25.7.2014

Loma - Loma - Loma

Siivoskelin eilen taas kuvakansioitani ja törmäsin näihin ylläoleviin kuviin enkä muistanut että olisin niitä täällä blogissa jakanut. Kuvat ovat siis toukokuulta. Muistaakseni tuossa kävi niin että pengoin kaappiani ja törmäsin tähän siellä kaapin perässä. Pitihän sitä vähän ottaa tuulettumaan. Tuo on kyllä aika muuntautumiskykyinen tunika. Ehkä sitä voisi ottaa syksymmällä parempaan käyttöön kun nyt näillä helteillä tuo on älyttömän kuuma - kokeilin! Tunika on siis Gossip -mallistoa enkä usko että näitä saa enää kaupoista. Sellainenkin visio tuli mieleeni että tätä tunikaa täytyy ehdottomasti kokeilla niiden punamustien legginssieni kanssa.

Tunnistaako kukaan muuten tuota kuvan tunikaa? Kovin usein en tätä päälläni pidä koska en oikein pidä tuosta mallista mutta en raaski tästä luopuakaan koska muistoja. Löytyykö teidän kaapistanne jokin vaate mistä ette vain voi luopua?



Nyt se sitten alkoi - kesälomani siis. Tarkalleen ottaen kaksi tuntia sitten. Silloin iskin työkohteiden ovet kiinni ja kerroin tuuraajalle pikaohjeistuksen. Oon ollu kokoajan naantalin aurinkona, edes erittäin huonosti nukuttu yö ei haitannut mun iloa. Tätä mä olen kuukauden päivät odottanut. Mitä mä ihan ekana teen lomallani - ajattelin ottaa mielenkiintoisen kirjan, jätskin ja mennä löhöilee terassille. Katsotaan mitä tästä eteenpäin - nyt on aikaa suunnitella.

Haluan nyt avautua tästäkin tänne kun jokunen aika tuli jo aloitettua ja kertoa ettei mulla todellakaan ole mikään auvoinen äiti-tytär suhde. Toki tämä on vain minun näkökantani asiaan vaikka yritän ymmärtää äitiäni. Me ollaan käyty nahisteluita siitä saakka kun 14v. täytin. Saimme siis äidin kanssa sovittua tämän viimeisimmän kärhämämme josta viikon mykkäkoulukin oli vaikka kyllähän se veronsa vaati. Nyt kun äiti "joutuu" menemään jalkahoitolaan, niin ei hänkään kuulemma enää auta mua housujen lyhentämisessä tai tee murukastiketta mukaan. Tosin äiti hieman yllättyi kun asia sopikin mulle enkä alkanutkaan pyytelemään anteeksi ja anelemaan ettei äiti lopettaisi auttamistansa. Ehkä mä viimeinkin oon saanu katkottua sen perkeleen napanuoran (ei oo siis itsestäni varsinaisesti ollutkaan kiinni) Sain myös kuulla olevani muuttunut vuosi vuodelta itsekkäämmäksi - jonka ystäväni käänsi niin että olen vain muuttunut itsenäisemmäksi. Äiti myös sanoi että mun pitäisi pistää asiat tärkeysjärjestykseen eli hänen mukaansa sitä että mun pitäisi laittaa äitini seurana ja apuna oleminen ykkössijalle. Mä niin luulin että tuo asia käytiin jo vuosia sitten läpi ja silloin äiti ymmärsi että mulla on oma elämä joka tietenkin menee etusijalle. Aina olen kuitenkin äitiäni auttanut vaan usein on palkaksi tullut haukkumista. Itseäni vaan niin kamalasti huvittaa tämä soppa kunnei se siis tuosta jalkahoidosta lähtenyt mutta äiti ei suostunut kuuntelemaan (vieläkään) tätä puolta tarinasta. Äidin mielestä mä siis kieltäydyin tekemästä jalkahoitoa vaikka se oli ne extrahommat jotka mua alkoi sapettamaan - varsinkin kun keksi ne juuri sillä hetkellä kun olin aloittamassa tuota jalkahoitoa. Mua ei siis ole haitannut tehdä tuota jalkahoitoa äidille kunhan siitä ilmoittaa mulle hyvissä ajoin - jos mä jotain lupaan, sen myös pidän. Mutta vaikea on käydä asioita läpi kun toinen ei kuuntele. 


