31.10.2014

OOTD - Inspired


Mites on lukijoiden halloween päivä alkanut? Mulla ainakin todella ihanasti, kun eräs työkaveri sanoi miten hänen päiväänsä ilahduttaa mun aurinkoinen olemus. Piristän kuulemma monien päivää iloisuudellani, ja onhan multa kysyttykin tuosta että miten voin aina olla niin iloisella tuulella. No sitä on vaikea sanoa, mä vain olen mutta oon kyllä sanonut, että kyllä mulla niitä huonojakin päiviä on - harvoin vain töissä. Joskus 17v. sitten olin niin pessimistinen ja negatiivinen, ettei monikaan vanha tuttu varmaan tunnistaisi. Lämmitti kyllä mieltä, kun tuolla tavalla sanotaan, mutta tämä ehkä todistaa sitä etten mä ole niin pelottava kuten mulle aina sanotaan - "kukaan ei uskalla lähestyä sua". No oon mä tuon jo monesti todennut ei todeksi, koska aika usein multa tullaan kaupungilla kysymään neuvoa ja muutenkin ihmiset alkaa höpöttelemään tuosta vain. Jos olisin pelottava ja vaikea lähestyttävä, niin eihän noin kuuluisi käydä. Olisikin kiva tietää, että millaisen kuvan mä teille lukijoille oon antanut - oonko mä niin pelottava?

No nyt sen huomaan minäkin, nimittäin bloggaajan pahimman painajaisen. Alkaa tulemaan asukuvauksista hankalaa kun parhain valo on silloin, kun on töissä. Toki mulla on päiviä että voisin ottaa silloin asukuvat, mutta olisiko se sitten huijausta ottaa esimerkiksi perjantain asukuvat jo tiistaina? Tänäänkin ehdein nipin napin kotiin ottamaan asukuvat, huomatkaa muuten Sillan riehumiset tuossa ylemmässä kuvassa (no miten voisittekaan olla huomaamatta?) ja sen takia valitsinkin tämän kuvan tähän, kun on niin vauhtia täynnä.

Sain vihdoinkin oman inspiraation kuvata ystäväni Hennan tekemän korun mekon kanssa, josta se inspiraatio lähti. Henna on siis tehnyt lampunhelmistä nuo pallot, muu osa korusta on Mari Syrenin käsialaa. Kokeilin korua myös lyhyemmä kaulaketjulla, mutta ei oikein sovi sillä tavoin - jäi niin piiloon. Voin laittaa nekin kuvat jossain vaiheessa blogiin, niin näette. Mä kyllä tykkään, niin asusta kuin korustakin vaikka tuon mekon kanssa olisi ehkä sittenkin saanut olla isommat pallot. Huomasin myös, että tuo kaulus pysyy todella huonosti paikallaan - pitää varmaankin miettiä siihen jotan patenttia että saisin tuon keltaisen pysymään näkyvissä, ehdotuksia? Mitäs te tykkäätte tästä kokonaisuudesta? 


Oon muuten nyt hetken aikaa pohtinut pistäväni Porinat pidemmälle tauolle, ja tänään tein tuohon kunnon päätöksen eli Porinat on toistaiseksi tauolla. Ei tässä mitään vakavaa ole takana, ei vain ole tarpeeksi innostusta, joten pidetään taukoa. Tosin ei tämä tauko sitä tarkoita, ettenkö voisi senkin aikana videoa tehdä, sillä jos mulle tulee innostus tehdä, niin minähän teen. Oon myös miettinyt että ens vuoden alusta alkaisin tekemään Porinoita kerran kuussa. Ideana on siis kuvailla juttuja sen kuukauden aikana ja niistä pätkistä tulee sitten Porinat, mutta ideahan se tosiaan vasta on eikä mikään varmuus.

Hyi kamala! Mä kirjottelin tätä kaikessa rauhassa, kun näin sivusilmällä miten tuosta työhuoneen oven ohi meni ihan selvästi joku hahmo. Ajattelin ensin että mies se tekee kiusaa, mutta kun menin katsomaan niin ei siellä ollut ketään! Myös Siiri tuijottaa tuonne olkkariin silmät suurina, eli sekin näki jotain. Joo, en itse aikonut viettää halloweenia millään tavalla ja tässäkin jännityksessä on ihan riittävästi.

Voitaskin tänään yrittää pitää Halloween chatti. Toivottavasti tällä kerralla olisi rauhallisempaa keskustelua.

PIPSAN HALLOWEEN -CHAT
TÄNÄÄN klo 22.00-23.30

Kaikki siis paikalle jotka sattumoisin koneen äärellä perjantai-iltana ovat
Klikkaa itsesi TÄSTÄ chatin puolelle


29.10.2014

Ei ennää sienii tähe huushollii


Jättekivaa, olin kuin uitettu koira saapuessani kotiin kaupungilta, jonne töiden jälkeen suoraan suuntasin kun siinä vaiheessa ei vielä sateesta ollut tietoakaan ja enkös mä vielä aamusti unohtanut katsoa säätiedotuksen, niin olisin voinut suplia kaupungilta lähdön juuuuust siihen pintaan, että olisin nipin napin päässyt kotiin ennenkuin sade alkaa. Niin, että moi vaan - mä vihaan sadetta, oonhan tehty sokerista. Varsinkin tuulen voimalla tullut kylmä sade sai mut sulamaan samantien. Onneks kotona pääs suoraan lämpimään suihkuun, vaatteet kuivaukseen ja sitten kupillinen kuumaa teetä lämmikkeeksi, samalla kun pistin pahuuden demoneja matalaksi.

Huomenna olisi Puuvillan avajaisetkin, joihin en viitsi mennä ihan heti vaan annan pölyn laskeutua. On muutenkin kivempi käydä rauhalliseen aikaan katsomassa, kenties suoraan töistä eli aamupäivällä. Saapahan sitten rauhassa tutkailla tätä uutta rakennusta, kun mä muutenkin rakastan niin paljon sitä väenpaljoutta (NOT!) Siitä mä kans tykkään, että ovat sitä vanhaakin rakennusta säilyttäneet mukana, tai niin ainakin ymmärsin kun tuota kirjasta lueskelin. 

Saas muuten nähä millon mä saan toteutettu erään valokuvaussuunnitelman, nimittäin tähtien kuvaamisen. Aina on ollut pilvistä, eikä silloin pahemmin tähtiä näy. Mielenkiintoisen tämä tekee siitä, ettei mulla ole hajuakaan miten tähtiä kuuluisi kuvata. Tai siis sen verran tiedän, että jalusta pitää olla mukana. Sain myös äskettäin kokeiltua erään lukijan vinkkaamaa juttua, eli miten kissa reagoi ympyrän nähdessään - siitä juttua omassa postauksessa.


