16.10.2012

Kun aurinko ei tuu Piian luokse, menee Piia auringon luokse (katsotaan siis aurinkoisia kuvia)

Mä laitan nyt tällaisia vanhoja AURINKOISIA kuvia piristämään

Viikonloppu oli ja meni. Aina se menee niin nopeasti. Höh!
No mutta ihanan mukavaa meillä kyllä oli viikonloppu, vaikkei se nyt mennytkään miten oltiin suunniteltu. Me siis meinattiin mennä katsomaan tähtiä jompanakumpana iltana, mutta ei sitten menty kun typerä taivas oli pilvessä. No eihän ne tähdet sieltä mihinkään karkaa, mennään kun huomataan että on pilveetön. Vaikka musta vähän tuntuukin että saadaan varmaan odottaa jonnekin talveen saakka ennenkuin päästään näkemään - eiks se niin oo et pakkasella ei oo pilvii?

Mutta voih, ette arvaakkaan miten poikki olen. Nyt on maanantai mutta aika myöhäinen ilta, melkeinpä yö jo kun raapustelen tätä teille. Siis ihan pakko raapustella, onneksi tämä sentään onnistuu jotenkuten näin aivoväsynä eli kirjeistä ei taatusti tulisi mitään. Oon taas pitkästä aikaa tehnyt pitkän päivän, yllättävän sellaisen. No mutta, ainakin uni tulee kalloon kun tonne sänkyyn menee pötkölleen. Oonkin tässä koettanu pitää itteeni väkisin pystyssä kirjottamalla tätä, kuuntelemalla musiikkia ja pelaamalla Farmvilleä.

Oon samalla intoillut (edelleenkin) siitä että saan nykyään ladata Youtubeen yli 15min pitkiä videoita. Vielä en tiedä mikä on kattona, vai onko loppupeleissä mikään. Kattokaa vaa, mä teen vielä teille täyspitkän 45min höpötysohjelman. No viitsi viiitsi vaikka en pidä sitä ollenkaan mahdottomana. Täytyy ehkä keräillä aiheita, niin sitten se 45min voisi onnistuakin.

Tää oli miehen ottama yllärikuva, vaikka katsoinkin kameraan niin en tiennyt kuvan olemassaolosta
ennenkuin katsoin puhelintani. Otettu siis Lumialla.

Näin tänään bussissa söpöjä lapsia, siis ihan koululaisia. En tiedä miksi, mutta mua alkaa kauheesti hymyilyttämään kun kuuntelen sitä niiden kinastelua että kuka saa painaa pysähdysnappulaa. Ja aloin miettimään, että missä vaiheessa tuo lähtee pois sillä en ole samanlaista nähnyt enää vanhemmissa lapsissa.

Oon muuten vähän odotellut sairastumista, kun tuossa viime viikolla oli sellaisia tuntemuksia että taasko se flunssa koettaa päästä niskan päälle. No ei päässy! Oon nyt ollut sitten vuoden niin, etten ole flunssan takia joutunut sairaslomalle. Tää on mun oma henk.kohtainen ennätykseni ja saa luvan jatkua! Ainoa et mä pelkään kohtalon puuttuvan peliin ja tekevän musta taas jonkun ramman (eli kunnei tuu flunssa, ni jollain muulla tavalla se universumi saa Piian sinne vuodepotilaaks) Ai niin tähän voiski kertoo semmosen et mä en oo koskaan eläessäni murtanu ittestäni mitään, en kättä enkä jalkaa. *kop kop kop vaan puulle*

Tuli tuossa viikonloppuna tutkittua vähän isänpuolen sukuakin. Isäni on kertonu mulle vaikka mitä juttuja mut enhän mä niitä nyt enää muista - vai kuka muistaa juttuja joita sille on kerrottu 20v. sitten? Lapsena? Mä en muista, en ainakaan kunnolla. Sain tässä mun etsinnässä apuakin eräältä lukijalta, kiitoksia vaan sinne suunnille. Mun isänpuolen sukuhan on siis kotoisin Vienan Karjalasta, tarkemmin otettuna jostain Uhtualta (?) Tuolta on siis kotoisin myöskin sukunimeni tarina (siitä ehkä sitten joskus myöhemmin, kun saan kysyttyä vielä tarkempia tietoja)

Peikkotyttö iskee....

