30.3.2015

OOTD - Black & White with a little hint of Pink


Mun viikko alkoi oikein mukavasti kun puntari kertoi -1,7kg viikkopudotuksesta. Jeij! Nyt se kokonaispudotus on -13,9kg. En ookkaa muuta tänään tehnyt kuin hyppinyt ilosta. Toivotaan että viikko muutenkin on mukava kun luvassa on pientä vapaata, kiitoksia pääsiäisen.

Hieman pelkäsin tuolle vaa'alle menoa kun viikonloppuna ei tullut mentyä ihan ruokavalion mukaan, tosin ei siinä mitään ylilyöntejä vedetty vaan syötiin epäsäännöllisesti enkä ehtinyt kunnolla vettäkään juomaan. Tuossa on selvä kompastuskivi, vaikka ei silleen huonoin mahdollinen. Kaikki tuo johtui siitä, että mun ja kaverin likkojenilta "hieman" venyi - silleen sopivasti lauantai-iltaan saakka. No harvoinpa mulla tällaisia iltamia on, joten en ota isoa stressiä tästäkään. Ja kun se ei nyt vaa'assa näkynyt. Mut selvästi tuollainen sekotti tätä hyvää systeemiä ja nyt ymmärrän, miksi sitä valvomista pitää välttää, ainakin isommassa skaalassa.

Suunnittelin tänään meneväni töiden jälkeen kaupungille mutta koska siellä oli kamala vesisade ja ilmatieteen laitos lupasi sille vain jatkuvuutta, niin päätin pysytellä sisällä ja tehdä kotiemännän hommia eli pyykätä. Se on onneksi puuhista helpointa, siitä vain likaiset pesuun ja kun ohjelma on valmis, eikun vain heitto kuivuriin, niin voilá meillä on puhdasta vaatetta. Tällaiset päivät ovat todella tylsiä, mutta onneksi tylsyyttä pääsee eroon kun on mukavasti puuhaa. Kotiaskareita, kirjeitä, blogia, maratoonipuheluita jne. Sitä hommaa löytää aina, on vain eri asia onko juuri silloin kiinnostunut niistä mutta just tämmöset päivät on loistavia saada asioita tehdyksi. Mitä te teette, että pääsette tylsyyttä karkuun?


Oon tyytyväinen itseeni, kun en ole mitään isompia vaateostoksia tehnyt nyt pitkään aikaan. Tammikuussa ostin Porin Zizzin loppuunmyynnistä ihanan neuletakin sekä karvaliivin + Ellokselta siihen sopivan valkoisen collegetunikan. Olen kyllä seurannut eri nettikauppojen tarjontaa, mutta en ole kokenut mistään vaatteesta "PAKKO SAADA" tunnetta. Olen itselleni yhden maximekon luvannut, että jos sellainen vain tulee oikeassa värissä vastaan, niin ostan. Mutta muuten aion pidättäytyä isommissa ostoksissa, mutta esimerkiksi housuja yms. tuollaisia pakollisia ja tarpeellisiä ostoksia teen jos pitää. 

Tämä mekko on ollut nyt pienenä päänvaivana, sillä en osaa päättää että myisinkö vai pitäisinkö. Ostotarjouksiakin olen saanut, joten myyminen olisi helppo homma. Siitä lähtien kun mekon ostin, olen ollut hieman kahden vaiheilla - tykätäkö vai eikö. Pidän kuosista, mutta en pituudesta. Tosin mekkoa saa piristettyä kun huulia vähän punaa ja harteille heittää pinkin neuletakin. Mun mielestä tuo rusetti sopii oikein loistavasti tuohon etupuolellekin.

Jeij (eli pidetään) vaiko Neij (eli myydään) ?