Ei ikinä enää herkkusieniä. Nyt meni kyllä yli mun ymmärryksen, ekalla kerralla ne maistui ihan hyviltä kun muutama viikko sitten kokkailimme sellaista ruokaa, mihin sieniäkin tuli, niin en ymmärrä että mikä nyt on niin erilaista, koska tällä kertaa pelkkä haju sai mut juoksemaan vessaan oksentamaan. Jopa niiden maku etoi niin pahasti, että piti ruuan joukosta nyppiä ne sienet pois. Voisiko noissa olla jotain rasiakohtaisia haju- ja makueroja? (Ei mutta tietenkin, määhän olen nyt sitten raskaana ja sehän on se ainut syy miksi haju ja maku pistivät oksentamaan... NOT!)

Nyt mä kävin vihdoinkin ostamassa ne legginssit, joista eräs lukija on toistuvasti saanut mua muistuttaa. Mulla oli aivot mukana kun kaupungilla kävin, joten vihdoinkin muistin käydä Kappahlilla katsomassa näitä legginssejä, ja nyt mulla on sitten yhdet. Tuossakin kävi niin hauskasti, että Isokarhussa oli (on varmaan vieläkin) jotkut alehulinat, tai ainakn jotain alennuskuponkeja löytyi käytävillä olevista ständeistä, joten sain omista legginsseistäni -30% pois. Olisin ottanut lisääkin noita legginssejä, mutta ei ollut enää kokoja jäljellä. Ainoat koot mitä oli jäljellä olivat joko liian suuria (56) tai liian pieniä (46-50), eikä netistä ostettuna ole mitään alennusta. Myyjän kanssa juttelin noista määristä, niin jos isompia määriä aikoo ostaa, niin kannattaa tilata suoraan netistä.


28.10.2014

Tänään on pelipäivä


Katsokaa, näyttöni on kasvattanut itselleen antennit! No ei vaiskaa, nettiboxin töttörööthän ne sieltä kurkistelee. Ja kuten myös näkyy, niin yritin kirjoittaa kirjettä - paino sanalla yritin.

Oonko ainut, jolle tulee otsikosta mieleen eräs ärsyttävä mainos? Tai ei se varsinaisesti ärsyttävä ole, mutta ärsyttää kun se hokema on jäänyt päähän soimaan. Tiedätte varmaankin... "Tänään on Dolmiopäivä" -mainoksen? Ai mitä, se ei ärsytä? Ohoh, no mutta löytyykö joku muu mainos mikä ärsyttää? Paljasta ärsytyksesi! ^_^

 
Tänään on tosiaankin ollut pelipäivä, kun ihan vahingossa löysin kyseisen pelin (Disciples II) laatikon perältä ja tämä on ainut peli, jota oon suostunut pelaamaan. Tarpeeks viihdyttävä. Mä pelasin tuon pelin läpi joskus viitisen vuotta(ko) sitten, ja nyt on ollut hauska taas pelata. Valitsin kyllä helpoimman tason, ettei vain tarvitsisi kirota pärrätä koko ajan. Pelaako lukijoista kukaan, jos niin mitä?

Myös Siiriä kiinnosti mun pelailut ja se viihtyikin tuossa vaikka kuinka kauan. No, niin kauan kun pelasin. Onhan se hauskaa kun voi järjestää kissallekin viihdettä.


27.10.2014

Myrskyisellä rannalla


Täällä on ollut hirvvee myrsky! Joten tämä likka nappasi kameran laukkuun ja suuntasi merelle kuvailemaan. Mä rakastan kuvata merenrannalla, ei varmaan ole mikään uutinen vanhemmille lukijoilleni? Tuolla rannalla meni jotain lautailijoita, tuli niiden menoa siinä katseltua ja ihailtua pienen tovin verran. Onko siellä päin myrskynnyt?

Mä sain koko viime yön pelätä, millon katto lähtee pään päältä kun niin pahasti ulvoi ja osui kattoon, jopa kissat ihmetteli tuota meteliä jonka tuuli sai aikaan. Ja olipa ne sähkötkin jossain vaiheessa yötä kadonneet. Mies kertoi hauskaa tarinaa tuosta, miten olin herättänyt hänet, kertoakseni että nyt meni sähköt, nyt meni sähköt ja kun mies oli herännyt, ja alkanut ihmettelemään, olinkin painanut pääni takaisin tyynylle ja alkanu kuorsaamaan. KUORSAAMAAN? Mä en kuorsaa, enintään vain tuhisen söpösti.



Mä niin tykkään tuosta ruusumekosta, uusien hiukseni kanssa. Musta nuo sopii niin hyvin yksiin toistensa kanssa. Toinen mistä tykkään hiuksissani, on se niiden helppohoitoisuus. Aamusti kun nousin ylös ja katsoin peiliin, ei tarvinnut kuin muutaman kerran sormilla sukaista ja se oli siinä. Ai niin, ei ole hyvää ilman pahaa joten löytyy tästäkin yksi ongelma kertoa: hiukset rasvottuu nopeammin.

Sain bussissa kehujakin eräältä naiselta, ihan vain kertoi katsoneensa miten upeat hiukset mulla on ja miten sopii niin hyvin kantajalleen. Nuo kehut kyllä lämmittää mieltä, varsinkin kun tulevat ihan tuntemattomilta. Ja myös töissä sain kehuja, joten ilmeisesti uudet hiukset eivät ole yhtään pahat. Sitä kukaan ei kyllä ole huomannut, miten tuo väri oikeasti menee. Se siis on tyvestä tummempi ja vaalenee asteittain latvoihin. Mä ainakin tykkään, ja mielenkiinnolla seurailen miten oma väri alkaa tuolta ajan kanssa näkymään.

Mitäs tykkäätte uusista hiuksista?



Viikonloppuna tuli touhuttua taas kaikenlaista, kuten mm. leivottua mustikkapiirakkaa joka tällä kertaa onnistui todella hyvin. Mä olisin halunnut tehdä muffinsseita, mutta mies tykkäsi helpommasta ja nopeammasta piirakasta, joten teen ne muffinssit joskus toiste. Sain kyllä ostettua muffinssikuppeja kaappiin, odottamaan omaa innostusta. Saakohan muuten piirakkaohjetta käyttää muffinssien tekoon? Näitä me herkuteltiin, samalla kun katsottiin Putousta, joka kyllä mun mielestä oli vähän tylsä mutta Pasin takia jaksoi katsoa.

Sitten käytiin perjantaina saunassa ja mä sain yllätettyä mieheni tuollaisella saksalaisella weissbierillä, josta hän on aina puhunut miten hyvää se on ja sattumalta Alkossa käydessäni bongasin tuon oluen ja samantien mulle kehkeytyi idea yllättää mies, ja vielä nimenomaan saunaillan muodossa. En itse ole oluen ystävä, mutta tästä on pakko sanoa, että on hyvää.

Sunnuntaina olisi ollut suunnitelmissa mennä erääseen lemmikkitapahtumaan, mutta meille tulikin just viime minuuteilla muuta, kiireellisempää, menoa joten tälläkään kertaa emme sinne päässeet. Parina edellisenä kerta on tapahtuma tullut tietoisuuteen vasta kun tilaisuus on ollut ohitse. Tällä kertaa asia oli paremmin tiedossamme, kun kissojamme oltiin pyydetty sinne. Emme kuitenkaan olisi menneet kisujen kanssa, vaan ihan muuten vain pyörähtämään. Oliko kukaan lukijoista paikalla?