Näin helteellä on Siiri tykännyt torkkua pitkin pituuttaan mun pöydälläni kun tuulettimen ilmavirta tuo helpotusta hänen tukalaan oloonsa. Reppana vaan ei oikein ymmärrä että mamma tarvitsee ison tilan kirjoitellakseen. Ollaan jouduttu Sillalle antamaan truuttan kanssa vettä kun hän on niin huono juomaan. Meillä tuo siis lattiatuuletin sekä kylmä pyyhe kissoille helpotusta - kylpyhuoneen lattialla on märäksi (enimmät vedet rutistettu pois) kasteltu pyyhe johon kissat ihan itse hakeutuvat kun heillä on tukala olla. Vettä on saanut kolme kertaa päivän aikana laittaa lisää - normaalisti kerran päivässä on riittänyt.

Syöminenkin on näillä helteillä hieman huonompaa kuin normaalisti mut ollaan silti yritetty edes yksi lämmin ateria syödä - ehtoolla kun on viileämpää. Mut alemmassa kuvassa siis viime päivien ruokaa sekä jälkkäriä. Eli iso kasa "salaattia", pari perunaa muussattuna ja pippuroitu kananrintapala sekä Italialaista jäätelöä. Makuina Suklaa-Vanilja sekä Lime-Vadelma. Pakko sanoa että ainakin tuo viimeinen on jännän makuinen. Kirpeän pirtsakka. Mies ei kylläkään ollut asiasta samaa mieltä. Meillä kävi eilen kaverikin piipahtamassa, ihasteli uusia fatboyta ja maisteltiin meidän omia tomaatteja sekä tuota erikoisen makuista jäätelöä.


65 kommenttia:

  1. Hyvää lomaa! Pidin kesäkuussa yhden viikon lomaa. Siinä kaikki. Ääk! Helteestä huolimatta meillä laitetaan ruokaa 1-2 kertaa päivässä. Tosin aika usein se voi olla salaattia, jossa fetaa, halloumia, mozzarellaa. Uusia perunoita tietysti aika usein ja niiden kanssa lohta graavina tai savustettuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Tommosia salaatteja meilläkin nyt suositaan kun ne on kivan viileitä ja helppo valmistaa. Jos lieden ääressä on, niin tulee vaa hiki. Ei kiva. :) Kai sä vielä lisää lomaa pidät?

      Poista
  2. En oo varma tuliko tää kommentti nyt kaksi kertaa, poista jos tuli. :)

    Eipä ne äiti-tytär-suhteet aina niin auvoisia ole, ei itsellänikään, vaikka en olekaan blogissa aiheesta kirjoitellut. Mielestäni oot ihan aiheesta vähän kimpaantunut ja on hyvä vetää rajakin siihen auttamiseen. Aikuiset lapset eivät kuitenkaan voi elää vanhempia varten, vaikka tietysti joissakin asioissa on mukava auttaakin. Mutta mieluiten niin, että auttamishalu lähtee itsestä eikä toisen vaatimuksista, etenkin jos ei sitten oikein kiitostakaan saa. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tullu kahteen kertaan. :)
      No mä oon aina kyllä äitiäni auttanut mut sillon miekin suutun kun aletaan itsestäänselvyytetä pitämään.

      Poista
  3. Hei!
    Nuo kengät sopii todella hyvin tuon tunikan kanssa, tosi kaunis yhdistelmä :) Sitten kun kokeilet niitä toisia legginssejä, niin laita kuvaa. Tuohon tosiaan toisi mukavaa keveyttä jotkut ohuemmat leggarit.
    Hyvää lomaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, laitan kuvaa jahka innostun kokeilemaan. Ei nyt näillä helteillä ainakaan. ;)

      Poista
  4. Tuo on hyvän mallinen tunika päällesi, käytä vaan!