 Päivän asu  
Mekko - Yours
Legginssit - Yours
Neuletakki - Yours
Sormus - Kalevala Koru (Anna)
Huulipuna - Loreal Intense 288 (Intense Fuchsia)



26.3.2015

Zooplus alennuskoodi



Postaus on toteutettu yhteistyössä Zooplussan kanssa ja sisältää mainoslinkin



Sähköpostiini tipahti taas tällainen kiva alennuskoodi, mutta tällä kertaa Zooplussalle ja ajattelin nyt teillekin kertoa tästä, kun muistelisin että siellä lukijoissa on lemmikinomistajiakin. Eihän tuo iso alennus ole, mutta jokainen roponen on kotiinpäin. Me oltas kans tehty tilaus, mutta laskettiin että noilla vanhoilla pitäs kyllä pärjätä sinne saakka että saadaan muutto tehtyä. Niin tilataan sitten kun ollaan asetuttu taloksi. 

Tällä alennuskoodilla saat siis 3€ alennuksen yi 39€ tilauksesta. Alennuskoodi on voimassa 24.-29.3.2015 välisenä aikana.

Kuponkikoodi:
ALE-3


25.3.2015

Energiakeskiviikko - Ehdin kaikkialle


Mulla onkin tänään riittänyt kaikenlaista puuhaa, että hyvä kun ehdin rauhottumaan tämän blogitekstin ajaksi. Fiksasin taas työaikaani siten, että menin vasta puoleksi päiväksi töihin koska tällä tavalla ehdin käymään keskustassa viemässä vaatepussin eräälle lukijalle, poikkeamaan pikaisesti asioilla jonka jälkeen vietin hetken aikaa äitini seurassa. Olen myös ehtinyt tekemään Porinoita, onneksi niitä voi tehdä joka päivä pienet pätkät.  Tykkään tällaisesta energiaapursuavasta päivästä, jolloin tuntuu että ehtisi tekemään vaikka mitä! Luulen silti että kaunis aurinkoinen päivä sekä ihana musiikki on auttanut tuossa. Omia suosikkikappaleita on tällä hetkellä Sannin 2080-luvulla sekä Gwen Stefanin Baby don't lie - Molemmissa on ihana melodia, mutta onhan noita mahtavia kappeleita muillakin. Olettekos te tänään ehtineet tekemään vaikka ja mitä?

Tilasin sunnuntaina puhelimeeni uuden takakannen, joka on tällä kertaa pinkinvärinen ja materiaaliltaan silikoonia. Ja tänään kuori killitti kiltisti postilaatikossa - olipas nopeaa! Kuoren ostin MyTrendyPhonesta, vaikka google antoi kyllä muitakin hittejä mutta päätin tehdä ekan ostoksen täältä. Kokeillaan muita sitten joskus. Mun piti kuoret hommata netistä kun mistään kivijalkamyymälästä en ole löytänyt tuohohn S3:een sopivia kuoria, tai en ainakaan sellaisia jotka olisivat miellyttäneet. Onko teillä kokemuksia noista muista nettikaupoista joista saa kuoria kännykkään?

Mä oon huomannut kirjeenvaihdossa hauskan kuvion, nimittäin kun saat kirjoitettua yhden kirjeen ja postitettua sen, niin saat seuraavana päivänä kaksi kirjettä takaisin. Silloin kyllä ajattelen että eikö tää ketju koskaan katkea. Te lukijat jotka kirjoittelette kirjeitä, olettekko huomanneet saman?


Mä oon miettinyt tätä meidän asumista. Tai oikeastaan isä pisti mut miettimään kun kysyi että ollaanko me asuttu missään paikassa paria vuotta kauempaa. Niin pakko myöntää, että eipä me kyllä kovin monessa paikassa olla asuttu kovin kauaa. Paras oli silti se kun kävimme Tampereella "kääntymässä" eli asuimme siellä 8kk ajan. Pisimmät ajat mitä ollaan asuttu jossain on 3-4v. väliltä eikä niitäkään ole kuin kaksi. Me ollaan muutettu seitsemän kertaa - seuraava onkin kahdeksas. Olen silti ajatellut, että me ollaan vaan etsitty sitä kunnon kotia ja mä uskon että me ollaan se nyt löydetty. Mulla ei ole mitään kokemusta omakotitalossa asumisesta, mutta aina nuorempanakin kun olin isäni luona maalla, niin tykkäsin siitä rauhasta. Siksi en usko mihinkään isoon järkytykseen koska tässä rivitalossa tuli totuttua noihin pihahommiinkin ja hyvin niidenkin kanssa meni. Montako kertaa siellä on muutettu?

