2.6.2012

Parhaat lapsuudenmuistot

Ai että näitä on mukava muistella... harmillista vain etten ihan kaikkia muistoja lapsuudestani muista (jostain kumman syystä)

Kerrotaan nyt tämä muisto, joka on niin painautunut aivoihini.

Me oltiin mun lapsuudenystävän N kanssa todellinen kauhukaksikko, mitään ei kuunneltu jos jostain yritettiin varottaa eikä mitkään arestitkaan viilentäneet tämän kaksikon intoa tutkia maailmaa. Olen lapsuuteni viettänyt näissä maisemissa, missä nykyisinkin asun. On hauska lenkillä katsella ympärilleen ja muistella, vaikken ihan kaikkea muistakkaan. Mutta tosiaan... tää paikka on niin lähellä tuota jokirantaa ja sillon muksuina me oltiin N:n kanssa kokoajan siellä leikkimässä kun siellä oli hienoja piiloja ja maisemia jotka sopivan meidän leikkeihin. Äitimme siis pelkäsivät että olemme vielä joku kerta siellä joessa ja varsinkin yhdessä kohtaa, missä virtaus oli melkoisen paha mutta puolustuksemme, me emme koskaan leikkineet vedessä mutta veden äärellä. Jos olisimme veteen kaatuneet, ei se vielä olisi meitä mukaan vienyt sillä aina ihan rannassa leikeimme. Tuo kohta missä virtaus on kova, oli erään venelaiturin päässä jossa emme leikkineet.

Olimme jotakuinkin 6-9v. ikäisiä kun tuolla leikeimme ja se olikin paikka, mistä vanhemmat osasivat meitä aina etsiä. Ja emme koskaan ymmärtäneet, miksi vanhemmat niin pelkäsivät noita asioita kun osasimme kyllä vettä varoa. Ainut jonka näin vanhemmiten ymmärrän, mitä äidit pelkäsivät ehkä tosissaan, oli se kun tuolla istuskelin kesäisin aina niitä puliukkoja. Mutta ne olivat ihan hauskoja setiä, saatiin aina raahata niiden tyhjentämiä pulloja kauppaan ja ostaa karkkia tilalle. Tänä päivänä tosin en itse äitinä katsoisi todellakaan hyvällä, kunnei tiedä mitä voi tapahtua. Jotenkin tuntuu, että maailma on mennyt huonompaan suuntaan - ainakin tuolloin 80luvulla saattoi olla melko peloton kun sitä maailmaa tutki ja ihmisiin tutustui.

Tuon N:n kanssa me kirmailtiin pitkin niittyjä ja oltiinkin siihen aikaan tosi nopeita juoksijoita (joo, voitteko uskoa, tääki läski on joskus päässy eteenpäin...) ja ne meidän leikit noilla koirillamme. Meillä oli siis molemmilla samanlaiset leikkikoirat, sellaiset ihan hyvänkokoiset - ei sellaisia pieniä figuurikokoisia. Ja mulla on edelleenkin tuo koira tallessa, enää sillä ei tule leikittyä mutta jostain syystä en vaan raaski luopua siitä - olihan se lapsuuteni parhain lelu.

10 kommenttia:

  1. Näyttääpä siltä että tuota koiraa on leikitetty ja sitä on rakastettu oikein urakalla :)

    VastaaPoista
  2. Hui, ihan sairaan pelottavan näköinen toi koira :D

    VastaaPoista
  3. Joo, ihan kauheen näköinen. Miten viitsit tuollaista säilyttää?

    VastaaPoista
  4. Ihana lapsuusmuisto :) Mulla on kanssa joitakin jäljellä jossain kellarien tai ullakoiden piiloissa.. Oli ne kauheessa kunnossa tai ei, niin niis on muistoja :) Taitaa ^^ anonyymeiltä puuttua kokonaan moiset muistelot.. aika inhottavasti sanottu toiselle tärkeästä muistosta. Kuin jaksatte???? >:(

    VastaaPoista
  5. Taitaa anot olla Pipsan tuttuja? Ei kai nyt ihan vieraalle jaksaisi noin veetuilla? Se on se suomalainen kateus. ;) Pipsalla on hyvä työ, varakas mies ja ihana, oma koti, siinä aihetta kadehtia.

