22.1.2014

Ihania pentuja


Tultiin ihan äsken kotiin kattomasta ihania pieniä kissanpentuja, sellaisia viiden viikon ikäisiä. Nyt mun on myönnettävä, et kyllähän mää oisin halunnut vetästä nuo kaks jotka kuvissakin näkyy, niin tonne takin povitaskuun ja lähtee viheltäen vaan pois.

Siis NIIN IHANIA! <3

Nuo kuvissa näkyvät pikkuset änkes ihan itte syliin ja tuttavuutta tekemään. Siinä vaiheessa mun sydän suli. Mä haluun! Mä haluun sen kolmannen. Nyt alkaa operaatio isännän käännytys. Ei luulis olevan iso urakka - näytän sille vaan näitä kuvia. Kattokaa nyt miten söpöä! Tuo yks pentu nukahti miehen syliin ja siinä se ois nukkunu varmaa niin kauan ku ois ite herännyt. No siihen ei kyllä ollu mahdollisuutta mutta oih ja voih.

Pennut on siis SatuMainen kissalan Maine Coon pentuja.

50 kommenttia:

  1. Kolmas kissa menee ihan siinä missä kaksikin, nimimerkillä yhdeksän on mennyt ihan siinä missä kolmekin :D

    Täällä voi käydä lukemassa kodittomien kisujen kuulumisia: http://kisuensikoti.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, niinhän se voisi mennä mutta pitää nyt vielä miettiä. Voih, sydän kyllä särkyy...

      Poista
  2. Minusta kolmas kyllä lisää aika paljon tekemistä, kaksi on vielä ihan hallittavissa, mutta sitten kun on kolme, niin yksi on aina tekemässä jotain, mitä ei pitäisi... :D Tosin minusta kyllä kolme on ihan täydellinen määrä, minulla kun on joskus ollut viisikin...

    Miten muuten päädyit juuri Maine Cooniin? Tai rotukissaan yleensä? Minäkin tykkään kissoista, mutten ole koskaan edes harkinnut muuta kuin ihan maatiaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta taas kolme menis just kivasti mut sit se neljäs alkais olemaa liikaa. Siiri ihan sekasin kun haistelee kovin meidän vaatteita. Ja kattelee niinku jostain vois pompata joku uus kissa. :)

      No meillä oli toiveissa pitkäkarvainen kissa ja alettiin sitten katselemaan eri rotuja. Käytiin ihan kattomassa pentuja ja noin. Mut jotenkin toi Siiri eli Maine Coon sitten jämähdytti. Se on niin veikeä noiden korviensa kanssa. Ja sitten se kun on vähän tommonen koiramainen kissa.

      Poista
  3. Nuo on kyllä liian suloisia ollakseen totta <3 Tulee kyllä semmoinen kissanpentukuume että oksat pois!


    ❤: http://kehvelijehnakas.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kyllä miettiä tarkkaan, kun joskus tunnut aika hermostuneelta jo noiden kahden kanssa...

      Poista
    2. Jep, en kissoista niin tiedä mutta koirien kanssa kolmas muuttaa huomattavasti, sitten on laumallinen koiria joka muuttaa paljon.

      Poista
    3. Se että nyt joskus hermoilen, ei tarkoita että joka sekuntti olisi noin. :) Riiviöt osaa olla riiviöitä. :)

      Poista
  4. Teillä ei ole tarpeeksi tilaa kolmelle kissalle. Sitäpaitsi oletko kuullut että kissanhiekka laatikkojakin pitäisi aina olla 1 enemmän ku kissoja. Teillekkään ei todellakaan 1 tai kaksi silloin enää riitä. Olen pitänyt sua ihan täysijärkisenä, mutta nyt kyllä ihmetyttää että millä logiikalla kolme kissaa pieneen rivariin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä yksi laatikko per kissa ihan hyvin riittää. Typerää turhannillitystä taas. Ja hyvin menee kolmaskin kissa kolmioon. Karkeasti arvioiden huone per kissa. Miten paljon luulet sisäkissan todella tarvitsevan reviiriä? Typeryyttä.

      Poista
    2. "kissanhiekka laatikkojakin pitäisi aina olla 1 enemmän ku kissoja"

      Eli jos omistan yhden kissan niin pitäisi olla kaksi laatikkoa? Oikeasti?