Mä en yleensä jaksa tehdä mitään testejä kun eihän ne yleensä mitään kerro, mutta nyt menin mäkin retkahtamaan tällaiseen värinäön testiin. No sain kuitenkin 28 että aika hyvin, koska ajattelin että saisin jonkun heikon lukeman. Teettekö yleensä tuollaisia testejä? Teittekö tuon testin - mitä saitte?

Tämän postauksen kuvat on muuten todella vanhat, unohtuneet tuonne luonnoksiin mutta toisaalta parempi ne on joskus käyttää, kuin ei ollenkaan. Nuo Urtekramin tuotteet olen saanut blogin kautta testiin. Olen itse käyttänyt tuon aloe veran tuoksuisen käsirasvan ja toisen annoin työkaverille, joka on tykännyt omastaan. Hiuksiin olen testannut vasta tuota aloe veran tuoksuista, enkä oikein tykännyt. Odotankin mielenkiinnolla, millaiseksi tuo hajusteeton shampoo osottautuu.



24.3.2015

Terveisiä...



Täällä Porissa jaettiin (en tiedä jaetaanko noita enää) tällaisia "Pori.Asenne" postikortteja joiden takana on kerrottuna porilaisia asioita yms. ja te ihanat lukijat tulitte heti mun mieleen keitä voisin ilahduttaa tuollaisella kortilla. Nuo kortit oli iso menestys, mäkin kävin muutamaan otteeseen niitä tiedustelemassa ja aina olivat loppu. Lopulta siinä kävikin niin, että rajoittivat korttien määrää viiteen per noutaja. Mutta niin, mulla olisi neljä korttia vailla osoitetta - jos siis haluat itsellesi yhden, laita sähköpostiini (pipsan83@luukku.com) osoitteesi, niin laitan kortin tervehdyksen kera tulemaan.



Kaappien siivoaminen on mukavaa, kun sieltä ei koskaan tiedä mitä aarteita voit löytää. Löysin nimittäin tämän lukijan itsetekemän korti, jossa mitä luultavammin töllistelee Siiri ja Silla. Kiitoksia vielä kerran sinulle, joka tämän piirsit. Oon säästänyt kaikki lähetetyt kortit ja niitä tuli monia vastaan. Uudessa paikassa en voi niitä oikein seinälle laittaa, mutta ajattelin hommata sellaisen valokuva-albumin mihin saan laittaa kaikki saadut korit. Niin lukijoiden lähettämät, kuin ystävien ja sukulaistenkin. Ovat kaikki yhdessä paikassa, ja niitä on sitten kiva kiikustuolissa katsella ja muistella. Multa kysytään aika usein, että saisiko lähettää jotain postia ja nyt olisi sopiva aika muistuttaa tästä, että kyllähän mlle tosiaankin voi lähettää postia. Usein myös kysytään että mitä voi lähettää, niin ihan kaikenlaista. Kortteja / kirjeitä / paketteja. Ja noita kaikkia voi lähettää tähän osoitteeseen: Piia Viena - Poste Restante - 28100 PORI.  Ps. kannattaa mainita jos ei halua että lähetyksestä kerrotaan blogissa.