    Virkistävää nähdä sinut kokomustissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein hyvä tämä asu päälläsi. Selvästi hoikentava vaikutus. Ehkä tämä nyt ei ole ihan paras helleasu, mutta viileämpään aikaan tosi hyvä. Kerrankin pitkät hihat! Musta on aina tyylikästä.

      Poista
    2. Hoikentavasta en nyt sanoisi mutta ei mikään paha - pienillä muutoksilla. :) Tosin en kyllä kokomustasta tykkää.

      Poista
  5. On muuten herkullisen näköisiä jäätelöitä, en ole nähnytkään ennen. Taitavat olla kalliitakin. Tekis hurjasti mieli jäätelöä mutten jaksa edes kioskille lähteä kun tää 30 asteen helle vie voimat. Taidan tehdä pakastemarjoista smoothien viilennykseksi. Tykkään tuosta mustasta tunikasta kun se on tuollainen rennon väljä eikä nuole muotoja. Syksyllä varmasti kiva. Eikös toi ole sieltä Gossipin päivästä MTL-tyttöjen kanssa? Helteistä viikonloppua sinne toiselle puolen Suomea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm... nuo maksoi 3e/purkki joten ei nyt niin kalliita kuitenkaan. Ja nyt eilen maistettiin vihdoinkin tuota toista makua ja se oli kyl parempaa. Maistui kunnolla suklaalta. Harmi vaan et oli aika makeaa niin itse en kyllä paljon pystynyt syömään. Vaan eipä niitä ole silleen tarkoitettukkaan. :) Kuulostaa hyvältä idealta tuo marjasmoothie. :) Ja juu, oli tuo sama tunika. :)

      Poista
  6. Oletteko menossa tänään Raumalle Mustan Pitsin Yöhön? :)

    VastaaPoista
  7. ne on vaikeita noi äititytär suhteet,puhun ihan molempina osapuolina,mutta olet kyllä oikeassa että omaa elämääkin pitää ajatella.meidänkin haukku henkottaa tosi huonosti yöt tuulettimen edessä,kastelin hänet tänään mutta eipä ollut kauheen kiitollisen oloinen,kun ei oo koskaan mikään uimari ollut...ihanaa lomaa sinulle,itelläni onkin jo toinen viikko lopuillaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kissoille annettu viileätä pyyhettä, mutta toistaiseksi vain Siiri on tykännyt siitä. :) Muut menee sen päälle makoilee kun tuntuu kuumalta. :) Jep, kyllä se oma elämä tulee ekana. Eikä sekään tarkoita sitä, että omat vanhemmat ois unohtanut.

      Poista
  8. Näistä kuvista ymmärtää kyllä, miksi kengät eivät kestäneet. Malli ei näytä suunnitellun sun jalkaan, harmi. :(

    Mutta, tunika on mahtava!! Sulle sopii tosi hyvin tuollainen laskeutuva, mutta ei niin tiukka malli. Tosi nätti!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, voi olla ettei oo suunniteltu mun jalkaa mut kyl ne silti kivat jalassa oli. Sain kyllä uudet tilalle. :)

      Poista
  9. Itselläni on suhde äitiin ollut aina harmiton, johtuen varmaan siitä, että äitini on luonteeltaan sellainen, ettei sekaannu toisten asioihin. Esim. lapsenhoito on sujunut ilman liikaa neuvomista. Mutta isäni sensijaan oli eläessään varsinainen hyppyyttäjä, aina olisi pitänyt olla auttamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, mulla se on päinvastoin. Isäni antaa mun olla, ei sekaannut kun taas äiti ois niin sekaantumassa.

