31.7.2012

Aurinkoiseen päivään varauduin - sadetta kuitenkin sain

Paita / Yours (22-24)
Housut / Ellos (Roamans, Denim24) (54)
Olkalaukku / Kirppis (OIS)

Mä oon alkanu kaipaamaan pitkää tukkaa. Siis ei kovinkaan paljoa tota pidempää, mutta inasen kuiteski. Ja syynä ihan vain se, että pitkässä tukassa nuo latvat saa helpommin taltutettua. Myöskään suoristinta en ole J-A-K-S-A-N-U-T käyttää, koska se on ihan turhaa. Hiukset kun menevät työpäivän aikana märäksi ja näinollen kaikki se aamusti nähty suoristamisen vaiva katoaa. PAH!  Olisko kellää lukijalla vinkkiä tähän ongelmaan?

Pääsin muuten JUST kotiin ennenku alkoi satamaan. Siellä tota vettä tulee ku saavista parast aikaa. Ja määki ku pukeuduin hellettä vastaanottamaan, ni vielä mitä. No lämmin päivä toki on ollut mutta sataa, sataa ja sataa. Että onnea ollu matkassa tänään. Uitetun rotan näkösenä ei oo kiva mennä. Eipä silti, kotiinpäin tullessa se on nyt tuo ja sama jos kastuu. :)

Ihanaa, huomenna on lyhyt päivä ja sit pääseeki taas auttelemaan muoria. Ja muutenkin pitämään seuraa, ku on se aika yksinäinen kummiski. Oon kuiteski ainut sisaruksistani joka muoriin pitää säännöllisesti yhteyttä ja käy sen luona. Kyl niitä vanhempiakin pittää muistella, jossei ihan joka päivä ni ottaisi edes tavaksi kerran viikossa soitella ja kertoilla kuulumiset.

Eilinen meni kirjeitä kirjotellen ja paketteja tehtaillen. Pakko nyt näyttää teillekkin, mutta oon mä vaan niin ylypee tästä kyhätystä paketistani. Mulla on aika usein tapana koristella paketit, vaikka enpä tiedä annetaanko sille aina arvoa mutta toivon että vastaanottaja saa hyvän mielen kun näkee nätisti paketoidun paketin.

24 kommenttia:

  1. Teeppäs sä kauniita pakettejakin! :) Tuollaisen kyllä ilomielin aukaisee.
    *KataMaria*

    VastaaPoista
  2. Meillä on ollut ihana aurinkopäivä tänään, ei tietoakaan sateesta. Rannalla ollaan vietetty päivää piknikin merkeissä.

    VastaaPoista
  3. Ootko muuten koskaan tillanyt mitään paikasta nimeltä misura.fi? huippupaikka!

    VastaaPoista
  4. KataMaria,
    Kiitti. Musta oli jotenkin pakkokin piristää muutoin MUSTAA pakettia. :)

    Anonyymi,
    Oi, kuulostaapa kivalta tuo rntapiknikki. :) Täälläkin on ehtoo ollu aurinkoine mut päivällä sato vähän väliä.

    Anonyymi2,
    En ole tilannut, kaupan tiedän kyllä. :)

    VastaaPoista
  5. Ihanainen muhkea paketti! Varmana ois kiva saada moinen :)!

    VastaaPoista
  6. Anselmi,
    No varmasti. :)

    VastaaPoista
  7. Kivan laukun olet kirppikseltä löytänyt.

    VastaaPoista
  8. sulle ois haaste :) http://fffirstclassticket.blogspot.fi/2012/08/kymmenen-kuvaa.html

    VastaaPoista
  9. Anonyymi,
    Kiitti, kiva laukku on ollutkin. :)

    Emmiveera,
    Kiitoksia, katsotaan nyt ehdinkö moista tekemään.

    VastaaPoista
  10. Ei tulisi kyllä mieleenikään soitella vanhemmille kerran viikossa...

    VastaaPoista
  11. Anonyymi,
    No jokainen tietenkin tekee tavallaan, mutta suosittelisin sitä silti.

    VastaaPoista
  12. Jotkut on kyllä outoja, kun eivät pidä vanhempiinsa juuri ollenkaan yhteyttä... Siis ymmärrän sen jos vanhempi on vaikka väkivaltainen tai jos on sukset pahasti ristissä, mutta muuten. Meillä on aina ollut hyvät suhteet suvun kanssa ja nähdään toisiamme paljon. Autellaan toisiamme ja soitellaan ja piipahdetaan kahvilla muuten vaan. Mukavaahan se on nähdä rakkaita :)

    Ja varsinkin nyt kun vanhemmat alkaa olla iäkkäitä, niin tarvitsevat välillä vähän apua yhden jos toisen asian kanssa. Vanhemmat ovat minua aikoinaan hoitaneet ja auttaneet, nyt on minun vuoroni antaa vastapalvelus. Isovanhempia meillä ei ole elossa, ei minulla eikä miehellä.

    <3 <3 <3 Perhe <3 <3 <3

    VastaaPoista
  13. Linnea,
    Niin, jos väleissä ei oo mitään ongelmia ni kyllä mie suosittelen pitämään yhteyttä. Onhan mullakin äitini kanssa räjähdeherkkä suhde mutta kun tiedostetaan se, ni osataan välttää kunnon räjähdys. Ja nimenomaan noin itekki aattelen, et ku mulla on tosiaan iäkkäät vanhemmat ja varsinkin tolla äiteellä on ongelmia, ni mie helppaa sen minkä pystyn ja oon seurana jne. Toki se joskus vituttaa kun on kuiteski kolme sisarusta, ni yks vaa sit tekee kaiken. No ehkä sitten kun aika jättää äidistä, ni voivotellaan et ku ois pitäny nähä usein jne. Sillo saan ite sanoa, et oisitte ees soitelleet useemmin ku kerran pari VUODESSA.