Sain tämän eräältä kirjekaverilta ja se pisti hymyilyttämään. Halusin jakaa sen teidänkin kanssanne. Onhan tuosta jonkin verran uutisoitu ettei Postin kirjepalveluita käytettäisi samalla tavalla kuin ennen mutta mun mielestä se on väärää tietoa. Tai riippuu kai mihin sitä vertaa, mutta oman käsitykseni mukaan paperikirje elää edelleen ja moni harrastaa mm. postcrossingia. Pienesti ärsyttää kun joka vuosi postimerkin hinta nousee ja palvelu ei aina ole kovin hyvää - multa esimerkiksi katoilee tämän tästä kirjeitä. Eräällekin kirjekaverille kirjoitin KAKSI kertaa ja kumpaisellakin kerralla kirjeet vain katosivat. Todella outoa. Kaikesta huolimatta aion jatkaa kirjoittamista, koska se on niin ihanan rentouttavaa ja terapeuttistakin. Olen myöskin kirjeenvaihdon saralla tutustunut moniin aivan mahtaviin ihmisiin, joista yksi on Anselmi

23.3.2015

Operaatio kaappien tyhjennys


Kuten oon jo monet kerrat sanonut, niin olen aloittanut noiden kaappien läpikäymisen. Ensin ajattelin että se olisi ihan helppo, muutaman tunnin touhu. No ei ollut! Tuossa ylhäällä näkyy iso pino mikä pitäs vielä käydä läpi ja ajattelin, että olisin sen tänään tehnyt mutta iski sellainen kuin lorvikatari. Ei vaan jaksa. Napsin mieluummin kuvia ja näpyttelen tekstiä.

Yllättävän paljon on kyllä ihan turhaa tavaraa - viimeksi ei oikein ehditty käymään tavaroita läpi, kun meillä oli ns. lentävä lähtö eli kaikki pakattiin mukaan. Nyt kun tuota aikaa muuttoon on vaikka kuinka kauan, niin on hyvä käydä kaikki läpi ja lajitella mitä voisi laittaa minnekin, eli myydä/lahjoittaa vai heittää ihan tylysti roskiin.

Suurimmanosan myytävistä ja lahjoitettavista olen jo saanut katsottua, eli suurinosa on nyt sitä roskiin menevää ja niistäkin on tullut jo kaksi muovipussillista. Tarttis kauppareissun aikana käydä heittämässä tuonne isompaan sekajätteen keräykseen, kun tää meidän oma (eli talonyhtiön) sekajäte tulee muuten niin nopeasti täyteen.

Vaatteiden osalta läpikäyminen ei kovinkaan kauaa kestänyt - muutama vaate löytyi jotka käytiin heittämässä vaatekeräykseen. Oon tähän melko tyytyväinen, kun mistään kaappien perältä ei löytynyt mitään turhia vaatteita. Mullahan on siis sellainen systeemi että jos en vuoteen käytä jotain vaatetta, menee se myyntiin, ja tämä osoittaa että systeemi on toiminut.

Pistin miehenkin käymään omat kaappinsa läpi mutta ne oli aika siistit, eli tässä näkee että se olen minä joka sitä turhaa roinaa tuo. Ups! No samalla kuitenkin löydettiin rakkauskirjeet mitä olleen toisillemme kirjoitettu. Niitä oli monen vuoden jälkeen hauska lukea ja huomata, ettei ne tunteet ole miksikään muuttuneet. Nuo oli kirjoitettu meidän ekan seurusteluvuoden aikana. Että näin sitä voi aarteitakin löytää. Vielä en kuitenkaan ole löytänyt Nousevan Myrskyn kaulakorua, se on jo hetken ollut kadoksissa - tiedän kyllä, ettei ne näistä kaapeista voikaan löytyä vaan ihan toisesta, jota en ole vielä käynyt läpi ja se jääkin viimeiseksi kaapiksi.


22.3.2015

Porin Rakennus- ja LVI -messut 2015


Meillä täällä Porissa järjestettiin tänä viikonloppuna (21.-22.3.) Porin rakennus- ja LVI messut, jonne mekin päätettiin lähteä katsomaan mitä siellä olisi esillä. Itseäni kiinnosti erityisesti sisustuskortteli, talopakettien kauppiaat sekä tietenkin Salme Pasi.


Paljon oli kaikenlaista firmaa esillä ja monissa käytiin piipahtamassa. Sekä muutamista tuli esitekirjaset otettua. Erityisesti kaikkien talovalmistajien. Myös tuttuja tuli nähtyä ja noin se yleensä täällä Porissa on, kun jotkut tällaiset isommat yleistötapahtumat on, niin väkisin siellä törmäilee.