      Poista
  10. Näyttääpä noi jätskit tosiaan hyviltä, taitavat olla lidlistä? Ajattelin kans käydä lidlissä ensi viikolla, pakko mennä ulos hakemaan henkilökortti joten samalla vois sit käydä lidlissä. Onneksi pääsee autolla(jossa luojan kiitos on ilmastointi) näinä hellepäivinä, muuten ei tulis mistään mitään. Mut siis, vois testata jotain lidlin jätskiä sit kanssa :)

    Ikävä tuo tilanne äitisi kanssa :( Sinulla on tosiaan se oma elämä, et voi elää niin että äitisi olisi tärkeysjärjestyksessä ykkönen koska sulla myös oma työ, mies, koti ja kissat ja kaikki muu. Varmasti ahdistavaa tuollainen. Jos äitisi on yksinäinen, niin et sä kuitenkaan hänen viihdyttämiseen voi omaa elämääsi uhrata. On se sullakin oikeus omaan elämääsi sekä itsenäistymiseen. Tsemppiä tuohon tilanteeseen.

    Mulla on eräs lila paita josta en vaan raaski luopua, vaikka se onkin kokoa 54 ja tosiaan tällä hetkellä oma koko sen 60 tai 62. Aivan liian pieni siis, mutta en vaan halua heittää sitä pois. Jos se sit joskus mahtuis taas päälle, olen sitä käyttänyt vain kerran muistaakseni. Ihana tuo sun tunika, sopii sulle vaikka onkin outoa nähdä mustaa sun päällä :)

    Oikein ihanaa ja rentouttavaa lomaa sulle ja älä täysin hylkää tätä blogia kesälomallasi ;) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Lidlistähän ne ovat. :) Siis jos autossa ei oo ilmastointia niin kuolema! ;) Meilläkin on autossa hyvä ilmastointi. Vaikka saman kai saa kun ajaa ikkunat auki?

      Onhan se ikävä, varsinkin kun nää on niitä samoja asioita jotka ollaan jo kertaalleen riidelty ja sovittu oikein kunnolla. Sillon ymmärrettiin ja noin mutta taas nousee pintaan. Että eipä olekaan tainnut ymmärtää. :(

      Joo kyllä sitä nyt joku vaate pitää olla ns. motivaattorina. :)

      Poista
  11. Äitisi kuulostaa narsistilta?! Suosittelen lukemaan Karyl Mcbriden : Enkö ole koskaan tarpeeksi hyvä? - kirjaa. Minulla auttoi paljon kun tein pesäeroa äitistä jolla oli "vain" lieviä narsistisia piirteitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisin kyllä tosi varovainen narsisti-sanan kanssa. Narsistinen persoonallisuushäiriö on psyykkinen häiriö, sairaus. Ilman, että kuullaan riidan toista osapuolta ei voida tehdä tämmösiä diagnooseja kenestäkään.

      Poista
    2. No, en nyt ihan kans narsistiksi sanoisi mutta tuon kirjan voisin kyllä mielenkiinnosta lukaista. :)

      Poista
  12. Narsisti mullekkin tuli mieleen..... pidät sun pääsi ja sulla tosiaan on jo tuossa iässä oma elämä.

    VastaaPoista
  13. Mun mielestä toi tunika näyttää kivalta, mustien housujen kans kokonaisuus vain on aika musta. :P Olikos sulla kokemusta jegginsseistä? Eikö toi olis tosi kiva asu joittenki värillisten semmosten kans.
    Onko toi sun ja äitis suhde vaikuttanu sun itsetuntoon silloin joskus kun se oli huonompi?
    Jätskit kuulostaa tosi hyviltä!
    T. Virpi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, on mulla kokemusta jegginsseistä. Kolmet omistan. :) No tota asua pitää kokeilla niiden punaisten legginssien kanssa jossain vaiheessa, kunhan vähän viilenee. :) Onhan se vaikuttanut sillon kun vielä kotona asuin, niin itsetuntoon. Mullahan alkoi itsetunto kohota kun yksin muutin asumaan. :)

      Poista
  14. Minä tein 4 vuotta sitten päätöksen katkaista välit omaan äitiini kun toistuvasti puuttui meidän asioihin mitkä ei todellakaan kuuluneet hänelle. Ja ikinä en ollut tarpeeksi hyvä ja riittävä.ei ole päivääkään kaduttanut :) elämä on nykyään niin paljon helpompaa kun ei tarvitse kuunnella kuin ka on taas kaikki huonosti ja väärin tehty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ikävää jos joutuu kokonaan katkomaan välit. Miksei puhe koskaan riitä?