15 kommenttia:

  1. Sukututkimus on todella mielenkiintoista!

    VastaaPoista
  2. kyllähän pakkasella on pilviä,mistäpä ne lumet muuten satais..?

    VastaaPoista
  3. Harvemmin, jos on kunnon pakkanen, sataa lunta, lumi tulee vasta, kun pakkanen laskee =o) Yleensä pakkasella on selkeä taivas. Ja Kallossa on ihana katsella tähtiä kylmälläkin kullan kainalossa, mutta Pipsalla on kyllä sinne jonkin verran matkaa. Tai sitten lähtee ajan kanssa ja ottaa kaakaot mukaan =o)
    Tuo yllärikuva on hyvä, tosi luonnollinen =o)

    VastaaPoista
  4. Hei Pipsa! Pari viikkoa sitten pelmahdin sattumalta blogiisi, aluksi tosin vanhoja juttuja lukemaan. Blogitekstit yhdessä kommenttien kanssa muodosti herkullisen kokonaisuuden. Henkinen ja fyysinen heittäytymisesi yhdistettynä lukijoiden välillä vahvoihinkin kommentteihin oli blogin punainen lanka ja teki siitä kiinnostavan ilmiön.

    Nyt kun blogikommentointi on taas valvottua, on blogin luonto muuttunut tyystin. Dynaaminen lukijan ja bloggaajan suhde rikkui ja samalla mielestäni kiinnostavuus kärsi kolauksen.

    Ehdottaisin blogikommenttien etukäteisvalvonnan poistoa ja moderointia korkeintaan jälkikäteen, uskon, että tämä pitäisi itseni lisäksi myös muita vanhoja lukijoita myös tulevaisuuden lukijoina. Terveisin Nozo

    VastaaPoista
  5. Anonyymi klo 11.25,
    Se on, varsinkin tuo isän puolen suku. :)

    Hippis,
    No on on, mut oon kai sit ymmärtänyt tuon jotenkin väärin. Mulle kun on sanottu että kovalla pakkasella tai jossakin, niin on pilveetöntä. Korjatkaa toki. :)

    Sanna,
    Joo, jotenkin noin määki oon sen aatellu ja kuullutkin. Kallossa tosiaan ois ihana katsoa mutta en tiedä, eikös se oo aika hyvin valaistu kuiteski? KU ite haluan ihan sysipimeän paikan jossa niitä tähtiä kattoo. :) Oijoi, toi kaakao on hyvä idea, meiltä kun löytyy se termarikin. :)

    Anonyymi klo 16.27,
    Jaap, nyt pistit vähän pahan. Mun mielestäni kommenttihyväksyntä on tuonut sen, että tänne ei kaikenlaiset ilkeilijät pääse enää kommentoimaan, on siis mukavampaa. Tietenkin, jos tykkää lukea tuollaista jankkausta ja ilkeilyä, niin varmasti sellaista kaipaakin mutta sellainen ei todellakaan ole mitä itse kaipaan. Mut ehkä joskus voin valvonnan ottaa pois, aika vaan näyttää milloin.

    VastaaPoista
  6. Olen täysin samaa mieltä Nozon kanssa! Blogin kiinnostavuus on kärsinyt kommenttivalvonnan takia.

    Toisaalta ymmärrän myös Pipsaa, en itsekään haluaisi jatkuvia ilkeilyjä kommentteihin.

    Silti harmittaa että pikkuhiljaa käynnit blogissa vähenevät ainakin minun osaltani.

    VastaaPoista
  7. Anonyymi klo 16.59,
    Ei mulla ole mitään avointa kommentointia vastaan, mä vain koetan saada kommenttilaatikosta mukavan alueen kaikille. Avoin kommentointi olisi mullekin kyllä helpompi mutta...