24.10.2014

Uusimmat vaatteet, uuden tukan kanssa


Nyt on työviikosta selviydytty kunnialla, ja nimenomaan tarkoitan tätä sillä mulla on ollut tämä viikko hieman vaikea. Ainakin joinakin päivinä, kun nuo energiatasot tuntuu heittelevän häränpyllyä, eli toisena päivänä ollaan pirteitä peipposia, ja heti seuraavana päivänä kuin maansa myyneenä. Ei muhun yleensä syksyn pimeys ole tällä tavalla vaikuttanut, mutta kuten töissäkin oon keskustellut, niin ehkäpä tuo ensi viikonloppuna oleva kellojen siirtäminen vaikuttaa tasaavasti. Onko kenelläkään muulla ollut tuota syksyn pimeydestä johtuvaa väsymystä?

Mitä muuten tykkäätte uudesta tukasta? Kävin tosiaan eilen FeatherLookissa Anniinan käsittelyssä, ja tällaiseen me päädyttiin. Eli pituudesta vetästiin mun ihana ponihäntä pois ja tyylistä tehtiin tuollainen "rikottu" ja mä tykkään todella paljon. Nyt sain tommosen pörrötukan, mistä oon jo pitkään haaveillut. Väri tässä taas on vähän tummempi, mitä viimeksi mutta tässäkin on jännä osio, tämä nimittäin vaalenee latvaa kohden. Pistän instagramiin tämän illan aikana vähän parempaa tukkakuvaa, joten sinnekin kannattaa kurkistella.

Tänään olisi illalla luvassa sauna, ja ihan sitä varten hommasin oikein Alkosta nelosolutta. Jotain mieheni suosittelemaa weissbieriä, jonka takia käytiin ostamassa kunnon olutlasitkin. Pääsee lämmittelemään vanhoja luitaan, jonka jälkeen saan kuulemma hiusten harjauksen ja niskahieronnan. Aijai, kyllä tätä emäntää nyt hemmotellaan. Onko teillä kivoja suunnitelmia täksi illaksi, tai viikonlopuksi?



Videolla
Unboxing - 0:00
Sininen ruusumekko - 10:49
Musta pitsimekko - 17:34

No niin, nyt on videokin saatu kunniakkaasti blogin puolelle, mutta ei tälläkään kertaa selvitty ilman häiriötekijöitä. Ensin kissat, sitten miehen tulo kotiin. Alusvaatteita ja hanskoja en nyt ajatellut sen enempää esitellä, kuin mitä näkyivät siinä unboxing videolla. Hanskoja tulette näkemään ihan riittävästi, kunhan talvi tuosta kunnolla alkaa. 

Oma suosikkini on, kuinkas muutenkaan, tuo sininen ruusumekko. Mun mielestä se vaan istuu paremmin, kun pitsimekko lähtee levenemään helmaa kohden liian aikaisin, vaikka näinollen se kyllä peittää muotoja mutta tykkään pitsimekon sopivan tiukasta yläosasta. Mitä mieltä olette tämän kertaisista vaatteista, kumpi oli parempi? Entä oliko pitsimekko parempi ilman toppia, vai topin kanssa?


23.10.2014

Viikon herkku: Kanaquesadillat



Olemme viime aikoina kokeilleet erilaisia ruokia (joiden nimiä en muista, olivat hieman erikoisia) ja apuna ollaan käytetty MTV-kanavan "Mitä tänään syötäisiin" nettisivua. Yksi erikoisuus on ollut tomaattinen spagettikeitto, eli ihan perinteinen keitto mutta perunan tilalla onkin pilkottua spagettia. Erikoista, mutta hyvää.

Tosin mikään ei ole vetänyt vertoja näille kanaquesadilloille. Nämä vaan ovat, kaikessa yksinkertaisuudessaan, herkullisia! Suosittelen kokeilemaan.

Ohjeessa sanottiin leikata neljään osaan, mutta itse söin pala kerrallaan, nautiskellen. Ja nuo kuvassa näkyvät salaatit eivät kuulu normaaliin ohjeeseen, vaan itse sain inspiraation heittää lounassalaattia kyytipojaksi. Ja on muuten herkullista noinkin. Myös pelkät salaattijuuston palaset sopivat tuohon, tuovat sellaisen mukavan maun.


Kanaquesadillat
(Käytimme tätä ohjetta)

1 rs (630g) Hunajamarinoituja broilerinfileesuikaleita
1 rkl Rypsiöljyä
1kpl Keltainen paprika (viipaloituna)
1kpl Punainen paprika (viipaloituna)
2kpl Sipulia (silputtuna)
1 rs (250g) Herkkusieniä (viipaloituna)
1kpl Kanamunia/lätkä
Cheddarsulatejuustoa
Mozzarellajuustoraastetta
2pkt Vehnätortilloja
  • 1. Kypsennä herkkusienet, broilerisuikaleet ja sipuli rasvassa pannulla - sienet erikseen.
    2. Kuutioi paprikat.
  • 3. Voitele neljä vehnätortillaa ruokalusikallisella sulatejuustoa. Jaa tortilloille broilerinfileesuikaleet, kananmuna ja kasvikset. Mausta pippurilla. Ripottele pinnalle juustoraaste ja nosta loput tortillat kansiksi.
  • 4. Paista quesadillat pannulla kohtalaisella lämmöllä tilkassa öljyä yksitellen noin 3-4 minuuttia/puoli niin, että juusto sulaa ja täytteet kuumenevat. Voit käyttää kääntämisessä apuna lautasta. 

22.10.2014

Kylmääkin kylmempi keskiviikko




No nyt sekin päivä sitten iski, että oli pakko aamusti vetästä pörrötakki päälle. Sen verran vilpoiselta tuntui. Mä siis lähdin neuletakissa, mutta en ehtinyt terassia pidemmälle, kun jo totesin että on liian vähän vaatetta päällä. Vaan näyttääpä tuo lämpötila nousevan plussankin puolelle, joten neuletakki tulee vielä valikoitumaan päälle. Oliko siellä suunnassa tänään, jotenkin erityisen kylmän tuntuinen aamu? Nyt nämä blogin kuvituskuvat sopivat postaukseen, kun ollut kylmä. Ja kyllä, nuo ovat minun ottamat ja muokkaamat kuvat.

Sanoinko, että meidän kissat on alkaneet viihtymään takan päällä? Ei nyt ihan silloin kun siellä on tuli, mutta sanotaanko että sitten n. 8 tunnin kuluttua, kun se on viileämpi mutta kuitenkin vielä lämmin. Hauska oli nimittäin yhtenä aamuna bongata kaks mustaa kissaa sieltä täydestä unesta, aiemmin vain Silla on ollut siellä nukuksissa.

Muutamat virastoasiatkin piti tuossa päivällä, ja melkoiselle kiireellä soittaa, kun teimme samalla lähtöä asuntonäytölle. Mä en tajua, miksi mun pitää aina kauhealla kiireellä tehdä yhtään mitään, varsinkin kun inhoan ylikaiken kiireessä tehtyjä asioita. Varmistin siis blogia varten muutamat verotukseen liittyvät asiat, vaikka olin noista kyllä tietoinen mutta halusin kuulla sen ihan viranomaiseltakin.