      Poista
  15. Ja mä kun luulin, et mulla on vaikea äitisuhde. Vois olla, et jos tuommoista olis niin olisin kyllä katkaissut välit. Eihän kukaan voi elää jatkuvan syyllistämisen kanssa. Aivan käsittämätöntä, ettei äitisi yhtään älyä tuollaista asiaa. Onneksi olen aina ollut tosi temperamenttinen ja kapinoinut vahvasti vanhempiani vastaan, etten ole ihan antanut äitini murskata itsetuntoani. Välillä mietin, että lapsena olisin saanut enemmän äidinrakkautta puupökkelöltäkin. Et eivät ole helpot meidänkään välit, mut ihan ok nykyään ja lapsistani kyllä välittää aidosti.

    VastaaPoista
  16. Hyvää ja rentouttavaa loma sinulle, Pipsa! Nyt säätkin suosii lomailijaa:) Kuulostaa kurjalta tuo kärhämä äitisi kanssa. Toivottavasti äitisi kuunetelisi ja ymmärtäisi sinun kannan asiaan. Tuo korutunika on tosi kaunis. Ostaisin varmasti, jos niitä vielä saisi. Minulla on yksi Gossipin paita, joka on vähän saman tyylinen pääntien osalta, mutta muuten se paita on melko vartalonmyötäinen sifonkihihoilla. Ne hihat siitä tekevätkin niin juhlavan, ettei sitä tule ihan arkena pidettyä. Saitkos tuon tunikan silloin, kun olit siinä muotinäytöksessä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuskimpa se ymmärtää, kun nämä samat asiat on käyty läpi jo niin monet kerrat, että luulisi muistavan. Vaan ei. Mut eipä tämä mun lomafiiliksiä ole haitannut. :) Ja juu, muotinäytöksestä sain. :)

      Poista
  17. Äidit kuulostavat kamalilta! No, ei, mutta te joilla on omia lapsia, muistakaa välillä, että olette seuraavina "jonossa". Neuvoisin säilyttämään välit edes jonkinlaisina. Aina on hyvä muistaa sekin, ettei riidassa ole vain yhtä osapuolta. Juuri luin erään kommentin, jossa oltiin lähdössä viimeiselle matkalle läheistä saattamaan, miettien, jos yhden tunnin hänen kanssaan vielä saisi viettää....Ne tunnit tulisi viettää nyt.
    Tämä ei ollut erityisesti sinulle Pipsa, vaan ihan yleisesti.
    Vaikka äiti tai isä ottaa välillä ankarasti pannuun, niin ilman heitä ei olisi meitäkään. Ja vanhemmillakin on omat taustansa, asioita voi pohtia monelta kannalta, aikuisia kun ollaan , niin...
    Oikein mukavaa lomaa sinulle Pipsa, nauti ja niinhän sinä nautitkin :)

    VastaaPoista
  18. minä olen äiti ja pitkän tien tuloksena mieheni kanssa päädyimme ettei meillä ole tytärtä.hän on jo liki 40 mutta edelleen valehtelee ja solvaa perhettään jokapuolella,päivääkään ei ole tehnyt töitä mutta silti on kokoajan vaatimassa huikeita summia,mihin meillä eläkeläisillä ei tietenkään ole mitään mahdollisuutta että esim.maksaisimme rauhasta.hän on lähinnä taivaltanut rikoksia tehden ja avustusten varassa mutta aina hän on ollut se viaton.oli aikoja että mietin rekkaapäin ajoakin kun ajojahti oli niin kova ja painostus mutta nyt vain vaikenemme ja elämme omaa pientä elämäämme.tyttäremme on kuollut meille.kauhea pettymys että tämä elämä meni näin mutta välillä se menee niin...olihan meilläkin kuvitelmat lapsenlapsista ja yhteisistä jutuista mutta niitä ei meille sitten tullut...en oikein tiedä itsekään missä meni eniten pieleen mutta sen tiedän että koulun alkaessa alamäki alkoi kun alettiin vaatia häneltä jotain,silloin olisimme tarvinneet asiallista tukea,ei syyttelyä...mutta jälkiviisas on tietty kamalan helppo olla.olisin silloin voittanut arkuuteni ja vaatinut apua,niin voisi olla että välimme olisivat paremmat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävää että olette joutuneet kokea sen noin. :(