      Poista
    3. Täällä 3kissaa ja vain kaksi laatikkoa, hyvin pärjää !!

      Poista
    4. Kyllä kolme kissaa tässä vielä menee. Ja kyllä, olen kuullut tuon kissanvessa -jutun mutta minkäs teet kun molemmat tykkää tehdä yhteen ja samaan. Ihan turhaa pitää toista veskiä. Ja sitä paitsi, me pidämme sen veskin kyllä niin siistinä ettei mitään ongelmaa.

      Poista
  5. Täällä on neljä ragdollia kerrostalokaksiossa, ja kissat on ihan tyytyväisiä elämäänsä (ja toisiinsa). Teillä ei edes ole mikään pieni rivari. Anna mennä vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei sitä nyt ihan sillee vaan mennä, katsellaan nyt. :)

      Poista
  6. Ompa ihania! <3 Ei munkaa mielestä kolmas kissa lisänny hoitamista juuri ollenkaa.
    T. Virpi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne ihania. Arvaa vaa kuinka paha valinta tulee eteen jos se kolmas päätetään ottaa ja tossa ois kaks ihanaa. Valitse niistä nyt sitten se parhain. Kun mää oon tämän ekan eli pirpanan puoleen ja mies on tämän puoleen joka sen syliin nukahti :)

      Poista
  7. Noh, 3 kertaa enemmän kissan karvaa... Kolme lähes saman ikäistä kissaa... 3 kertaa enemmmän laatikon hajuja... Kissasi vanhenee yhtä aikaa, tarviten vuoron perään ties mitä lääkettä tai lääkäriä. Pipsa ei ole nähnyt vielä edes yhtä kunnon karvanlähtöaikaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläni on ollut kissa 9 vuotta eikä ole tarvinnut kertaakaan käydä lääkärissä madotuksia ja rokotuksia lukuunottamatta

      Poista
    2. Kyllä noilta karvaa lähtee mutta ehkä se vaikuttaa kun me kuitenkin harjataan niitä päivittäin nin on suurinosa kuitenkin siinä kammassa. :)

      Poista
    3. Tuo kissojen yhtäaikainen vanheneminen on kyllä hyvä pointti. Suurimmalla osalla kissoista tulee jonkinlainen munuais-maksa-virtsatie-suolisto-sairaus ikääntyessä, ja esimerkiksi munuaisten vajaatoimintaan lääkeruoat ovat ihan järkyttävän kalliita. Jos kolmella olisi sama vaiva (jos nyt pahinta tilannetta ajatellaan), niin siinä menisi kissoihin jo iso osa omasta ruokabudjetista kuukausittain. Ja tuo joka kertoi omistaneensa kissan jo 9 vuotta eikä ole tarvinnut käydä lääkärissä, niin kissasi on vielä suht nuori. Ikääntymisen mukanaan tuomat ongelmat alkavat ilmetä vasta siinä 10-14 vuoden tietämillä. Toki pennuilla ja nuorilla kissoilla on omat ongelmansa mitä voi tulla eteen - suolitukoksia, ihosairauksia, korvapunkkeja... Kaikkeen pitää varautua jos ottaa armeijallisen eläimiä hoidettavakseen :)

      Poista
    4. Niinhän tuo on kyllä hyvä pointti mutta ei suinkaan tarkoita että jokaisella olisi. Mutta noita varten kantsiikin sitten olla vakuutukset kunnossa. :)

      Poista
  8. Mulla on 3 kissaa ja kaikki käyttää samaa laatikkoa. Aluksi oli laatikoita 3, mutta 2 oli aina puhtaana kun ne ei ollu kivoja laatikoita vissiin. Sitte vähennettiin kahteen, mutta kahden vuoden aikana sielä toisessa on ollu yhen kerran putsattavaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo meillä kans kaks, mutta alun jälkeen molemmat tykkää tehdä yhteen ja samaan veskiin niin mitä sitä turhaa pitämään.

      Poista
  9. Mä en ole oikein koskaan ymmärtänyt, miksi elukoita pitää hamstrata monta. Tai siis tarkoitan että mulla on koira jota rakastan kun omaa lasta. En voisi kuvitellakaan ottavani toista koiraa koska en koe ehtiväni antaa tarpeeksi huomiota ja rakkautta toiselle koiralle.. ehkä kissoihin ei synny tälläistä kiintymyssuhdetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muodostuu kissaankin. Itsellä yksi kissa, ei tulisi mieleenkään ottaa toista. Sama silloin kun mulla oli koira. Nyt kyllä suunnittelen ottaa kissan lisäksi uuden koiran... Ehkä se on luontevampaa, kun koiran kanssa voi lenkkeillä yms. mitä kissan kanssa ei voi tehdä.