Huomenna pääsen ihanan Anniinan käsiteltäväksi. Enkä ole vieläkään päättänyt, millaiseksi haluaisin hiukseni leikkauttaa. No, ehkä annan Anniinalle vapaat kädet sen suhteen. Oon kuitenkn ihan innoissani tämän suhteen, vaikka pitäisi kyllä vähän hillitä tätä hiustenlaittamista. Ystävänikin naureskeli, että mites mä nyt noin olen innostunut, enkä osannut sanoa mitään syytä kuin että kokeilunhalu kaiketi. Mä oon varmaan muutaman vuoden yrittänyt päästä hierottavaksi, jalka- ja kasvohoitoon, ja nyt olen ajatellut että joulukuussa aion yritän mennä näihin kaikkiin.

Huomenna olisi myös edessä vaatevideon tekoa, jonka olen ihan tahallani jättänyt tuohon, kun tulen parturista. Sillä tavalla saan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eli pääsen esittelemään uudet vaatteet, kuin myös uudet hiukset. Vaatteiden suhteen olen kyllä ollut todella ailahtelevainen, että onko ollut mieleen, vaiko ei. Kaikki on kyllä niitä kehuneet, varsinkin pitsimekkoa.



20.10.2014

Talvi tekee tuloaan



Taas kerran alkoi uusi viikko, ja tajusin aamulla (ihan tokkurassa), että jouluun on enää 2kk aikaa. Aika menee kyllä yllättävän nopeasti, kun ajattelee että juurihan se kesäkin oli. Kesä, ja siitäkin parhainta taisi olla se Norjan matka.

Eipähän pääse talvi yllättämään, vaikka aika kivasti nuo lämpötilat sinnitteleekin plussan puolella. Ja minä sinnittelen paksumman neuletakin kanssa, mutta onhan mulla tuota helpostusta muutenkin kun on vararenkaita pitämässä lämmintä. Mä tykkään talvesta, jos ei ole mitkään paukkupakkaset, tai kauheata lumimäärää mutta erityisen paljon tykkään talvisista maisemista, ja sen huomaa ottamissani valokuvissa. Niitä on kauhea määrä!

Jouduin sitten pesemään mun reppuni, vaikka onhan tuo ollut suunnitelmissa ties kuinka kauan, mutta tänään oli ihan pakko pestä. Aloin bussissa jo ihmettelemään omituista hajua ja kun töihin päästyäni aloin purkamaan repun sisältöä, tökkäsin käteni johonkin epämääräiseen mössöön, ja tajusin viimein mistä oli kyse. Repun pohjalle oli joskus kauan aikaa sitten jäänyt banaani, enkä tajua miten tuo on mahdollista kun kerran viikossa käyn repun perusteellisesti läpi. No mutta, nyt on reppu pesty ja kuivumassa, koska en uskaltanut heittää kuivuriin.

Eilen kun pidin mukavan siivouspäivän, tuli samalla myös todettua että mulla on riittävästi vaatteita. Enemmän voisi noita tummempia ottaa kaappiin, jos löytyy sellainen miellyttävä malli. Sain myös kaverilta neuvon tuon paljastavan pitsimekon kanssa, sen alle kannattaa kuulemma laittaa musta toppi. Joten näin olen nyt käyttänyt ja hyvältä näyttää, aion kyllä jossain vaiheessa viedä mekon oikein ompelijalle mutta sitä ennen tämä toppi on loistava vararatkaisu.

Pistin muuten aamusti kirjastoon varauksen tuosta "Blog by the Book" kirjasta ja sain muutama tunti sitten viestin, että kirja olisi noudettavissa. Nyt sitten odottelen, että mies tulee kotiin kirjan kanssa. Juttelin erään nettikaverin kanssa, miten isoimmissa kaupungeissa on kauheat jonot tuohon kirjaan, joten siinä mielessä on hauska asua pienemmässä kaupungissa, kun täällä nuo uutuuskirjat saa melko nopeasti käsiin.


19.10.2014

Sunnuntai on siivoilua täynnä



Mistä on sunnuntait tehty?

No täällä ne on ainakin tänään tehty kaikesta mahdollisesta siivouksesta, ja voi pojjaat mikä fiilis tuosta tuli jälkeenpäin. Ei varmaankaan tule yllätyksenä tieto, että tykkään siivota? Muutenkin on kiva siivota, kun silloin aina löytää kaikenlaista - nytkin löysin Gladen WC-tuoksuannostelijan, jonka oon luvannu työkaverille, koska se ei toimi tässä meidän taloudessa. Ihan kissojen takia, kun ne aina menee lääppimään sitä ja pienen hetken päästä koko vessa on täynnä tuoksua, ei siis toimi täällä.

Samalla kun kävin vaatekaappiani läpi ja sovittelin muutamia vaatteita, huomasin että musta mekko jonka ostin aikoinaan juhlia varten, oli käynyt mulle yläosasta liian suureksi eikä sitä pystyisi oikein kunnolla kaventamaan, joten päädyin laittamaan sen myyntiin (löytyy blogin FB-sivuilta mittatietoineen ja hintoineen), ja samalla heitin ison määrän kulahtaneita vanhoja vaatteita roskiin.



Löysin siivoiluni aikana myös viime talvena Tampereelta ostamani kaulahuivin, tekoturkisponnarin ja -korvaläpät. Johan olin niitä etsinyt kissojen (ja koirien) kanssa, ja onneksi löysin, sillä olivat sellaisen muovipussin sisällä, mikä oli menossa roskiin. Hyvä että sain sillä hetkellä ajatuksen käydä pussi kaiken varalta läpi.

En muuten ymmärrä, että mikä noissa tekoturkiksissa on, kun niin kauheasti kiinnostavat meidän katteja, varsinkin Siiri ja Sevi menevät ihan sekaisin tuosta hiuspampulasta. Sitä yritettiin "tappaa" hullunkiilto silmissä. Kaikki vielä tapahtui niin, että laskin nuo sängylle ottaakseni kuvan, niin seuraavassa hetkessä vieressä oli kaksi kissaa jotka "tapatti" tuota pompulaa.


17.10.2014

PipSan Porinat 54





TUU PITÄÄ PIPSALLE SEURAA -CHAT
TÄNÄÄN klo 22.00-23.30
Kaikki siis paikalle jotka sattumoisin koneen äärellä perjantai-iltana ovat
Klikkaa itsesi TÄSTÄ chatin puolelle


15.10.2014

Kaksin ajatuksien kanssa



Nyt alkoi ne pelätyt viileämmät kelit, mutta itse en vielä(kään) heittänytkään takkia päälle vaan puin muuten lämpimämmin, eli paksumpi tunika, pidempi neuletakki, kaulahuivi ja hanskat. Noiden kanssa pysyy yllättävänkin lämpimänä. Ja ilmeisesti oli sisälläkin ollut kylmä, kun Silla löytyi aamusti lämpimän takan päältä sikeästä unesta. Hieman tuo kyllä naurattaa, kun Sillalla on tommonen pörröturkki pitämässä lämpimänä, ettei siis suinkaan pitäisi olla kylmä. No ehkä Silla on vilukissa, aivan kuten mammakin. Sillahan on mamman tyttö, koska en pääse edes suihkuun yksin ja onhan se kerran mut kunnolla säikäyttänytkin, kun istuskelin työpöydän ääressä ja mulle tuli yhtäkkiä tunne, että nyt mua tuijotetaan mutta en huomannut ketään siinä, ja edelleen se sama tunne jatkui kunnes jotain karvasta osuu mun käsivarteen - SILLA! Se oli ihan tuolin vieressä porannut katseellaan muhun reikää ja kun kyllästynyt tähän, niin tökkinyt tassullaan.