      Poista
  19. Mä kyl äitinä toivoisin ettei mun ja lapseni välistä suhdetta käsiteltäisi avoimessa blogissa näin yksipuolisesti....sympatiat siitä äidillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin kun tuot esiin vain oman mielipiteesi. Äitisi on kuitenkin omilla kasvoillaan täällä esiintynyt ja on siis täysin tunnistettavissa. :(

      Poista
    2. Samaa mieltä. Ehkä ei kannata ruveta puhumaan sinun ja äitisi välisiä asioita kaiken kansan kuullen. Itse myöskin äitinä en kyllä pitäisi moisesta jos tytär meidän välejä puisi näin.. Ei se meille kuulu mitä riitoja teillä on. Voit kaiketi vain sanoa että ei niin hyvät välit äitiin ja johtuu erimielisyyksiä ja that's it.. Kannattaa ajatella miltä äidistäsikin tuntuu kun lukee tekstisi kun hänellä ei ole mahdollisuutta sanoa mtn. Ymmärrän kyllä sinunkin kantasi mutta kuitenkin..

      Poista
    3. Kyllä tämä äiti-lapsisuhdekeskustelu on ollut ihan asiallista Pipsan puolelta. Aihe on erittäin tärkeä ja koskettaa monia naisia sekä äitejä että tyttäriä. Kiitos Pipsa että avauduit. Ja jos äitisi lukee blogiasi saa hänkin varmasti ajattelemisen aihetta. Ei asioita voi aina lakaista maton alle.

      Poista
    4. No tämä ei suinkaan ollut pahimmasta päästä, joten ajattelin että on hyvä kertoa vähän näistä huonoistakin asioista täällä. Enkä mä suinkaan äitiäni täällä hauku tai mitään. Mä vaan en ymmärrä hänen käytöstään ja sitä kunnei suostu sitten kuuntelemaan mun fiiliksiä mitä tällainen tuo.

      Poista
  20. Suosittelisin, että et olisi äitisi kanssa ollenkaan niin paljon tekemisissä. Sinun olisi jo korkea aika itsenäistyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etkö käy äitisi luona viikon tai kahden viikon välein?

      Poista
    2. Sekö tarkoittaa, ettei ole itsenäistynyt, jos käy äitinsä luona viikon tai kahden välein??? Minusta itsenäisyyttä osoittaa se, että maksaa oman elämänsä, eikä kerjää vanhemmiltaan rahaa, tekee päätökset ilman, että kysyy mitä mieltä äiti on, jne. Minä esimerkiksi soitan siskolleni melkein joka päivä, mitä se sitten minusta kertoo? Ja äitiä näen edelleen viikoittain, vaikka meillä taitaa olla pidempi välimatka kuin Pipsalla ja hänen äidillään. Meidän perheessä ollaan läheisiä, ei se mitään itsenäisyyden puutetta ole. Olen kuitenkin aikuinen omillaan toimeentuleva nainen, joka on tehnyt kaikki tärkeät päätöksensä itse. Äitini kun ei edes ole mitenkään toisten asioihin puuttuvaa sorttia.