      Poista
    2. Se että sinulla ei ole tarpeeksi aikaa ja huomiota toiselle lemmikille ei tarkoita sitä ettei kenelläkään muullakaan ole

      Poista
    3. Kyllä kissan kanssa syntyy sama kiintymyssuhde. Siirihän on mammantyttö. Ja miksei sitä ehtisi antaa yhtälailla kolmelle huomiota kun kahdellekin on pystynyt antamaan?

      Poista
    4. Puhuinkin omasta puolestani. . Mä en pystyisi! Mutta kukin tekee tyylillään. T. Ano 16.58

      Poista
    5. Mielenkiintoinen mielipide. :D Hankitaanhan ihan ihmislapsiaki usein monta. Mulla on viis kissaa ja rakastan jokaikistä ihan uskomattoman paljo. En osais kuvitella et kuka tahansa niistä puuttuis.
      T. Virpi

      Poista
    6. Kukin toki tyylillään. Ja hyvinhän tässä on pystynyt antamaan rakkautta kahdelle kissalle ja yhdelle ihmiselle. ;) Just tänään aamusti Siiri tuli ite oikee hellyyttä hakemaan. Se saa noita kohtauksiansa. :)

      Poista
  10. Nonni, nyt mulle tuli TAAS kissavauvakuume ;D Kolmatta kissaa ollaan mekin mieheni kanssa mietitty jo pidempään, josko sitä ryhtyisi tuumasta toimeen, kun aikansa tälläsiä kuvia tuijottelee ;)

    Meillä on ollut aiemmin kolme kissaa, ja kyllä sitä rakkautta riittää kolmellekin siinä missä kahdelle. Ja mita kakkavakkoihin tulee, niin riitti niitäkin kaksi, vaikka kolme kissaa oli. Nyt kahden kissan kanssa toinen vakoista on selvästi toista suositumpi: siinä missä toinen on aivan pakko putsata joka päivä, mieluiten kaksi kertaa, löytyy toisesta ehkä pari kertaa viikossa joku yksittäinen pissipaakku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, ei muuta kuin tuumasta toimeen vain. Kantsii silleen katsella kun meillekin sillo kävi niin että suurinosa pennuista oli jo myytyjä mutta onni kävi, tai kohtalon oikku että saimme Siirin.

      Meillä kun oli kaks veskiä, niin ihan aluksi Zilla teki sinne asiansa mutta nopsaan se sen unohti.

      Poista
  11. Minusta kaksi kissaa on hyvä määrä, kun niistä on sitten seura toisilleen. Itse jos (ja toivottavasti kun) vielä adoptoin kissoja, niin haluaisin kaksi pentua samasta poikueesta.

    Kolme kissaa varmaan menee aika lailla samoin kuin kaksikin noin niin kuin omistajan näkökulmasta. Mutta itse harkitsisin aika tarkkaan, mitä ongelmia kissojen kanssa voi tulla. Jos kaksi kissaa tuleekin paremmin toimeen, ja niistä tulee bestikset, niin ne voivat yhdessä antaa köniin kolmannelle. Tai kolmannelle saattaa tulla jotain häiriökäyttäytymistä. Kun kissoja on vain kaksi, niin molemmilla on oma tila, ja kuitenkin toinen kaverina. Jos kissoja olisikin kolme, voisi esim. nukkumapaikoista tulla enemmän tappeluita.

    Luulen, että jos minulla olisi kaksi kissaa, ottaisin kolmannen vain, jos tuo kolmas olisi jotenkin hädänalaisessa tilanteessa, eli kissa tarvitsisi kodin. Omaan kissankaipuuseen en ottaisi kolmatta, vaikka kuinka olisi ihania pentuja, juurikin, koska siinä tilanteessa ei voisi varmasti tietää, olisiko ratkaisu kissojen kannalta huono. Te teette toki oman päätöksen, mutta asiaa on syytä miettiä juurta jaksain, eikä tehdä päätöstä vain pentuihin ihastumisen perusteella. Tämän kommentin ei siis ollut tarkoitus mitenkään kritisoida tms., vaan vain muistuttaa käyttämään järkeä näissä päätöksissä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Eläintä ei tulisi ottaa hetken mielenjohteesta ja siksi "kun ne on niiiin söpöjä"..