No tarttuhan sieltä jotain mukaankin, nimittäin silmälasien pesuneste. Mulla oli nimittäin vanha pullo jo lopussa, joten tuli ihan tarpeeseen. Sain myös samalla silmälasien pesun joka sekin tulin tarpeeseen - häpeäkseni mun on pakko myöntää, etten edes muista milloin olen viimeks lasini pessyt ja sen näköset ne olikin.


Paljon oli myös vaalitelttoja ja ehdokkaita jakelemassa omia esitteitään. Jopa oman mahdollisen ehdokkaan näin ja kävin hieman kurkistamassa. Jututtamaan en lähtenyt. Juha Mietoonkin törmäsin, mutta en onneksi kirjaimellisesti ja oli se hitsinvitsit pitkä mies. 


Ilimapalloi. Mulla oli suunnitelmissa kuvata ne kaikki ja tehdä hauska kollaasi, mutta se sitten jäi ja nämä olivatkin ainoat pallot jotka muistin kuvata.


Sisustuskortteli. Täällä me vietettiin pieni tovi kun jäätiin suustamme kiinni erään sisustussuunnittelijan kanssa. Eihän sitä tiedä, vaikka innostuttaisi käyttämään sisustussuunnittelijaa tuolla uudessa paikassa. Toisaalta kiva, toisaalta ei. Jotenkin sitä haluaisi tehdä kodista just semmosen kuin itse tekee, vaikka mitään sisustusosaamista mulla ei kyllä ole. Mut olisin kyllä avoin kuuntelemaan suunnittelijan näkökulmia. 


Tässä vielä noita sisustuskorttelin "huoneita" ja muutamia yksityiskohtia. Tuo taulu on aika hauska, ja aloinkin jo suunnittelemaan, et määhän tekaisin tuollaisen itselleni mutta eri sanoin. Osaatteko muuten arvata mikä noista neljästä huoneesta tuossa ylempänä on suosikkini?


Itse kun hiihtelin siellä kamera kädessä, niin eräs lukijakin mut sitten sieltä bongasi, yhdeltä ständiltä. Siinä sitten kyseli, että tuleeko tästä blogiin juttua. Melkein teki mieli kysyä, että kamerako mut paljasti, mutta niin, kyllähän tästä tuli blogiin juttu.  ^_^


Mä tykästyin tuohon kaarisiltaan, se on jotenkin kivemmannäköinen kuin sellaiset suorat. Tosin jos mä saisin päättää, niin maalaisin nuo kateet eri värillä. Ja siihen väriin vaikuttaisi niin monet seikat, mutta musta se kaipaisi väriä. Piristäisi. 


Siellä on Porina(t). Jäätiin juttelee muutamista asioista kun siellä oli niin mukava nainen kertomassa. Neuvoi kenen puoleen pitäisi tässä meidän asiassa kääntyä. Me kun siis suunnittellaan pihavarastoa, ja yritetään nyt ottaa kaikesta selvää. Tosin sen verran jo tiedetäänkin, että 20 neliöön saakka pääsisi toimenpideluvalla ja siitä eteenpäin tarvitsisi rakennusluvan. Kova mietintä, että tekeekö tuollaisen vai tekisikö reippaasti vähän isomman. Toisaalta, mieluummin vähän iso kuin liian pieni. Tuolta sai muuten "Porist ja onnelline" pinssejä ja miekin nappasi yhden sellaisen.


Tämän näköisenä mä tuolla messuilla hiihtelin ja tuossa on muuten tuo "Porist ja Onnelline" pinssi.  Ihan loistava pinssi, taidampa laittaa reppuun koristeeksi. Mutta pikemmittä puheitta, mennääs messujen kohokohtaan ....

