaisesti. Pahoitteluni siis niille, jotka luulee että istun koneen äärellä kokoajan, sillä touhuan muidenkin asioiden parissa joista en vain koe tarpeelliseksi huudella tänne blogiin.

Iha normipäivä

Nyt on saapuneet ne aamut, kun allekirjoittanut ei meinaa päästä sängystä ylös. Pitäs vissii alkaa tekee taikatemppuja, et aamusti ois ku vieteri pomppimas ylös ku tuo kello soittaa.

Onneks nyt on perjantai ja se tietää töissä vaan lepposta meininkiä, joten menen ihan innolla sinne ja tulen vielä innokkaampana takaisin.

No ei vaan, hommat ei suinkaan lopu siihen vaan kotona pitää sitten tehdä pieni siivoushetki, kun hyvä ystäväni tulee illalla viettämään kanssani likkojeniltamaa eli leffaa, vähän mässyy ja pikkusen siideriä. Sekä ah, hyvää seuraa.

Viimeinen vaatevaraston täydennys ja täydellinen takki

Oon ihan onnessani kun sain tuon Elloksen takkipaketin. Olen rakastunut! Tuo Duffelitakki on niin täydellinen mulle. Ja se onkin ainut, jonka tästä paketista itselleni hyväksytän. Ensimmäinen takki kun muistuttaa liikaa farkkutakkia (ja niitä multa löytyy kahdet kappaleet jo muutenkin) ja toinen takki on niin kamalaa kangasta, ettei voi pitää - iho tuli punaiseksi jo viiden minuutin käytön jälkeen. Kangas siis sellaista todella karkeata villaa (tai vastaavaa)

Paketin mukana tuli myös kahdet rintaliivit, ihan kokeiltavaksi tilasin että voin sitten myöhemmin syksymmällä tilata isomman kasan niitä. Kun tosiaan, kävin rintaliiviliikkeessä + sain aiemmin Sokokselta apua tämän rintaliiviasian suhteen, niin selvisi silloin että olen käyttänyt liian suuria rintaliivejä. Joten nämä jotka tilasin sovitukseen, olivat pienemmällä ympärysmitalla mutta isommalla kupilla ja tiiättekös mitä!? TÄYDELLINEN ISTUVUUS. Joten myöhemmin tilaan sitten kaikki tuolla koolla olevat rintaliivit kotiin - No okei okei, maksimissaan neljät.

Jaa nii mikä ostolakko? No hei c'mon! Kai nyt kunnollisia rintaliivejä saa ostaa, ku niitä tarvitsen kyllä noiden vanhojen tilalle. Joita en tosiaankaan kyllä heitä menemään vaan käytän työliiveinä sitten, ettei mun ihanat uudet mene heti löysiks. ;)

Uutukaisia tv-sarjoja

Listailin itselleni ylös, mitä kaikkea mielenkiintoista tv-sarjaa alkaa tässä syksymmällä. Itsehän siis menen muun maailman tahdissa. Oikein kiukuttaa kun kaikki kiintoisat sarjat tulee parin vuoden viiveellä tänne (poikkeuksiakin toki löytyy)

Mutta koska näitä on nyt niin paljon enkä ole vielä nähnyt yhtäkään jaksoa, niin jää sarjojen esittely pois. Jos jokin vaikuttaa nimensä perusteella kiinnostavalta niin netistä löytyy esittelyt.  Omat erityisen kiinnostavat olen merkannut pienellä tähdellä.

Revenge 21.9. *
Charlies Angels 22.9. *
Suburgatory 28.9. *
Once Upon a Time 23.9. *
A Gifted Man 23.9.
Person of Interest 22.9.
2 Broke Girls 19.9. *
Grimm 21.10. **!!
Whitney 22.9. *
Free Agents *
Terra Nova 26.9. *
The Secret Circle 15.9. *
Ringer *
New Girl 20.9. *
The Playboy Club 19.9.
Hart of Dixie 26.9. *
I Hate My Teenage Daughter 30.11. *

Gossip + More To Love + Sokos

Nyt se on sitten takana.
Olin nimittäin Sokoksella More To Love Pepin ja Mimmin stailattavana sekä esiteltävänä yleisölle.
Minulle tämmönen oli piste iin päälle, sillä nyt olen ollut lehden kuvauksessa sekä mannekkiinina yleisölle. Kokemusta rikkaampana siis.

