6.2.2014

Kiireettömät aamut




Kääk! Viikko kuluu loppuun aivan liian nopeasti, voisin olla vielä toisenkin viikon lomalla. Oon nauttinut ihan liikaa näistä kiireettömistä aamuista. Ja mikä ihaninta kun on saanut just lueskella kaikessa rauhassa - viime yönäkin kunnen saanut unta, hipsein kaikessa hiljaisuudessa (no ei tyystin kun miehen vieno kuorsaus täytti talon) olohuoneeseen lukemaan Pimeän Poikaa ja sain seuraksi yhden hurisevan kisulin. Sekä toinen mahtavuus on näiden blogitekstien tekeminen - olen saanut kaikessa rauhassa mietiskellä ja kirjoitella. Ei ole kiirus mihinkään.

Olin eilen kuntotestissä joka meni yllättävän hyvin, olen iloisesti yllättynyt. Puristusote voisi kuulemma olla parempi joten sain ohjestuksen ostaa stressipallon jota sitten puristella joka ehtoo. Samalla fyssari totesi että olen kovin jäykkä - asia ei kuitenkaan mulle tullut uutisena sillä oon ollu lapsesta lähtien jäykkä. Ja tästä tuli heti mieleen yks juttu mitä piti liikuntatunnilla tehdä (pistää kädet kiinni selän takaa tai jotenkin) enkä mä saanut eikä liikunnanopettaja uskonut vaan yritti väkisin vääntää niitä yhteen ja mä itkin kun sattui niin paljon. Minkäs sille voi kun ei taivu. Enkä mää voinu sille opettajalle tai kenellekkään joustavaksi muuttua. Mut kuntopyörätestistä sain hyvät arviot, jeee! Peruskuntoni on siis hyvä.

No siinä sitten kun lähdin hiihtämään keskustan suuntaan, löysinkin itseni maankamaralta tuijottaen hetken aikaa hämmentyneenä taivasta. Miettien että mitä ihmettä tapatui. Tuli tehtyä tämän talven ensimmäiset ilmalennot. Onneksi asiaan suhtauduin melkoisen huumorilla - tosin huumori loppui siihen kun tajusin kolauttaneeni vasemman jalan polven ja se oli KIPEÄ. Siinä vaiheessa kyllä jupisin itsekseni että mikä ihmeen epäonnenpilvi mun päälläni nyt oikein liikkuu kun vasen jalkasivu on kipeä ja nyt sitten vielä vasemman jalan polvi. KIITOS UNIVERSUMI, olisi se kyllä pienemmästäkin tullut selväksi ettet sä taas tykkää musta. Tuosta sitten linkkasin äitini luokse ja yllätin hänet tällä extemporekäynnilläni. Äiti tykkäsi. Vein samalla uusimman Tosielämää lehden jota puoliksi tilaamme. Samalla sain äitini tekemää suussasulaa ruokaa, nimittäin makaroonia murukastikkeen ja ketsupin kera. Tuo on meidän perheen suosiossa, aina kun tiedetään että äiti tekee murukastiketta niin kaikki linnunpoikaset on suu ammollaan oottamassa vuoroaan. Kenen muun mielestä äitien tekemä ruoka on parasta?

Tämän postauksen lisäksi olen touhunnut Tampere postauksen parissa, että saatte sitten huomenna lueskella ja katsella millainen reissu siellä tulikaan vietettyä. Oon ihan innoissani sen teosta. Seuraavaksi Tampereelle kun kummipoika täyttää vuoden. Mitähän kivaa sille voisi ostella, oisko lukijoilla antaa vinkkiä?


Postauksen kuvitukset viime viikon kiireettömältä aamulta
(huomatkaa toki Zillan loistavat linssiluteilut - en siis tiennyt neidin olleet tuossa noin)




37 kommenttia:

  1. Lahjaksihan voi ostaa kirjoja, nuppipalapelejä, palikoita, vaatteita, legoja..meiän 1,5vee pikkuneiti on nyt innostunu noista legoista ja kotileikkijutuista :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voiha toki, mutta lähinnä mietin että mistä tuonikäiset tykkää. Kirja voisi olla kiva mutta kun kuulemma kirjoja jo on? Ja vaatteita mie oon jo kovin ostellutkin. Tykkäisi jotain muuta välistä. No ehkä mä meen kauppaan ja katson ikäsuostuksien mukaan et mimmosia leluja ois tarjolla. :)

      Poista
    2. Lapsilla ei ole koskaan liikaa kirjoja! Osta joku klassikko, vaikkapa Kirsi Kunnasta tai Kaarina Helakisaa.