    Olisiko se sota kommenttilaatikossa sitten niin ihana asia? En mä kyllä halua lukijoita sen perusteella millainen sota milloinkin on jossain kommenttilaatikossa. :( Pilaa koko blogin ideankin.

    VastaaPoista
  8. Sukututkimus on kiva harrastus, itte oon sitä harrastanut jo useamman vuoden ja aina sitä löytyy uusia, mielenkiintoisia asioita omista esi-isistään :-)

    VastaaPoista
  9. Jo-Jo,
    On ja varsinkin jos tietty suku on jääny pimentoon. Mä en tiedä paljoakaan isän puolen suvusta, mikä on harmi. Tarttee ottaa toi isukki ristikuulusteluun. :)

    VastaaPoista
  10. Se on hyvä, että voi vielä kuulustella vanhempia ja isovanhempia asioista. Itseäni vähän harmittaa, kun isän vanhemmat kuoli, kun olin nuori, joten isän suku on myös täällä vähän hakusessa :-) Äitin suku on myös mulle mysteeri, joten työtä on paljon. Onneksi mumma on vielä elossa, jonka kanssa mä välillä jutustelen vanhoista ajoista ja hänen lapsuudesta. Eli Onnea "kuulusteluihin" ja olkoon onni myötä :-)

    VastaaPoista
  11. JO-Jo,
    Kiitti. Mä en oo kyl koskaan tuntenu kumpiakaan isovanhempia, ni heiltä ei voi kyl mitään kysyä. Mut isä, se kyl muistaa asioita ni siltä viel kantsii kysyäkki. :) Ja tiedä mitä aarteita sieltä viel joskus paljastuu...

    VastaaPoista
  12. Kyllä, värikkyys blogikommenteissa on nimenomaan juuri se mikä Värikäs Elämä -blogissa kiinnostaa! Ei sinun tarvitse siihen osallistua. Myhäile ja seuraa vain sivusta kun olet saanut aikaiseksi niin hyvän blogin, että siellä käydään keskustelua. Älä kutsu sitä jankkaukseksi, ilkeilyksi tai sotimiseksi, se melkein jo loukkaa lukijaa, joka haluaa käyttää aikaansa blogisi kommentointiin ja lukemiseen. Anna tilaa keskustelulle ja kommentoi itse väliin vain silloin, kun se on todella tarpeellista. Nozo

    VastaaPoista
  13. se menee niin että kirkas taivas enteilee kylmenevää yötä. lunta voi tulla vaikka olisi 50 astetta pakkasta..

    VastaaPoista
  14. Nozo,
    Niin, mutta rajansa kaikella. Mä oon nähnyt kyllä, mitä se avoin kommentointi tuo tullessaan. Ehkä itse tykkäät kans myhäillä kun ihmiset tappelee keskenään mutta mä en - mun blogini EI OLE taistelutanner. Ja asioista pitää oppia keskustelemaan asiallisesti.

    Hippis,
    Se voi olla. :)

    VastaaPoista
  15. Kommentoin nyt tähänkin, olen osittain samaa mieltä ylläolevien kanssa, keskustelut ovat vapaan kommentoinnin aikana olleet usein todella mielenkiintoisia ja hyödyllisiä kummallekin osapuolelle! Eikä niistä kannata ottaa nokkiinsa :)
    Voisithan puuttua kommentointiin esim siinä vaiheessa vasta kun se menee toisten haukkumiseksi yms riitelyksi?

    Ei nämä kommentit täällä blogissa ole koskaan mielestäni mitään erikoisen kamalaa olleet, älä huolehdi niistä kun voit otta rennommin :)
    Tuntuu että sulla on kamala stressi tästä blogista :/ Tällästä tää nettielämä on, mutta jos itsee oikeasti paljon alkaa stressaan niin kannattaa ehkä harkita esim taukoa?

    -Lilli

    VastaaPoista