      Poista
    2. Täysin samaa mieltä myös! Meillä kaksi kissaa pärjää keskenään huomattavasti paremmin verrattuna aikaan jolloin meillä oli väliaikaisesti kolmas kissa sijoituksessa. Kolmas aiheutti jotain kummallista valtataistelua kahdelle muulle, ja tilanne oli juurikin tuo, että kaksi antoi köniin sille kolmannelle. Tämä oli omistajallekin stressaavaa. Tuota kokemusta ennen olin sitä mieltä että kyllä kolme menee siinä missä kaksikin, mutta kissojen laumanrakennus ei ole ehkä niin yksinkertainen juttu kuitenkaan.

      Poista
    3. Meillä on kyllä kolme, neljä ja viisikin kissaa pärjänneet hyvin keskenään ja naapurissa taitaa asustaa seitsemän, jotka aina nukkuu yhdessä mytyssä sohvalla. Se on luonnekohtaista ja minusta yhtä hyvin ne kaksi voi olla tulematta juttuun keskenään, kuin yksi kolmesta. Eihän sitä toistakaan pentua ottaessa voi tietää, onko ratkaisu huono. Minulla on myös ollut kissakaksoset, jotka kyllä sietivät toisiaan, mutta eivät koskaan tehneet mitään yhdessä, eivätkä nukkuneet vierekkäin tai leikkineet yhdessä tai muuta. Eivät tapelleet, mutta eivät erityisesti kai pitäneetkään toisistaan. Nykyiset kolme taas viihtyvät hyvin yhdessä ja leikkivät ja nukkuvat yhdessä. En usko, että ongelma on missään tietyssä kissojen määrässä, vaan ihan yksilöiden luonteessa.

      Poista
    4. No hei, eihän tässä kukaan ole ottamassa kissanpentua hetken mielijohteesta. Eikä meille siis ole tulossa uutta kissaa. Sitä nyt vaan kovin halusi kun just oli nähny semmosia pikkukarvapalloja. :) Ne sulattaa sydämen aika varmasti. :) Mutta kun nukkuu pari yötä niin tajuaa ettei tänne tällä hetkellä kannatta ottaa uutta. :) Mutta sitä en sano etteikö joskus voisi vielä tulla. :)

      JB, oot tossa kyllä oikeassa. Ei se määrä vaan yksilöiden luonteet. Mekin ollaan huomattu että Siiri on aika dominoiva mutta ei Zilla sille kovin pahasti kakkoseksi jää. Mut nyt kun tuli esim. uusia leluja ja pari uutta petipaikkaa, ni kova nahistelu on näistä kun Siirin mielestä ne on kaikki hänen. :)

      Poista
  12. En noin pieneen asuntoon kyllä enää kolmatta kissaa ottaisi! Eri asia, jos pääsette muuttamaan siihen omakotitaloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis ei me olla ottamassa kolmatta kissaa. Vielä ainakaan. :)

      Poista
  13. Te ootte niin ottamassa kolmannen. ;)

    VastaaPoista
  14. Voi ei, tässä maailmassa ei ole mitään niin ihanaa kuin kissanpennut! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä. Ne saa kyl niin pasmat sekasin. Onneks sitä tajutaan olla tekemättä ostopäätöksiä ihan siinä pahimmassa tilassa. :)

      Poista
  15. Meilläkin piti olla yks kissa vaan, mut nyt on neljä... :D Tosin kaikki on huonoista kohtaloista pelastettuja, niin se auttaa asiaa paljon. <3 Meillä neljä menee helposti siinä kun vähempikin, ainoita huonoja puolia on ehkä kova vessankäyttöaste (mikä sana) ja ruokailu, ei onnistu meinaan et kaikki ois samassa paikassa. On kolme ruokapaikkaa. Onneks suostuvat käyttämään ongelmitta samoja vessoja, ettei niitä tarvi jokaiselle omaa! Mutta hyviä puolia on erilaiset persoonat, eli yks rakastaa yli kaiken olla sylissä aina kun nostaa, toinen on vaan joskus harvoin kun ite saa tulla, kolmas tulee joskus syliin ja neljäs pikkusen viihtyy sylissä kun nostaa ja tulee myös syliin toisinaan. Ja kollit on onnellisia kun saavat painia keskenään, ensin yksinäinen kolli ei oikein viihtynyt mut nyt painikaverin kanssa on ihan eri juttu. :) Samoin tytöt tykkäävät nukkua yhdessä. Ja kaks vaan tykkää nukkua sängyssä, niin sielläkään ei ole tunkua. :)