Hyvät naiset ja herrat, sekä pikkuväki!
SALME PASI

           

19.3.2015

Matkalla kohti kevyempää ja terveellisempää oloa 3/3

 * Postaus on kolmas ja viimeinen osa Indiedaysin ja Lidlin yhteistyökampanjasta *

Se o loppu ny! Reilun 2kk kuntokuuri "laihdutuskuuri" tuli tiensä päähän, ainakin tässä Lidlin Sportyfeel kampanjassa. Meikälikka aikoo nimittäin jatkaa tätä porskutusta Ringan kanssa koska koin saavani tästä juuri sen mitä kaipasin - mukavan potkun persauksiin ja pari kivaa Sportyfeel tuotetta, jotka jäävät käyttöön. 

Mitä muuta sitten saavutin tuon 2kk aikana, kuin vain motivaatiopotkun. No, ainakin paino aleni mukavat -11,4kg. Isommin tuo ei vielä peilistä näy, mutta sen kuitenkin tuntee. Parhaiten olen sen huomannut muutaman vaatteen kanssa. Olossa se kuitenkin tuntuu eniten, sillä olen pirteämpi ja askel on keveyempi. Kuuri oli myöskin yllättävän miellyttävä, ei ollenkaan vaikea kun ruokavalio oli tehty niin hyvin. Enkä kokenut mitään muita sivuoireitakaan.

Koska tuo tiputettu kilomäärä ei isommin vielä minussa näy, niin jossain vaiheessa mulle tuli tuosta kauhea tuskastuminen. Hyvä ystäväni sitten neuvoi täyttämään repun sillä määrällä jonka olin jo pois sulattanut ja kun sitten sen repun heitin selkääni, niin tunsin millaisen painon olen nyt jo saanut pois polvieni päältä. Ja se hetki, kun otin repun pois selästä ja oikein kirjaimellisesti heitin kilot menemään, tajusin että tämähän on ihan hemputin hyvä saavutus. Eli vaikka se ei nyt näin alkuvaiheessa vielä näy, niin se todellakin tuntuu!



Sportyfeelin välipalapatukat ja vanukkaat ovat olleet hyvät vaihtoehdot väli- ja iltapaloille ja pienestä koostaan huolimatta pitävät nälkää hyvin poissa, kiitoksia proteiinin. Kannattaa muuten noudattaa niitä ruokailuvälejä, mutta jos joskus menee vähän ajat sekaisin ja iskee kauhea nälkä, niin ei sekään haittaa jos matkassa on mukana Sportyfeelin välipalapatukka. Oma suosikkini on Crispy Caramel, koska se maistuu aivan normaalilta suklaapatukalta mutta on vain terveellisempi.

Join ennen kuurin aloitusta Battery-juomia (en kuitenkaan joka päivä) ja siihen löysin kivan ja terveellisemmän vaihtoehdon, nimittäin Sportyfeelin L-karnitiinijuoman, karpalonmakuisena. Tämä karpalojuoma tulee jäämään käyttöön kampanjan loputtuakin.

Myös suklaan ja mansikka & valko-suklaan makuiset vanukkaat jää käyttöön. Ne ovat aivan loistava valinta iltapalaksi, varsinkin sellaisina iltoina kun masu on vielä ihan täynnä etkä välittäisi ottaa täyttävää smoothieta. Vanukas kyllä täyttää mutta silleen sopivasti.

Miehenikin on kokeillut muutamia Sportyfeel-tuotteita ja hän on tykästynyt Recovery-palautusjuomiin sekä Delicious Protein proteiinipatukoihin.



Muutama jumitusviikkokin mahtui tähän 2kk kuuriin ja silloin Ringan tsempeistä ja järkipuheista oli iso apu. (kiitos!) Aiemmat laihdutusyritykseni ovat nimittäin epäonnistuneet juurikin tuollaisten jumituksien takia, ja koska olen luottanut tsemppaamiset väärälle henkilölle. Näitä jumituksia mä jännitin älyttömän paljon koska ne oli ja on edelleen, mun akilleen kantapää.