      Poista
  2. Kiva postaus ja ihana tunnelmallinen kuva :)


    - Tilda

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kuvat on kyl ihania. Siiri sylissä ja Zilla änkee väkisin mukaan. En siis tiennyt kuvia ottaessani että neiti näkyy noin taustalla. :)

      Poista
  3. Kirjan nimi on PimeäN poika :) Toisessakin postauksessa se oli väärin...
    Haluaisitko tehdä iltavuoroja välillä? Saisit nauttia aamuista useammin. Itselläni on kahta eri vuoroa ja kummassakin on puolensa.
    Jokos olet opetellut laittamaan tulen takkaan? Se ei ole todellakaan vaikeaa, meillä lapsi osasi tehdä tulen leivinuuniin jo 5-vuotiaana :) ja siitä asti on lämmittänyt saunaa jne.
    Toivottavasti sulla oli mukava Tampereen reissu!
    -Hannele

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun huomautit, korjasin sen nyt tähän postaukseen. :)

      En mä tiedä voisinko tehdä iltavuoroja, kyllä kai. Ainakin jos olisi yksi siivouskohde, mutta kun tulee 6h yhteensä noista kaikista niin ei niitä oikein voi iltapainotteisesti tehdä.

      En oo suostunut koskemaan takkaan. Oon kyl seurannu miten mies sen tekee, joten ei se kyllä vaikeaa ole. Mutta en oo nyt uskaltanut tehdä niitä vaikka mies on rohkaissutkin. Kun tossa pari kertaa on pölläyttänyt savut sisälle. Ni täähän ottaa heti takapakkia. :)

      Poista
  4. Tampereella on paljon ihania kauppoja, joista sitä 1-vuotislahjaa metsästää. :) Vaikkapa lelukauppa Nukkela ja maailman ihanin Miraakkeli. Molemmat ovat aika lähellä Koskaria ja Rautatieasemaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, pitää katsoa jos tuolla käydään katselemassa lahjoja. Tosin koetan eka löytää Porin päästä...

      Poista
  5. Kiva ja positiivinen postaus! Ihana tuo kuva, jossa rutistat Siiriä ja Zilla chillailee taustalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Zillan tulo kuviin on ihan sattumaa. Huomasin vasta kun aloin katsomaan koneelta mitkä kuvat onnistuneet. :) Mut se on kyl tommonen varjo... aina kaikessa mukana. Vessaankaan ei pääse ilman vessapoliisia eli Zillaa. :)

      Poista
  6. Olet kyllä todella upea nainen - positiivisuus ja elämänilo hehkuvat sinusta jo kauas! :)

    VastaaPoista
  7. " 1-vuotiaalle voisi alkaa keräämään vaikka Brion puista junarataa, siihen voi sitten ostaa osia myöhemmin lisää. "

    Poistin vahingossa alkuperäisen kommentin mutta onneks nuo jää mulle sähköpostiin. :) Tuo on kyllä hyvä idea. :)

    VastaaPoista
  8. Mäkin kannatan jonkin lelusarjan keräämistä, kuten se junarata (esim. jokin tunneli, jossa ääni + setti perus junaratapaloja.. niissäkin junissa löytyy sellasia joissa ääni). Vähän isommalle myös pelit on oiva lahja, mä ostin reilu 2 vuotiaalle joululahjaksi töissä (päiväkoti) hyväksi kokemani pelin (Hedelmätarha, pienempien versio), ja olivat koko perhe tykänneet kun pystyi pienimmänkin kanssa pelaamaan, vaikka jähän jännitin ovatko pelaajatyyppejä.

    Sun uusi hiusväri on tosi kiva! Aloin ihan miettiä, voisinko ens kerralla värjäyttää omista toispuoleisesti leikatuista hiuksistani sen pidemmän puolen samalla tyylillä, täytyypä kysyä ens kerralla kun kampaajalla käy. Mullakin punaista hiuksissa, etenkin sillä 'pidemmällä puolella'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm... kiitoksia vinkistä. Pitää tutkiskella. :)

      Poista
  9. Mua huvitti, kun etsin googlen kuvahausta 'parivuoteen pussilakana' ja tuli myös sun kuva. Ethän sä ole pussilakana :D Näin joskus kivan lahjaidean, kun joku parikymppinen poika esitteli kirjakokoelmaansa. Oli saanut joka vuosi kummiltaan Mauri Kunnaksen uusimman kirjan. Oli ne kaikki sit muistoina säilyttänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo no en oo ihan vielä pussilakanaksi muuttunut. Mitenköhän ihmeessä tuollaiseen oon päätynyt. ;)