    Mulle ei onneks tule mitään pentuintoja kuvista, kun neljä on meille sopiva luku. Enkä muutenkaan halua enää pentua, kun siinä on niin kova homma opettaa tavoille. Mutta kiva katella tietysti kuvia, kun ovat niin söpöjä. Vaikka ihania ovat nuo isommat tyttösetkin. :)

    VastaaPoista
  16. Pakko vielä lisätä tuosta vessa-asiasta: meillä on neljä kissaa ja kaksi vessaa. Toinen tosin on niin iso, että vastaa kahta pientä. Kun neljäs kissa tuli, oli kolmas laatikko vähän aikaa hänen käyttämällä hiekalla. Uusi tulokas käytti kuitenkin heti vanhoja vessoja, kuten vanhat kissatkin, joten luovuimme kolmannesta laatikosta. Meillä isossa laatikossa käydään yleensä pissalla, pienessä kakalla. Huvittaa sekin jo. :)

    Eli kukin tekee kuten parhaaksi kissojensa kanssa näkee, heissäkin on persoonia!

    Ja itse rakastan todella paljon jokaista neljästäni ja huomiota annan vaihtelevasti. Eniten sille joka tulee pyytämään ja vähiten toiselle tytölle, joka tykkää omasta rauhasta. Meillä saa olla rauhassa kun siltä tuntuu, mutta saa myös olla sylissä kun taas siltä tuntuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten niin pennusta on kova homma opettamaan tavoille? Siis kun Siiri tuli meille niin ei me jouduttu opettamaan sille mitään muuta kuin tossa on vessa, tossa on ruokapaikka, koko koti on nukkuma-aluetta ja leikkialueena on olohuone. Nii juu ja valjaiden opettelu mut sekin meni hienosti. :)

      Meilläkin oli aluks kaks veskiä, mutta parin päivän kuluttua kun Zilla meille tuli, niin se alkoi tekemään asiansa samaan paikkaan ku SIirikin. Kyllähän sitä veskiä siinä pidettiin aikamme kunnes huomattiin ja tajuttiin ettei kukaan sitä käytä. :)

      Täällä muuten Siiri hakee huomiota ihan valtavasti, Zilla taas on varovaisempi mutta kyllä sekin huomionsa ottaa. Ja sen oikee huomaa millo se haluaa syliin. SIllo otetaan. Ja paijataan. Sit ku se näyttää et haluaa pois, ni päästetään. Siten sille ei tuu huonoa fiilistä sylissäolosta kun ei väkisin pidetä. Zillahan ei aluksi tykännyt olla sylissä yhtään, mut nykyään tykkää lökötellä selällään samoin kuin Siirikin. Mutta ajat tosiaan vaihtelee, et joskus kauemmin ja joskus vähemmän aikaa. :)

      Poista
  17. Hienoa et teillä meni helposti pennun kanssa! Mut varmaan kasvattajalla on hiukka eri käytäntö, kun tämmösten vahinkopentujen kans. Vanhin tyttö ei edes raksuja tunnistanut ruoaksi, ei ollut koskaan ilmeisesti niitä saanut aiemmin... Lähinnä kuitenkin raapimapuun käytön opettelua on ollut ja sitten just tän vanhimman kans oli vaikeeta, kun hää aina kävi meidän kimppuun. Mut sekin loppu kun sai kissakaverin, jonka kans leikkiä. Valjaat tietysti on pennulle helpompi opettaa, 2-vuotias kolli ei tahdo ollenkaan kokeillakaan niitä mut eipä hänen oo pakko ulkoillakaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin slla on ollut tuollaista opettelemista. Joo, on se vähän eri kun kasvattaja kuitenkin tutustuttaa kissanpennut kaikenlaisiin. Ja muutenkin saa sosiaalista kontaktia.

      Poista