      Poista
    3. Kerran viikossa käyn. Ja juu, kyllähän mä oon itsenäistynyt jo aika päivää sitten mutta tuohon äitini kommenttiin että olen vain tullut itsekkäämmäksi mutta kaveri taas sanoi että itsenäisemmäksi. Eli kai se meinas tuota kunnen enää ole niin surupuserossa kun äidin kanssa onkin riitaa. Niin en tiedä voiko itsenäisyydeksi sanoa mutta jonkinlaiseksi kasvamiseksi kuitenkin.

      Poista
    4. Miksi sitten käyt niin usein?

      Poista
  21. Kuinka hirveen isoja naisia siellä onkaan? Koko 60-62?!!! Meinaan, kun mulle lääkärit ovat paukuttaneet äkkikuolemavaaraa jo monta vuotta ja suurimmillani olin kokoa 48. Silloin kuulin kommentteja lääkäreiltä mm. "herrajumala ole ainakin 20 kg ylipainoinen, et elä kauan ja usein heillä oli inhon ilme silmissään. "Ei hoideta" -tuomio tuli ilmeisesti ulkoisen habituksen vuoksi vaikka olenkin aina suht muodikkaasti pukeutunut lääkäriä varten. Menin siis kuumeen, influenssan tai jalan nyrjähdyksen vuoksi... munuaisarvot korkealla tahi ei; useimmat lääkärit ovat suhtautuneet minuun hyvin kielteisesti. Entä teillä? Teillä jotka olette 10 vaatekokoa vielä isompia, miten teitä kohdellaan julkisen terveydenhuollon puolella? Ollaanko teitä kohtaan läskirasisteja? Pidetäänkö teitä syyllisinä sairauteen kuin sairauteen koska edustatte ylipainoa, rumuutta, epäonnistumista, yksinäisyyttä ja tyhmyyttä? Nykypäivän lääkärit ovat hyvin naiiveja, narsistisia ja aikansa kasvattamia, salikortti taskussa haakuilijoita. Heillekin ulkonäkö ja muoti, omien selfiekuvien levittely somessa on arkipäivää. Antaako se silti luvan tuossa ammatissa hyökkäillä erilaisia ihmisiä kohtaan? Kerroin muuten viimeiselle lääkärille etten voi liikkua, että polveni on jollakin tapaa irti ja kävely, uiminen ja normaali liikunta ei ole ulottuvillani enää. Mitä tämä sanoi hyvinkin tyytyväisen oloisena keksittyään ongelman ratkaisun; mene salille tekemään käsiä. Just. Juuri kerrottuani että liikkuminen on tuskallista, menehän minä salille stadiin tekemään käsiä kolme kertaa viikossa. Hyvä kun jaksan kaupassakäynnin kerran viikkoon. :)
    Me äidit rakastamme lapsiamme. Se rakkaus näkyy monesti väärin; mankumisena, ininänä, moittimisena, jäkätyksenä, mikään ei riitä -tunnelmointeina. Pakottamisenakin ja marttyyriksi heittäytymisenä. Pohjalla on kuitenkin aina rakkaus. Ehkä äidit saavat kosketuksesta voimaa ja toivovat lapsensa halia, kynsien leikkuuta, käymistä, juoruilua enemmän etc. mutta totta on sekin että napanuora on vain joskus katkaistava. Sen pitää sitten toimia molempiin suuntiin. Vapaus lapsille, vapaus äideille. Minä en ole hyvä tytär. En halua viettää aikaa kovin paljon äidin kanssa. Pidän häntä hiukan etäällä, käsivarrenmitan päässä itsestäni. Olen havainnut sen hyväksi. Jokainen tekee oman sielunsa mukaisesti mutta kun äitiä ei sitten joskus ole, pitää pystyä olemaan tyytyväinen siihen suhteeseen minkä sai, loi.
    Lapsenlapset muuttavat usein suhdetta omiin vanhempiin. Teille niitä ei ilmeisesti tule jotta suuria muutoksia ei ole luvassa. Itse en rapsuttelisi äitini jalkapohjia, kynsiä emts. mutta saattaisin ostaa lahjakortteja jalkahoitoloihin, kampaajalle tms. jopa mennä mukaankin :) Rakastan toki suuresti äitiä omalla tavallani, se on minun tapani ja äidin on vain hyväksyttävä se. Toivotan paljon rakkautta Pipsan äitisuhteeseen, sellaiseen epäitsekkääseen kahden aikuisen naisen väliseen juttuun... jossa äiti ei mötröile kauan ja lähettää vastaisuudessakin murukastiketta lapsilleen :)
    Älyttömän kivaa kesälomaa, rentouttavaa oleskelua, kaverirapaamisia, kauniita vaatteita, pyöräilyä, romaaneja, kukkia ja hyviä myötätuulia kaikkeen mihin ryhdyt, Pipsa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoisin Pipsalle, että äitisi osaa varmasti ärsyttää (kuten kaikki äidit, tiedän sen sekä äidin että tyttären ominaisuudessa), mutta käsittääkseni äitisi on paljon korjaillut vaatteitasi. Oletko muistanut kiittää häntä siitä? Minunkin äitini taitavana ompelijana on lyhennellyt lahkeita ja hihoja, mutta minä olen kyllä maksanut siitä hänelle. Ajan tällä takaa sitä, että äidiltä saatu apu ei ole mikään itsestäänselvyys.