Poikkesin tänään töiden jälkeen Hennalla, hakemassa hänen ja Marin mulle tekemän korun, ja voi mahdoton miten kaunis se onkaan. Nyt pitäisi vain saada inspiraatiot sen kuvaamiseen, mekon kanssa josta inspiraatiokin lähti. Samalla me keksittiin teille ihanille lukijoilleni jotain kivaa, mutta kerron siitä enemmän Porinoissa, koska sillon voin oikein näyttää, että mitäs kivaa me ollaan keksitty.

Tuosta tulikin mieleen, että nyt on alkanut harmittaa asua täällä "korvessa", kun harva se viikko saan kaikenlaisia mielenkiintoisia kutsuja erilaisiin tapahtumiin jne, mutta nämä ovat Helsingissä ja lähes aina keskellä viikkoa ja vielä sellaiseen aikaan, ettei mitään mahdollisuuksia lähteä.



Mä oon tästä jo puhunut vaikka ties kuinka monta kertaa, mutta pistetään nyt vielä kerta kiellon päälle. Oon siis ajatellut ettein värjäisi (tai leikkaisi) hiuksiani ennen kevättä, mutta kun menin laittamaan color maskia hiuksiini, niin nyt nämä ei näytä yhtään kivalta. Tyvikasvu näyttää aivan järkyttävältä! Siinä edellisessä vaaleassa värissä tyvikasvu ei näyttänyt pahalta, vaan jotenkin toimi sen kanssa paremmin. Pitää siis ottaa luottokampaajaan, eli Anniinaan pikainen yhteys että milloin pääsisin käsittelyyn eli tällä kertaa sama vaalea väri, sekä ehkä leikkauskin vaikka en ole vielä ihan varma tuosta, koska oon aina talvella tykännyt pidemmästä hiuksesta. Kyllä ne jonkin verran niskaa suojaa.

Onko teillä sellaista tiettyä paikkaa, missä voitte olla ihan kaksin ajatuksienne kanssa? Mä oon huomannut että suihku ja sauna ovat niitä paikkoja, siis kotona, joissa voin olla kaksin ajatuksieni kanssa, jos ei huomioida kissojen läsnäoloa. Edellisessä kodissa sellainen paikka oli ulkona, jokirannassa, siellä oli yks kohta jossa oli kiva katsoa virtaavan joen kulkua ja antaa ajatuksien vaan mennä. On mulla nytkin yksi sellainen paikka, mutta sinne on vähän hankalampi päästä.

Postauksen kuvat on muuten viikonlopulta, kun käytiin vähän kävelyllä - ihan oudolla alueella mutta koska mä olen porilainen, niin osaan jotenkuten suunnistaa vaikka alue olisikin oudompi. Ilma ei kyllä ollut nätein mahdollinen, mutta tykättiin silti käppäillä tuollaisilla peltoteillä ja nopeasti siinä hupsahti muutama tunti.


13.10.2014

Pimeän saapuessa, sängystä nouseminenkin vaikeutuu


No niin, se on jälleen kerran uusi viikko alkanut ja tänään aamusti huoman, että nyt alkaa tulemaan ongelmalliseksi tuo sängystä nouseminen. Olenkin jo odottanut tätä. Mitä pimeimmiksi aamut siis käyvät, sitä vaikeammaksi mun nousemiset käy. Olenkin miettinyt, että pitäisiköhän hommata sellainen valokello, joka alkaa pikkuhiljaa herätyksen lähestyessä valaisemaan kirkkaammin, ja kirkkaammin. Mahtaakohan noista olla apua? Netistä löysin ristiriitaista tietoa, kun toisilla auttoi ja toisilla ei. Joko muilla on näkynyt tuota vaikeutta nousta sängystä? Oletteko muuten huomanneet, että kun päästään keskiviikkoon, niin loppuviikko menee todella nopeasti? Olen itse vain kokenut maanantain ja tiistain kovin hitaina päivinä, mutta keskiviikosta se lähtee rullaamaan todella nopeasti, eikä aikaakaan kun on jo perjantai.

Odotin sitä uutta Yoursin pakettiakin, sen olisi pitänyt tulla tänään vaan eipä tullut. Inhoan tätä odottamista, varsinkin kun tuo tuntuu aina välillä vaihtelevan, että kuinka monta päivää siinä kestää että saapuu tänne mulle. Odotan niin, että pääsen näpertelemään niitä uusia vaatteita, varsinkin sitä erästä mustaa mekkoa. Kyllä, ostin tällä kertaa yhden kokomustan mekon vaikka onhan mulla nytkin sellainen kaapissa, mutta se on mun mielestä liian juhlamainen käytettäväksi ihan arkena, mutta tämä pitsiunelma jonka tilasin, on just siitä rajalta että menee molempina. Ja kyllä, muistan tehdä "unboxing" videon tälläkin kertaa, ja myös vaatevideon tekeminen on helppoa koska pystyn yhdistämään vyön, hanskat, legginssit ja yhden mekon keskenään eli tämä tarkoittaa historian ensimmäistä lyhyttä vaatevideoa, tässä blogissa.

Tänään alkaa Walking Dead. Kuinka moni aikoo katsoa? Mä en muuten välitä ko. sarjasta, mutta miehen takia oon katsonut, koska sitä on kiva yhdessä katsella, yksin tuskin seuraisin. No okei, on mullakin tuossa oma agenda, sillä saan tuon aikana jalkahieronnan.



Mulla oli suuri tarkoitus valvoa viikonloppuna ja kirjoitella kirjeitä. Jos nyt ihmetteltte, että miksi pitää valvoa, niin siksi kun silloin pystyn olemaan kaikessa rauhassa ja antaa kynän sauhuta. Sulkeudun siis tänne työhuoneeseen niin, ettei edes kissat pääse tänne häiriköimään. Mutta niin, yritykseksi se taas tälläkin kertaa jäi kun tämän neidin silmät alkoi lurprahtelemaan kiinni jo puolen yön kieppeillä, mutta ihmekös tuo kun viikonloppuna oli vilinää.

Meillä tosiaan kävi vieraita, ja me kävimme vierailulla, eli se siitä rauhallisesta viikonlopusta, mutta älkää nyt väärin suinkaan ymmärtäkö, sillä vierailut on aina kivoja. Nämä meillä vierailleet kaverit toi meille n. litran puolukoita, jotka oli itse käyneet päivää aiemmin keräämässä, ja joista me tehtiin puolukkapiirakkaa pari pellillistä. Tästä enemmän omassa postauksessaan.