Kävin viime viikolla Ringaa tapaamassakin tuon yhteistyöasian tiimoilta. Ringan tekemä ruokavalio on ollut aivan loistava, johon siis sisällytettiin Sportyfeelin välipalapatukat ja vanukkaat. Lisäksi sain juoda karpalojuomaa aivan vapaasti. Alkuun toki epäilinkin tuota ruokavaliota mutta on ollut ilo heittää omat epäluulot roskakoriin. Aluksihan ruokamäärä tuntui isolta mutta siihen tottui nopeasti ja paino aloitti loivan laskun. Myöskään herkuttelut eivät olleet kiellettyjen listalla, niitä vain järkeistettiin. Alkoholi ja sokerilimut olivat ainoat jotka olivat tuolla listalla.

Sain siis näin hienon aloituksen tämän laihdutuskuurin avulla, ja aionkin jatkaa tätä orastavaa menestystarinaa elämäntaparemontin nimikkeellä. En aio asettaa itselleni mitään saavutustaakkaa, että pitäisi laihtua määrä x aikaan y mennessä. Pääpointti on että pidetään hauskaa ja annetaan painon laskea omaa tahtiaan - pääasia että laskee, eikä nouse tai jumita.


Hiphei!
Vielä ehdit osallistumaan kampanjasivulla olevaan kilpailuun
(31.3.2015 asti) jossa on jaossa Sportyfeel tuotepaketteja!

* * *

Täältä voi käydä kurkistamassa kampanjapostauksen aiemmat osat:
- Aloitus on vaikeinta - aloituspostaus
- Keskivälissä jo hymyilyttää - puolivälipostaus

12.3.2015

Paljon on sanottavana


Niin siinä taisi käydä, etten ehdi julkaisemaan kaikkia tänä talvena ottamiani kuvia. No, jääpähän materiaalia ensi talvea varten. Joskus mulla on tunne, ettei ole mitään kivoja kuvia julkaistavaksi mutta se on valetta, sillä mulla on kauheat kasat kuvia mutta jotka eivät sitten just tiettyinä hetkinä miellytä silmääni ja sovi postaukseen. Mulla on varmaan viidet asukuvatkin koneella, odottamassa julkaisua. Nämäkin kaksi olivat viimeiset kuvat jotka kännykkästäni löysin.

Sitten ilmoittelen pikkuruisesta blogitauosta. Eli pidän joko viikon, tai vajaa viikon mittaisen tauon, jonka aikana vaan rentoudun muiden touhujen parissa. Tauonkin aikana kyllä julkaisen ja vastailenkin tuleviin kommentteihin, joten aivan tyystin en kuvioista poistu. Ja saatan ajottain tehdä mikropäivityksiä FB-sivulle sekä Instagramiin, joten kannattaa pistää ne seurantaan. 


Näin eilen pitkästä aikaa rakasta isoveljeäni ja päätettiin siinä vähän hupsuilla, ja napsittiin valokuvia. Meillä on Peten kanssa 13 vuoden ikäero mutta ollaan kuitenkin samalla aaltopituudella. Siinä sitten saatiin vielä idea, että mainostetaas täällä blogissakin tuosta velipojan työstä, jossa se on äärettömän taitava kun on saanut tuon puhumisen lahjan (kuten minäkin, mut musta ei oo silti kouluttajaksi) joten tässä teille suora lainaus veljeni mainospuheesta teille:

" Tervehdys rakkaan pikkusiskoni blogin lukijat! Ajattelin ilmoittaa teille, jotka työskentelette ihmisten kanssa ja haluatte lisää asiakkaita, niin kannattaisi tilata minut kouluttamaan teistä parempia myyjiä. Itse valmennan eri toimialojen myyntihenkilöitä, yrittäjiä ja johtohenkilöitä. Rakensin itse 1300 asiakkaan verkoston, tavalla josta nykyään valmennan. Yhteystietoni löytyy osoitteesta www.referenssit.com. Lopuksi haluan kiittää rakasta pikkusiskoani tästä markkinointimahdollisuudesta ja kuten Jari Sillanpääkin lauloi: SINÄ ANSAITSET KULTAA! "