      Poista
    2. No minä olen 160kg, vaatekoko 54-60. Raskauksia on tarkemmin seurailtu mutta muuten olen saanut olla aika rauhassa. Olen kuitenkin joskus painanut yli 180kg...joten jotain edistystä on tapahtunut :)

      Poista
    3. Siis mä oon omat vaatteeni nykyisin korjannut itse, äidin luona. Ja silleen että oon voinut kysyä neuvoa jos tuleekin tenkkapoo. Mut oon mä aina kyllä kiittänyt ja jopa maksanutkin.

      Poista
  22. Jos juttelemisesta ei tule puolin ja toisin mitään (hermostutte, ette osaa suullisesti sanoa asioita järkevästi tms), voisitte kumpikin tahollanne kirjoittaa vaikkapa listan tai kirjeen siitä, kuinka näette asiat.

    VastaaPoista
  23. Mistä tuo jäätelö on ostettu? Minäki haluan:) oliks tuo musta asu siellä gossip jutussa? Oot kyllä laihtunut niistä ajoista.

    VastaaPoista
  24. Minä äitinä sekä tyttärenä en haluaisi keskinäisiä erimielisyyksiä kerrottavan blogissa.Tietysti voi mainita että riitaa on mutta tarkempi kertominen ei ole hyvientapojen mukaista varsinkin kun äitisi on täällä kasvoiltaan esitelty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämä kerronta on aika pientä, pahinta ei kerrota julkisesti enkä ole ainut. :)

      Poista
  25. Noi italialaiset jätskit on ilmeisesti hyviä? Kattelin noita Lidlissä, mutta päädyin sitten siihen suklaan makuiseen Ben&Jerry's-kopioon. Virhe, ei nimittäin oikein uponnut meikäläiseen :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllähän nuo ihan kivoja oli, mutta en mä niitä toistamiseen ostaisi. :)

      Poista
  26. Itselläni äiti joka tuhosi itsetuntoni aikoinaan kokonaan. Nyt sen oon jotenkin kasaan saanut. Mutta edelleen hän syyllistää, haukkuu, arvostelee, piikittelee. Olen pistänyt osan myös kateuden piikkiin, koska minulla on sellainen elämä jonka hän olisi halunnut - elämä ilman lapsia ja pystyn matkustelemaan enemmän. Monesti tehnyt erittäin selväksi, ettei olisi halunnut lapsia ja minä vanhimpana lapsena tietysti täysi vahinko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äidit ovat aika ristiriitaista porukkaa. Ovat kateellisia ja silti rakastavia.

      Poista
  27. ei tuo teidän suhde ihan tasapainoiselta kuulosta. taidat itsekin sen tietää.

    nimim. kohtalotoveri

    VastaaPoista