Sevi oli perjantaina leikkauksessa ja kun käytiin se hakemassa, niin oltiin vielä aikamoisessa pöhnässä kun takapää ei vielä jaksanut pysyä pystyssä. Laitettiin sen oma peti lattialle, johon se kipusi nukkumaan, ja siellä sitten Siiri ja Silla kävivat ihmettelemässä pikkuista. Täällä ei ollut minkäänlaista sähinöintiä tai murisemista, Siiri nukkuikin Sevin pedin lähettyvillä, ihan kuin vahti toisen oloa. Muutaman tunnin kuluttua tarjosin sille märkäruokaa, jonka imuroi samantien ja selvästi myös piristyi tuosta, koska kolmen tunnin kuluttua katseli fatboyn päältä televisiota ja muutenkin riehui, ja iltapalaksi vetäisi sen toisen mokoman tuota märkäruokaa. Täällä siis aloitetiin riehunta illalla, ja vähän piti toppuutellakin. Sevi ei ole myöskään haavaa huomioinut, luultavasti siksi että on liimattu, ei tikattu. Pidämme kyllä pientä pukuyritystä toisen päällä, kun emme ole kotona seuraamassa. (alla otettu kuva just kun Sevi tullut takas kotin / yllä, keskellä otettu kuva n. 6h myöhemmin kotiin paluusta)


10.10.2014

Sovituksessa: Elomi Lexi


* Postaus toteutettu yhteistyössä Lumingerien kanssa *

Sain taas Lumingerielta ihanaa postia, kun sieltä paljastui nuo kauan odotetut Lexit. Ja nyt kun olen näitä jo viikon verran käyttänyt, voin tehdä oman arvioinnin. Lexi on täysin samanlainen kuin Elomin Valentina rintaliivit, vain eri kuosissa.

Lexi on väriltään musta-ruskea ja olenkin kaivannut tällaisia vähän tummempia rintaliivejä kokoelmiini, vielä kaipaisin mustia Rita rintaliivejä. Tykkään myös kolmen hakasen kiinnityksestä, sekä kankaasta joka on ihanan pehmeää ja liukaspintaista, se tekeekin rintaliivien käytöstä miellyttävän. Itse pystyn käyttämään näitä rintaliivejä ihan töissäkin, koska eivät kutita ihoa kuten karkeapintaiset rintaliivit tekevät. Se kutina ärsyttää!

Olkaintukia pystyy liikuttamaan helposti, ei siis tarvitse niiden kanssa montaa minuuttia tahia. Kaarituki loppuu just sopivaan kohtaan tuohon kainalon alle, mutta ei kuitenkaan paina ikävästi mihinkään, eikä varsinkaan töki kainaloa. Itse siis voin suositella näitä Lexi rintaliivejä.



Mun päivä ei ole lähtenyt kovinkaan pirteästi käytiin, oli nimittäin todella vaikea nousta aamusti ylös, koska en ollut nukkunut tarpeeksi, kun mielessä liiteli liian paljon kaikenlaisia ajatuksia, joten oli ihanaa kun mies yllättäen sanoi, että hän voi heittää mut töihin. Enkä ole ehtinyt ottamaan minkäänlaisia päikkäreitä, koska Sevi piti viedä lääkäriin ja sen jälkeen puhelin soi kokoajan.

Tosiaankin, Sevi kävi tänään sterilisaatiossa, ja nyt se reppana pötköttää kopassa, taju kankaalla ja Siiri ihmettelee vieressä. No nyt on tuokin tehty ja voidaan jäädä odottamaan, miten se Seviä muuttaa. Ainakin Siiri ja Silla muuttuivat molemmat hellyydenkipeiksi, vaikka eivät kuitenkaan suoraan syliin kiipeä, ainakaan vielä. 

Tämän viikonlopun olen ajatellut pyhittää kirjeille, ihanaa kun on vähän rauhallisempi viikonloppu vaikka onhan se pieni kiirekin aina joskus mukavaa vaihtelua. Täytyy katsoa löytyisikö joku kiva elokuva, joka voitaisi katsoa illemmalla ja kenties herkutella jollakin hyvällä, mitä kaupasta sattuu löytymään. Mitäs kivaa suunnitelmaa teillä muilla on viikonlopuksi?


9.10.2014

Kissanpäivät



Tein jokin aika sitten Sillan kasvattajalle videon tästä kasvaneesta pörrökasasta, ja kun puhun pörrökasasta, tarkoitan ihan kunnon pörrökasaa. Katsokaa video, niin näette miten Silla on muuttunut ja vertailukohteeksi laitoin tämän helmi-maaliskuussa ottamani kuvasarjan Sillasta. Silla siis kasvatti yht'äkkiä kesän aikana kauhean pörrökaulurin ja hännän tuuheuskin tuplaantui.

Ja kuten varmaankin tiedätte, Silla on mammantyttö. Silla on nyt 1,5v. ikäinen.



Tähän loppuun vielä meidän apinasta vähän videokuvaa, eli Sevistä.



8.10.2014

Aurinkoisella rannalla, mä punarepun kuvasin, päällä kivilohkareen



Voi ääh, mikä ilma aamusti silmieni eteen aukeni, kun avasin sälekaihtimet - vettä ja harmas taivas. No onneksi on Silla, joka saa hymyilemään, se reppana kun meinaa joka aamu ängetä mun kanssa töihin. Mitenköhän salakuljetus onnistuisi? 

Poikkesin tänään töiden jälkeen kaupungilla, silläkin uhalla että olisin sulanut tuohon sateeseen, koska olenhan minä sokerista. Syy poikkeamiseen oli aika basic, kirjeiden postitus sekä Blogikirjan hypistelyä, olen nyt kahden vaiheilla ostaisinko kirjan. Löysin myös erään kissakirjan, Katukissa Bobin, joka pikaisella pläräyksellä vaikutti niin kiintoisalta että käyn sen ensi viikolla ostamassa, samalla kun mahdollisesti ostan tuon Blogikirjankin. Onko tuo Blogikirja kiinnostunut muita?

Sanoinko jo, että ystäväni sai toisen pojan? Itseasiassa jo kuukausi sitten, ja ristiäiset oli sunnuntaina mutta me emme niihin menneet, vaan menemme joskus myöhemin käymään. Saan vihdoinkin annettua kummipojalleni Norjasta ostamani pehmolelun. 

Käytiin tuossa jokin aika sitten (pitkästä aikaa) rannalla kuvailemassa. Tykkäsin kun sain kaikessa rauhassa kuvailla ja aurinkoinen päivä oli muutenkin kaunis, ja seesteinen. Näitä kuvia on ihana katsella nyt, kun ulkona on sateisen harmaata. Halusin jakaa teidän kanssa tuon lempparikuvani, auringonsäteet rannalla - tuo on siis koko päivänä ottamistani kuvista se parhain.