Eli menin aamusti 8.00 tuonne Sokokselle, jossa minut ensin meikattiin (jep, huulipuna on oranssinen) ja hiukset laitettiin. Sitten olikin hetki hengähtää ennenkuin Mimmi ja Peppi tulivat, jonka jälkeen lähdettiin yläkertaan katsomaan Gossip mallistosta vaatteita. Ja voin sanoa, että mentiin aikamoisesti yli mun mukavuusalueen kun sain jalkaani sukkahousumaiset legginssit - minä kun en pidä sukkahousuista, mutta nyt pitää opetella käyttämään kun nuo legginssit sain itselleni. Sain myöskin tuon tunikan mikä minulla päällä oli, vaikken täysin pidäkkään tuosta telttamaisuudesta mutta onneksi sen saa vyöllä/huivilla piiloon. Mutta rakastin silti tuota asukokonaisuutta <3

Pari kertaa tosiaan esiinnyttiin ihmisille tuolla pikkuisella lavalla ja likat siinä esitteli muutamia kysymyksiäkin. Ja minua tärisytti, kun hermostutti niin paljon. Emppu, joka oli toinen stailattava, otti esiintymisen paljon helpommin.

Kaikenkaikkiaan oli aivan mahtava fiilis. Mahtava kokemus. Tätä on hauska muistella jälkikäteen.
Porin Sokoksen henkilökunta oli todella mukavaa ja asiallista, samoin kuin mimmit itekkin oli todella mukavia ja hetihän he meijät halauksiin hukutti kun nähtiin.

Tulihan mulle pari ihmistä sanomaankin, miten rohkea olin kun lavalle menin. Sekä kysymään vaatteista jotka mulla oli ollut päällä. Niin onhan se tietynlaista rohkeutta, sillä vielä 5v. sitten en olisi tämmöstä voinut ajatellakkaan. Mut pikkuhiljaa on mun itteluottamukseni noussu. Vaikkei joku muu tykkäisi et oon ittevarma, niin se on sen ongelma, ei minun. :) Mut kun miettii mun lähiajan tapahtumia, ni jotain on kieltämättä itessäni tapahtunu. Ja olen asiaan vain tyytyväinen.


Ja voisinpa sanoa sen, et jos sulla on jotain unelmia ja sulle tarjoutuu mahdollisuus toteuttaa se, ni ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ KÄÄNNY POIS PELOKKAANA VAAN LÄHDE ROHKEASTI ETEENPÄIN, KATSE KORKEALLA! Sillä edessä päin on mahdollisuuksien meri.

Mä kaipaan kirpeitä karkkeja ja rakkauden siideriä, mitäs te?

Tiiättekös mitä mä kaipaan? Tajusin sen tänään kun tulin töistä kotiin, etten ole varmaan kymmeneen vuoteen saanu maistaa semmoisia kirpeitä karkkimattoja (tai miksikä niitä sitten kutsuttiinkin sillon, semmoisia 20cm pitkiä lättänöitä karkkimattoja jotka oli yleensä kirpeitä) Ne oli mun suosikkejani lapsuudessa, kun sain käydä ostamassa kahdella markalla itselleni irtokarkkeja ja ne makso muistaakseni jotain 10senttiä(penniä?) kappaleelta.

Ja sit toinen, vähän aikuisempi asia mitä kaipaan, on Golden Capin DARK CIDER. Sekä sellainen kuin LOVE siideri, en muista valmistajaa mutta oiskohan ollua GC myöskin? Etiketti oli muistaakseni pinkki ja turkoosi. Semmonen kausituotehan se taisi olla mut minä kyllä pidin. Vuoden ajan niitä ainakin kaupasta sai tuossa 2002-2003 välillä.

YSL Orange Shiver

Selvisi, että tuon merkkistä huulipunaa oli huulissa viime lauantaina.
Orange Shiver on nro 14 - kuvien perusteella se olisi hyvinkin tämä huulipuna, mutta ongelma on se että muistelisin myyjän kertoneen minulle että kyseessä on nro 13, mutta taas sen kuvat näyttävät valjummilta. Itse uskon suuresti, että kyseessä olisi tuo 14.