    VastaaPoista
  6. Mä kans pienenä rakastin koiraleluja, on niitä vielä tallessakin kun tuli keräiltyä niitä kymmenittäin :) Toi koira on ihan mahtava! Ja melko pelottavan näkönen myös, se on osa sen viehätystä :D
    Eli tuskimpa tuo toinen anonyymi kiusallaan sitä sanoi, tai kateellisena, hah xD

    Muistatko Pipsa vielä minkälainen tuo lelu oli uutena? Kun näyttäis että se on collie, karvoista päätellen :D

    VastaaPoista
  7. Olin toi eka ano, joka sanoi lelua pelottavannäköiseksi. Ja en siis pahalla, kunhan totesin, miltä se minusta näyttää. Ei kaikki munkaan rakkaimmat lelut kauniita olleet.

    Yliherkät kiusaamistutkat teillä joillain?

    VastaaPoista
  8. Linnea,
    No todellakin! Ja sitä on hinkunu monet muksut omakseen kun ovat nähneet, mut en anna. Tää on ainut lapsuudenlelu josta en oo halunnu luopua.

    Anonyymi,
    Ai on vai? Miten sie oot saanu siitä pelottavan? Siis onhan se kulunut ja noin, mut et pelottava?

    Anonyymi2,
    No kulunut paremminkin kuin kauhea ;) Mitä mitä? Etkö sää ole mitään lapsuudenlelua säilyttänyt? Ei tuo vie paljoa tilaa, ni kyllä rakkainta leluaan tosiaan viitsii säilyttää ja suosittelen tätä monille muillekin! IHana joskus kaivaa se tuolta pussista ja muistella, kun sillä on tullu leikittyä. :)

    Wee,
    Ossootko sanoa mikä on sulle parhain lelu ollu? Äh, vaikka jotkut nyt tökerösti sanovatki täällä joistain niin ei se haittaa mua, sillä ei se vie mun ihania muistojani millään tavalla pois. :) :)

    Anonyymi3,
    Tuskimpa ovat mun tuttujani, sillä aika moni tuttuni kyllä kirjoittelee siten että tunnistaisin. :) Koska täällä blogissa tosiaan liikkuu noita keskustelupalstaihmisiä joista varmasti jokin osa vittuilee ja he eivät tosiaankaan ole tuttujani vaikka voivat ehkä jossain väittää näin.

    Hahahah... vai että hyvä työä ja varakas mies. ;)

    Anonyymi4,
    Mun ystävällä oli sellaisia pieniä koirafiguurejakin, niilläkin tuli leikittyä.

    No, vaikea sitä on sanoa miksi anonyymi sanoi että pelottava. Mutta ehkä hän sen joskus vielä kertoo. :) Olisi kiva itsekin tietää, mikä tuossa koirassa tekee pelottavan - kuluneisuusko?

    Ja Collie tuo oli, tosin tästä tehtiin muutamia vuosia myöhemmin omani ostamisesta, niin sellainen nätimpi - tyttömäinen versio. Tää on enemmänkin niinku poikacollie ollut. :) Tällä uudella versiolla oli PITKÄ sileä karva kun taas omallani on aina ollut lyhyt.

    Anonyymi5,
    Ei ole ketään ottanut tuota pelottava kommenttia pahalla - enemmänkin tuota toista, että miten moista viitsii säilyttää. :) Tai en mäkään sitä pahalla ota, mut ihmettelen kysymystä koska ainakin monilla tutuilla on jotain ellei jopa kaikkia lapsuudenleluja säilytetty.

    Voi olla, et joillain on yliherkät kiusaamisanturat koska täällä blogissa tota nälvimistä valitettavasti sattuu eikä aina voi toisiaan tietää, et millä mielellä kommentti annettu. Että jos nyt ei kuitenkaan syytellä ketään.

    VastaaPoista
  9. Mulla on itsellnäi myös tollainen koira, mutta vaan valkoinen. Noi on nykypäivänä ihan sairaan kalliita ja moni keräileekin noita :)

    http://anskiize.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  10. Anskiize,
    Aijaa. En tienny et niitä on valkoisiakin. :) Siis joku keräilee noita, kalliita? Ohoh... Mustahan tulee miljonääri ku myyn ton pois ;) ;)

    VastaaPoista