7.10.2014

Yourseilemassa

* Mainospostaus - sis. mainoslinkkejä *

Pinkki neuletakki / Haaleanvärinen mekko / Legginssit

Tässä ekassa asukokonaisuudessa halusin yhdistää mekon kanssa hauskantyyliset legginssit, missä on tuollainen nahkainen sivukangas. Ja kaiken kruunaa tuo pinkki neuletakki, joka piristää mukavasti tuota haaleanväristä mekkoa.

Kun taas tuossa toisessa asukokonaisuudessa innostuin yhdistelmään sinisten jegginssien ja mustan neuletakin kanssa aika montaa, ja erilaista paitatyyliä. Omat suosikkini ovat pinkki toppi sekä viininpunainen paita. Mikä on sun suosikkisi noista neljästä?

Menin taas tilaamaan Yoursilta, mutta tällä kertaa tein ihan pienen tilauksen. Pari mekkoa, parit legginssit, punaiset käsineet, punainen stretchvyö ja kasa pikkuhousuja. Näistä tulee pieni vaate-esittely sitten kun paketin saan itselleni, tosin pikkuhousut esittelen vain unboxing videolla.

Olen todella huono käyttämään mitään syksyisiä ja talvisia vaatteita, eli mitään pitkähihaisia neulepaitoja jne. Mieluummin laitan mekon, siihen paksun neuletakin ja se on siinä. Ulos sitten tietenkin takkia ja kaulahuivia. Ja hyvin ollaan tähänkin mennessä pärjätty. Tätä vain tulin miettineeksi kun lukija tätä multa kysyi blogin fb-sivuilla.

Musta neuletakki / Siniset jegginssit / Pinkki toppi / Sininen pitsimekko / Harmaa paita / Viininpunainen paita


6.10.2014

OOTD - Pink Outfit


Uusi viikko oli ihana aloittaa, kun lähiaikoina on tapahtunut paljon kaikkea kivaa. Edes pimeä aamu ei haitannut, vaikka yleensä niillä on entistä väsyttävämpi vaikutus. Tänään olen ollut siis energiaa täynnä! No aivan varmasti se känkkispäiväkin sieltä tulee, mutta niitä onneksi on niin vähän, ettei sekään haittaa, ja koska sen ymmärtääkin, että kun on hyvää, niin on oltava myös pahaakin - kaiken täytyy toimia balanssissa.

Mä oon kyllä niin iloinen, jos me päästään muuttamaan. Näen jo sieluni silmin itseni tekemässä Porinoita takapihalla, tai missä milloinkin. Ja olen jo päättänyt minkä huoneen otan omaksi "työhuoneeksi" jossa saan kuvailla asukuvat ja muuten touhuta. Hauska sitä on unelmoida, vaikkei kauppojakaan ole vielä tehty, ja mikään ei ole varmaa ennenkuin on mustaa valkoisella. Emme muuten käyneetkään tänään siellä yhdessä esittelyssä, koska sitä jouduttiin siirtämään välittäjän toimesta, joten menemme vasta huomenna.

Menihän meidän viikonloppu muissakin merkeissä, joista voin mainita käyneemme taas tähtiajelulla ja tällä kertaa mulla oli kunnolla vaatettakin päällä, joten saatoimme ihastella tähtiä ihan rauhassa. Sain myös kotona rentouttavan, ja hyvätuoksuisen selkähieronnan. Kaikesta tuosta tuli taas niin onnellinen ja hemmoteltu olo.

Kiitoksia muuten muruset perjantain chattihetkestä! Pidetään taas uudestaan, mahdollisimman pian. Ai niin, tällä viikolla ei tule Porinoita.

Tänään, ja viikonloppuna mulla oli päällä tämä pinkki asu, joka sai kauheasti ihastelua osakseen. Nimittäin parissa asuntonäytössä multa tultiin kysymään, mistä olen löytänyt noin pirteät housut, ja samalla kehuivat muutenkin asuni pirteyttä. Ja siinä jäin jaarittelemaan vaatteista, sekä tulin huomanneeksi että syksyä ja talvea varten moni vaihtaa päälleen tummat vaatteet, kun kesällä mennään pirteissä väreissä. Johtuuko se siitä, että nuo vuodenajat ovat niitä pimeämpiä, ja masentuneempia joten silloin pukeutuukin, ehkä huomaamattaankin, tummemmin? No tässä tapauksessa mä haluan olla erilainen, ja pukeutua pirteästi jos sillä voi vaikuttaa mielialaan noiden pimeiden kuukausien aikana.

No, mitäs tykkäätte tästä kokonaisuudesta? Entä miten meni teidän viikonloppunne?

 OOTD 
Neuleliivi - Yours
Pitkähihainen paita - Yours
Housut - Yours
Kengät - Kenkärepo (Tre)


5.10.2014

Taloa metsästämässä


Tänään on ollut kaunis sunnuntaipäivä, niinkin kaunis että me innostuimme taas lähtemään asuntonäytöille ja oli meillä hauskaa, kun mentiin minuuttiaikataululla, koska yritimme nähdä mahdollisimman monta kiinnostavaa kohdetta. Oliko niitä nyt kuusi, vai seitsemän.

Kävimme myös katsomassa yhtä 90-luvulla rakennettua taloa, mikä oli ulkoapäin siistissä kunnossa mutta kun pääsimme sisälle, niin mä käännyin samantien pois. Olin vaan että ei, ei, ei. Tuo olisi pitänyt rempata lattiasta kattoon, eikä sellaiset kiinnosta mutta olisihan sen halvan hinnan pitänyt pistää hälytyskellot soimaan. Paljon kyllä oli lapsiperheitä taloa katsomassa.

Tänään törmäsimme kahteen kiinnostavaan taloon, joista yksi oli sellainen johon aiomme tehdä tarjouksen. Ja siitäkin tietää, että olemme ihan innostuneita kun tässä jo väitellään että kumpi ottaa minkäkin huoneen työhuoneeksi. Aiomme siis levittäytyä työpöytinemme omiin huoneisiin - ai että, mä saan laulaa kaikessa rauhassa.

Menemme vielä huomenna katsomaan yhtä taloa, vaikka nyt jo järki sanoo ettei me voida sitä ottaa, koska se on liian iso meille. Tosin välittäjä puheli että pohjaratkaisu siinä olisi silti sopiva meidän tarkoituksiin, mutta sen näkee vasta kun talonkin näkee. Tosin tykkään tuon talon sijainnista, totaalinen oma rauha.

Kovin on taloissa noita ehdollisia tarjouksia, kun välittäjien kanssa juteltiin ja siitä meillä muistuikin mieleen, että kun me muutimme tähän nykyiseen kotiin, niin tässäkin oli pohjalla ehdollinen tarjous mutta me saimme tämän koska pystyimme maksamaan heti.

Katsokaa muuten miten kauniita noista vaahterista tulee, kun syksy kellastuttaa lehdet. Jep, olen totaalisesti innostunut noista vaahterista.