No joka tapauksessa, olkoon nyt kumpi tahansa noista sillä mää en voi kyseistä huulipunaa kyllä ostaa.
Mun lompakko nimittäin itkee verta kun yhden huulipunan hinta on melkein 40€ (!!!) jos olisi ollut hitusen halvempi, niin olisi kyllä tarttunut käteen. Enkä tiedä yhtään, onko halvemmissa merkeissä tämmöistä. Onhan tuo YSL laadukas, mutten tiedä tarvitsenko välttämättä mitään niin laadukasta. Tietäisikö joku vaihtoehtoista huulipunaa tuon YSL:n tilalle? Vai pitäskö toivoa, et joku lahjottas tuon YSL:n huulipunan mulle? ;)

Sekin jo nimittäin piristää asukokonaisuutta, kun on piristävä huulipuna. :)

Musta on siitä hyvä vaatevärinä, kun sitä tosiaan voi piristää niin monin keinoin. Värikäs huulipuna, värikkäät korut, värikäs laukku, värikkäät kengät...

21 Dresses and Tunics

Olen nyt kesän aikana huomannut, että vaatemakuni on jälleen muuttunut. Suosin nimittäin enemmän väriä kuin mustaa yms. Ja sen huomaa myös siinä, että olen myynyt eteenpäin hirveän määrän vaatteita. Niin, onhan tässä vuosien aikana tullu osteltua kaikkea ihanaa mutta ei sitten loppupeleissä käytetty yhtään. Ja tätä koetan nyt uutena minänä jätättää pois eli en osta vaatetta josta en sataprosenttisesti pidä ja jos hiemankin epäröin, niin saa jäädä virtuaalihyllylle.

Housujen ostossa suosin eniten Ellosta, koska siellä on laajat housuvalikoimat. Kun taas Shopninkasta ja Yoursilta tykkään tilata paitoja, tunikoita, mekkoja.  Vielä josku aion ostaa Yoursilta housujakin, mutta se onkin sellaista salatiedettä että housut pois!

Rintaliiveistä kun jotkut on tiedustelleet, niin olen itse ostanut Ellokselta Glamourise merkkisiä, ihan laadukkaita rintaliivejä. Ja sitten kunnon isoryntäisten rintaliivien nettikauppana voin suositella Lumingerie.fi kauppaa. (seuraavaksi olisin tarkoitus ostaa kahdet rintaliivit)

Rakastan vaatteita.
Seuraavaksi olisi tarkoitus alkaa "koristelemaan" itseäni kaikenlaisilla koruilla. Niitä multa löytyy itseltä oikein vinopino, mutta harvemmin kuitenkaan käytän. Olisikohan tässä kyse nyt siitä, että koetan säästää näitä ihania koruja vai mikä? Mulla kun on tapana, et saatan mennä vaikka kuinka kauan vanhoilla vaatteilla ennenkuin otan uudet käyttöön. Se on mielestäni jonkinlaista säästämistä. Ja tätä olen koettanut poistaa itsestäni sillä kyllä ne nyt heti pitää käyttöön ottaa. :)

Kuin varkain, tuuli puhalsi sen pois

Oon huomannut, että mulle tulee vaikka millaisia postatusideoita kun matkaan töistä kotiin. (niin, tunnissa kerkee pohtimaan kaikenlaista jos ei ole sattumoisin lukemista mukana) mutta kun pääsen kotiin, niin ne ideat kerkee jo haihtumaan. Siksipä oonkin päättänyt ostaa itelleni kunnon ruutulehtiön joka kulkee mukanani ja johon voin tarvittaessa alkaa luonnostamaan blogin sisältöä.  Ja ootte jo varmaan huomanneet, että blogin ulkonäkö on muuttunut.

Tuossa eräänä päivänä muistui mieleen, että voisin tänne blogin puolelle tehdä pienen kilpailun. Jossa tietenkin on palkinto voittajalle. Mutta tässäpä tuli tenkkapoo, kun itse olen enemmänkin vaateihminen kuin meikki, niin mietein paljon että kuinka paljon siistimpää ois että voittaja saisi palkinnoksi vaatetta. Mutta eihän se nyt tule kyseeseen, kun kerran on kyseessä XXL-blogittaja enkä yhtään tiedä missä vaateryhmässä mahtaapi ne lukijat liikkua, joten päädyin taas kerran meikkipuolelle. Se on ajaton ja sitä nyt käyttää kaikki naiset, iästä ja koosta huolimatta. Niin että olkaahan kuulolla, tämän kuun aikana mää vielä pompautan tuon kilpailun tänne. :) Vai olisiko lahjakortti parempi? Johonkin vaateliikkeeseen, joka nyt useammalta paikkakunnalta löytyy...

Kovasti siis koetan parantaa blogin sisältöä ja postatustahtia.