      Hei toi on kyllä kiva idea. Mauri Kunnas on niin legenda. :)

      Poista
  10. Oma kummityttöni tykkäsi kovasti tuossa vuoden ikäisenä kaikista vedettävistä leluista, kun oppi siis kävelemään niin niitä oli kiva kiskoa perässä :) Briolla on monia sellaisia puisia kivoja, esimerkiksi mäyräkoira on tosi söpö aikuisenkin mielestä :)

    VastaaPoista
  11. Repeilen tolle Zillalle :D. Yks töröttää pokkana pöydällä linssiluteena.
    Mainio Mirri :DD!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on niin mainio. Siis kyllähän se tuossa pyöri kun kuvia otin mutten silti odottanut noin hyviä kuvia kisusta. :)

      Poista
  12. Lahja vinkki : jotain kestävää, briolla kivoja . Ei mitään krääsää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mielellään jotain kestävää. :) Ja hyviä ideoitahan tässä on tullutkin. :)

      Poista
  13. Miten voi satuttaa polven jos lentää selälleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No enhän mä heti selälläni ollutkaan. Kaaduin ensin vasemmalle puolelle loukaten ilmeisesti siinä tuon polven jonka jälkeen oon kierähtänyt selälleni. Kaikki tapahtui vaan niin nopsaan että taivastahan siinä sitten tuijoteltiin.

      Poista
  14. Ekaks tartteee sanoa, että onpa upeasti värjätty ja stailattu sun tukka! Kannattaa käydä siellä kampaajalla vähän useammin ;-)
    Ja kehottaisin kyl himmaamaan noita annoskokoja niin ei olisi toi hassu oloasu niin piukea. Kyl se isäntä susta vielä otteen sais silti.
    Ja kuule Pipsa - kaikki me joskus kaadutaan. Sit noustaan vaan ylös ja nilkutetaan eteenpäin. Se on ihan normaalia elämää, ei mikään UNIVERSUMIN KOSTO... vähän suhteellisuuden tajua nyt peliin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai olisko se universumin kosto ollu kuitenki huumoria? :)

      Poista
    2. Hahahah, eikö Anonyymi huumoria ymmärrä? Totta kai mä tiedän että kaikki me joskus kaadutaan ja siitä vaan noustaan ylös. Että hei, nyt sitä HUUMORIA mukaan. :)


      Jaha, vai että on nyt oloasukin muuttunut piukeaksi. Se kun todellakin on ihan löysä! Sitä paitsi, kun tuota harvinaista äidin tekemää herkkua saa, niin sitä otetaan reippaasti. :)

      Poista
  15. Mä en kyllä rehellisesti sanottuna ymmärrä miten voit olla noin kömpelö?? Vai teetkö sä vaan harvinaista isomman numeron liukastumisesta ja liukkaista teistä. Videollakin sanoit "ettet voi mennä tänään ulos, kun on niin liukasta" WHAAAT? Ymmärrän, että joku mummo ajattelee näin, mutta että nuori ihminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei, huumoria nyt mukaan! Liukastumisesta kirjoitin kyllä ihan huumorilla. Jopa se videolla sanottu on ihan huumoria. Pitääkö mun alkaa pistämään noihin kohtiin isolla että TÄÄ ON SITTEN HUUMORIA, niin jokainen varmasti ymmärtää. Mut tosiasia kuitenkin on että noilla pääkallokeleillä sattuu ikäviä, kyllä silloin varovainen sopii olla.

      Poista
  16. Liukkaista keleistä ei tarvitse välittää ollenkaan, jos hankkii kunnolliset kengät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo Eccon kengät on kyllä kunnolliset.

      Poista
    2. On varmasti, mutta jos haluaa kunnolla liikkua talvella, hankkii vaikkapa Icebugit.

      Poista
    3. Minä inhoan liukkaita kelejä. Koirien kanssa kuitenkin on pakko lähteä lenkille, liukasta tai ei. Ostin muutama vuosi sitten Icebugit ja ne on ihanat! Jäästä ei mitään haittaa. Nykyään käytän jääkelillä työmatkoillakin jos julkisilla olen liikkeellä. Suosittelen :)!
      -hss

      Poista
    4. Icebugit ois kyllä hyvät tuolla liikkuessa, mutta työpäiviin ne ei kyllä käy. :(

      Poista
  17. Mistä tuo ihana jumpsuit on? :)

    VastaaPoista