3.10.2014

OOTD - Black & Red


Innostuin tuossa yhtenä iltana laittamaan tukkaan color maskia, kun huomasin sen kaapissa, samalla kun etsin uutta hoito-ainetta. Joten päädyin laittamaan sitä hiuksiini ja kappas, tulikin hauskat ruskahiukset kun on punertavaa, ruskeahkoa ja vaaleampaa sekaisin. Tosin vaaleampaa sävytystä mä ajoin takaa, mutta koska unohdin sen melkein tunniksi päähän (miten ihmeessä?!) niin tummemman sain. Kelpaa hyvin, vaikka tässä kyllä tyvikasvun huomaa parhaiten mutta en anna sen haitata koska nopeastikos tämäkin tästä haalenee. 

Tänään mun päälleni valikoitui (työpäivän ajan) tämä kyseinen asu, kun säätiedote lupasi vähän viileämpää. Musta tää musta paita sopii oikein loistavasti näiden punamustien legginssien kanssa. Mies vaan hämmästeli valintaani, koska en yleensä mustaa käytä. On tottunut vähän värikkäämpään. Mutta entäpä te sitten, passaako tällainen tummempi vai onko värikkäämpi sun mielestä se mun juttuni? Entä mitä olette mieltä tästä asukokonaisuudesta? Muuten päivän aikana mulla oli ne värikkäät housut (joo, uskalletaan jo julkisesti käyttää) punanen pitkähihainen paita, ja siihen päälle vielä tuo neuleliivi. Meinasin taas unohtaa tuon neuleliivin olemassaolon, ja nyt jos milloin on täydellinen aika käyttää sitä. 

 Perjantai työpäivän asu 
Paita - Yours
Legginssit - Yours
Koru - Elvari


Oon jonkin verran innostunut noistä värikkäistä housuista, että mietin muissakin väreissä ostamista. Tosin mitkään oranssit ei taida olla kauhean järkevät väriltään, tai sinisetkään. Mutta huomasin että tuolla oli vähän tummempiakin malleja samaisista housuista. Seuraavalla kerralla tilaan kyllä reippaasti pienemmät housut, ehkä jopa 52. Nämä nimittäin venyy ja paukkuu niin paljon. Porissa en kyllä missään vaiheessa ole tuollaisia housuja nähnyt, mutta mielestäni näitä vähän saman tyylisiä on kyllä Suomessa ollut. Myös värikkäät legginssit on alkaneet kiinnostamaan, vaikka niiden kanssa pitääkin sitten suosia yksivärisiä yläosia. No yks on ainakin selvää, nimittäin se että piristävän väriset vaatteet kohottaa mieltä nyt kun aurinko on piilossa ja päivät on harmaita. Eli onneksi voi itse vaikuttaa pirteyteen.

Ajattelin pitää tänään chatti-illan, kun edellisestä on jo muutama viikko ja tänään muutenkin vietän rauhallista koti-iltaa. Niin, että tulkaahan kaikki jotka kerkiitte, pitämään mulle seuraa.

TUU PITÄÄ PIPSALLE SEURAA -CHAT
TÄNÄÄN klo 22.00-00.00
Kaikki siis paikalle jotka sattumoisin koneen äärellä perjantai-iltana ovat
Klikkaa itsesi TÄSTÄ chatin puolelle


1.10.2014

Aamunkajo


I'm back! ^_^ Nyt kun murheet alkaa olemaan selvitetty, niin jaksaa taas iloita ja heti tunsin kirjoitusfiiliksienkin palaavan. Myös kunnon kirjeidenkin kirjoittelu on tökkinyt näiden murheiden kanssa. Oonkin joskus miettinyt että miten tuollaiset stressaukset ja murheet vaikuttaa kun niitä ei usein ole, niin nähtävästi näin etten kykene rentoutumaan eli kirjoittamaan. Kovin myös tuli viestejä, että eikai meidän parisuhteessa ole mitään ongelmia, niin kyse ei ollut tästä, vaan perheen sisällä tapahtuneesta jutusta. Parisuhteella menee upeasti.

Huomaa muutenkin, että oon jo paremmalla tuulella kun lauleskelutkin innostaa (jos et tiennyt, mutta jos Pipsa hyräilee, ni se on hyvällä tuulella) että sori vaan naapurit kun saatte kuunnella mun epävireistä ääntä mutta tää tulee niin sydämestä. "Mä elämästä laulan...."


Syksy tekee tuloaan, ja mä oon tuijotellut noita punaisen sekä keltasen valtaamia vaahteria. Ne on niin kauniin näköisiä näin alkusyksystä. Mä yritin noita täältä meidän alueelta löytää, mutta en missään huomannut. Onneksi kaupungilla oli noita enemmän, joten sain siellä ihastella. Kiertelinkin tuolla ihan kaikessa rauhassa, ja kuvailin vaahteria sekä annoin auringon helliä, vaikka aamusti -3 asteen pakkaslukemat hieman kauhistuttikin.

Kävin myös Tokmannilla ja löysin sieltä alennuksessa olevia hiuspinnejä, tai niin ainakin luulin mutta kotona kun tutkailin ostoksia, niin eivät ne kyllä pinnejä olleet. Harmin paikka, mutta eiköhän niille kuitenkin joku käyttötarkoitus löydy. Mitä tästä opimme? Tutki tarkemmin! Samalla kävin myös kurkistamassa Hennan luona sen mulle tekemää korua - siitä tuli täydellinen. Laitan parempia kuvia itse sitrusmekon kanssa, josta Henna sen inspiraatio korulle sai.


Ollaan taas innostuttu käymään asuntoesittelyissä, mutta eipä sitä tiettyä, meidän makuun olevaa omakotitaloa tunnu löytyvän, joten kai sitä joudutaan rakentamaan se oma, että tulee varmasti omanlainen. No onneksi meillä ei ole mikään kiire tästä pois, niin voidaan toki odotella, että jospa sittenkin jossain olisi jo meille valmiiksi sopiva koti, sen nykyiset omistajat eivät vain ole vielä tajunneet laittaa sitä myyntiin. Olemme vain tässä huomanneet, että me niin tarvitsemme sitä omaa rauhaa, harmi vaan ettei mihinkään korpeen voida muuttaa, vaikka heitti tuo mies ilmoille sellaisenkin idean että hommataan mulle mopoauto. Voi että mä nauroin tuota ideaa koska, no, se vaan oli niin huvittava mielikuva - minä änkeämässä mopoautoon. Toisaalta se olisi kyllä jonkinlainen pelastuskin.

Sain napattua Sillasta hauskan kuvan kun oltiin molemmat yks päivä pikkupäikyillä ja samalla näette tuon seinän joka maalattiin vaaleanharmaaksi. Mies halusi vieläkin vaaleamman harmaan mutta mä pidin pääni tässä asiassa, tuo väri sen olla pitää koska se miehen valitsema vaalea olisi ollut jo liian vaalea. Ja hyvähän se oli että pidin pääni, sillä tuo väri on loistava - vähän tummempikin harmaa olisi mennyt mutta mielestäni se olisi jo vaikuttanut huoneen valoisuuteen. Olisi tullut hitusen tummempi. Mä siis valitsin värin, mies teki maalaushommat. Ja hienosti sen tekikin, että eikun seuraavien seinien kimppuun!