Kadotettu

Oon kiinnittänyt huomiota, että viime aikoinan on todella paljon ollut nuori kateissa. Varsinkin tämä Tamperelainen tapaus oikein suruttaa. Toivon suuresti, että hänen tapauksensa ratkeaisi pian. Kuin myös toivon, että muutkin kadonneet löytyvät. On se perheelle rankkaa, kunnei tiedä mitä on tapahtunut. Toivo elää viimeiseen saakka. Mulla itelläni on kokemusta kadonneesta, kun oma serkku katosi ja hänet löydettiin vasta kun lumet olivat sulaneet. Arvata varmasti voinette, miten siinä kävi. Mutta totesipa serkkuni äiti, että tämäkin on parempi kuin jäädä ikusiksi ajoiksi kadoksiin.

Sitten toinen asia, mistä olen todella hämilläni. Nimittäin KOULUKIUSAUS!
Mää ihan aikuisten oikeasti luulin, että tämmöinen asia oltaisiin saatu jo kuriin mutta ei näköjään sitten. Kiukuttaa, jos koululla on hälläväliä asenne moiseen. Minä jos kuka (sekä varmaan kasa muitakin kiusattuja) tietää mimmoiset arvet siitä voi jäädä. Itse nimittäin vielä tänäkin päivänä arkuutan isoja nuorisolaumoja ja saatan asennoitua puolustautuvasti. Mä oon nyt viime vuosina vasta päässyt irti sisuksia alati kalvavasta epävarmuudesta. Tosin en täysin, se näyttäytyy silloin kun olo on synkimmillään, kuiskuttelee etten ole minkään arvoinen. Mut sillon muistelen, että olen kyllä arvokas ihminen, kuten jokainen on, omalla tavallaan vain.

Lehdessä juuri oli juttua, miten jotain pikkupoikaa oli kiusattu ja syrjitty sen takia että hänellä on erilainen hiusmalli/tyyli. Siis haloo ihmiset! Kuinka ahdasmielisiä sitä oikein ollaan, että hiustyylikin aiheuttaa kiusaamista. Tuntuu että oli sitten miten päin tahansa niin AINA löytyy jokin asia josta löydetään kiusaamisen syy.

Mut tässä vuosien ajan kun oon asiaa miettinyt niin paljon, oon tullu tulokseen et ihmiset jotka kiusaa ovat jollain tapaa ahdasmielisiä. Jos ne ei suvaitse mun vähän erilaisempaa hiustyyliä, niin tuskimpa tulevat hyväksymään mitään isompaakaan asiaa. Ja sit se, että joissain tapauksissa on selvinny että kiusaaja kiusaa koska itse kadehtii jollain tapaa kiusatun tyyliä tai vastaavaa. En nyt sano että jokaisessa tapauksessa, mutta kiusaamisen syyt on aina jossain syvemmällä. Ja sitä nyt on kenenkään hankala osoittaa että mikä on se oikea syy sen hetkiseen kiusaamiseen.

Soon mennoo ny!

Kohta pitäisi lähteä täältä kotoa kohti tuntematonta. :)
Hieman ehkä perhosia vatsanpohjalla muttei mitään yberlepattavia kuitenkaan.

Harmi että yöunet jäi kovin katkonaisiksi jälleen kerran. Täytyy toivoa, etten näytä kovin väsyneeltä kuitenkaan. Sitten kun tuolta saavun takaisin kotiin, ni kaadun samantein sänkyyn päikkäreille.

Toivottakaa onnea! :)

Can't Read My Poker Face

Sanotaanko nyt niin, että on ollut hieman rankempi viikko takana kun flunssa vaan kokoajan koettanut päästä niskan päälle ja viime yönä se sitten siinä osittain on onnistunutkin. Olen siis 60% kipeänä, mutta tietystä syystä sinnittelen täällä sitkeästi, etten tulisi ainakaan kovin paljoa tästä kipeemmäksi. Sillä kun tähän aikaan huomenna tapahtuu jotain erittäin ... no mullistavaakin... mun elämässäni. Enempää en asiasta valaise, kuulette asiasta vielä viikonlopun aikana. :)

Kävin alkuviikosta hakemassa kirjastosta uusimman Yön Talo -sarjan kirjan. Se vaan on vienyt mut mennessään, sen verran mielenkiintoista lukea. Odotan innolla seuraavaa kirjaa. Englanniksi kirjaa saisi hyvin pitkälle, mutta koska olen aloittanut suomenkielisenä, aion sen myös lukea loppuun tällä kielellä.

Jännitys on kyllä jo saanut mahani aivan sekaisin huomisen takia. Toivotaan että kaikki menee hyvin.