    VastaaPoista
  14. Pipsa, joo mä huomasin että siinä vaiheessa kun vielä etsi sitä omaa asemaansa aikuisena, niin oli enemmän ongelmaa just äidin kanssa, kun piti saada äitikin tajuamaan, että ei enää ole mikään pikkuteini :) Pikkusiskolla taisi vielä olla enemmän hommaa, hän kun aina oli "se pieni, joka ei itse voi osata kun on niin nuori"... vielä melkein kolmekymppisenä :D Nykyään onkin sitten paljon seesteisempää.

    VastaaPoista
  15. Linnea,
    No mulla vasta muutto Tampereelle, sai äidin lopettamaan sen häsäämisen.

    VastaaPoista
  16. Mä olen asunut yli 6 vuotta eri kaupungissa kuin mun äiti, enkä vieläkään oo kasvanut hänen mielestä aikuiseksi. Ja ikääkin mulla lähemmäs 30v :/

    VastaaPoista
  17. Anonyymi,
    No ohoh, yleensä luulisi että viimestään tuolloin lopettaa paapomisen kun asuu eri kaupungissa. On se kivaa, et äidit auttaa mut pliis, liika on liiaa. Eiks ni? :)

    VastaaPoista
  18. Meillä äiti lopetteli paapomista siinä vaiheessa kun muutin yhteen miehen kanssa. Siskoa sitten yritti paapoa vähän pidempään, kun sisko asusteli yksin vähän kauemmin ja sisko on tosiaan pikkusisko, nuorimmainen, niin ehkä siksikin? Mutta toisaalta sisko on aina ollut sellainen jalat tukevasti maassa oleva, käytännöllinen ja osaava tyyppi, kun taas minä enemmän sellainen epäkäytännöllinen haaveilija, niin se taas vaikutti myös.

    Mehän ollaan siskon kanssa molemmat paluumuutettu kotipaikkakunnalle nyt aikuisena, ja samoin näyttää tehneen melkein kaikki vanhat koulukaverit. Mukavaa, kun perhe on lähellä.

    VastaaPoista
  19. Linnea,
    Mä oon saanu paapomista vaikka yhdessä mieheni kanssa asuin. Tuntui vaan kahta kamalammaksi menevän se paapominen kun äiti kovin meinasi etten osaa mitään tehdä yhteisessä kodissamme. Se kyllä loukkasi. Mut toisaaltas niin, määhän oon perheemme lapsi eli nuorimmainen. :) Et oisko äiteen vaa ollu hankala päästää menemään?

    VastaaPoista
  20. Niin kauan äiti paapoo kun lapsi käy aina kertomassa kaikki asiansa ja on jatkuvasti yhteydessä.

    VastaaPoista
  21. Anonyymi, olisikohan sulla mahdollisesti itsenäistymisprosessi vielä kesken, kun koet vanhempasi niin suurena uhkana itsenäisyydelle? En tätä pahalla sano :)

    Pipsa, juu varmaan sillä on osansa että olet nuorin, äitisi "viimeinen vauva". Kasvatustieteen opinnoista on aikaa, mutta muistelen että jotain puhuttiin eri lasten (esim. esikoinen, keskimmäinen, kuopus) rooleista, ja siitä miten ne vaikuttavat vielä aikuisena, niin henkilön omakuvaan kuin suhteessa muuhun perheeseen.

    VastaaPoista
  22. Anonyymi,
    No en kyllä allekirjoita tätä väittämääsi. Enkä todellakaan kyllä kaikkia asioita äidilleni voisi edes kertoa ja jatkuva yhteydenpito, musta se on vain kivaa. Vaikka en mäkään nyt joka päivä äidilleni soittele.

    Linnea,
    No mua tosiaan pidetään perheen vauvana. Oon aina "pikku-piia". Mut kai siinä tosiaan on nuo roolitukset. Että kun on nuorimmainen ni sitä tykätään hääsätä. JOpa veljeni välillä häsää kun keskustellaan asioista, et välillä saa tuhahtaa et hei, mä oon kohta 30v. et enköhän mie ossoo. :) Etten suinkaan ole 10v. pikkulapsi joka tarvitsee ohjausta. Ja toisaalta, onhan se kiva että on perhe jolta voi tilanteen vaatiessa kysyä neuvoa. Itse sitä vaan tykkää yrittää ensin itse ja jos se ei onnistu, ni sitten kysellä neuvoa - ei siis apua vaan neuvoa. :)

    VastaaPoista
  23. Meitä on niin moneksi, toiset itsenäistyvät aikaisemmin. Minä en ole juuri mihinkään kysynyt neuvoa, vaan olen tehnyt oman pääni mukaan. Elän omaa elämääni ja suku ihmettelee...

    VastaaPoista
  24. Anonyymi,
    No samoinhan itsekin olen tehnyt, että oman pääni mukaan mutta sillon ihan itsenäistymisen alussa - semmoset 2kk aikana, ni piti muutamissa perusasioissa kysyä neuvoa. Mut enää mun ei tartte moisia kysellä. :)

    VastaaPoista