Kävin yhtenä päivänä kirjastossakin, pitkästä aikaa. Aina kun käyn kirjastossa, niin käyn nuorten puolella tsekkaamassa parit lehdet - niistä ei pääse yli eikä ali, vaikka kuinka olisikin jo aikuinen. Tällä kertaa tosin lueskelin kaikessa rauhassa Kissafani -lehtiä ja pohdiskelin tilaavani kyseinen lehden, koska niissä oli paljon kaikkea mielenkiintoista luettavaa. Vähän ennen lähtöä kävin kirjahyllyjä läpi ja löysin muutaman kirjasarjankin mitkä haluaisin lukea läpi - mainittakoon Charmed yhdeksi niistä. Tuo oli nuorempana yksi suosikkisarjoistani enkä koskaan tiennyt, että siitä oli myös kirjasarja, joten ajattelin että se voisi olla hauska lukea.

Sitten menimme yhdessä miehen kanssa käymään Porin Puupojissa katsomassa tulevan talomme pihaan mahdollista varastorakennusta (kuvassa näkyvät rakennukset eivät tosin ole varastorakennuksia vaan saunoja ja kotamökkejä) jonne voisi säilöä niin klapipuut kuin esimerkiksi pyörät. Käymme mahdollisuuksia läpi, mutta olisi aivan upeaa voida ostaa tarvittavan ihan paikalliselta.


Tuli myös paljon käppäiltyä pitkin keskustaa ja napsittua sieltä täältä kuvia. Tuossa on yhdet kyntteliköt joita olen jo hetken aikaa katsonut "sillä silmällä" mutta nähtäväksi jää, saako ne meiltä kodin. Kävin myös Eurokankaassa ihmettelemässä ja yhden, siis yhden kankaan löysin joka jotenkuten menetteli, mutta jonka mies torppasi liian mummomaiseksi. Nyt se sitten on todistettu, mulla on mummomaku! Toisaalta, keski-ikä koputtaa ja lujaa.

Samalla tuli kuvattua Poria muutenkin, tykkään kun täällä on niin ihanan lumetonta! Täällä on ollut jo hetken aikaa mukavan keväinen sää, kun välillä aurinko paistaa ja linnutkin laulaa. Odotan niin kesää, silloin saa taas laittaa nuo pitkät mekot päälle ja mennä sandaalien/ballerinoiden kanssa.


Mä rakastan ruokaa, eikä tämä varmaankaan tule yllätyksenä. Näkeehän sen päältäkin päin.Tein taas pitkästä aikaa perunamuussia jonka kanssa oli naudan paistinsuikaletta. Sekä tietenkin salaattia, ja ai että kun oli hyvää. Mulla on nyt selvästi jäänyt perunamuussi -vaihe päälle kun haluan tehdä vain sitä. Ja toisaalta, se myös helpottaa kun ei ihan joka päivä tarvitse olla tekemässä ruokaa - saa vain heittää mikroon lämmitykseen. Ah, tätä helppoutta!

Tämän "kuurin" myötä oon alkanut syömään enemmän salaattia. Kyllähän sitä muutenkin tuli syötyä, mutta ei ihan näin isoa määrää ja jokaisella isolla aterialla. Kohta tuleekin kampanjan viimeinen postaus, mutta itselleni se ei viimeiseksi jää - minä aion jatkaa sooloilulla.



Ihmettelin yhtenä päivänä miksi kissat sirkutteli olohuoneen ikkunan edessä, tai tiesin että siellä pitää olla jotain liikkuvaa kun tuolla tavalla sirkuttelivat mutta en osannut ollenkaan odottaa että siellä tepastelisi Fasaanikukko. No tuo on aivan varma kevään merkki, kun kukko tulee tuohon huutamaan ja sulkiaan pörhistelemään. Ja kissoilla on kivaa!

No onhan tuossa nähty jos mitäkin liikkuvaa eläintä. Milloin rusakkoa, pikkulintua, toisia kissoja, fasaanikukko akkoineen ja onpahan sitä kettukin nähty jolkottelevan tuosta multakasan takaa. Minusta on ihanaa, kun kissoilla on oma iso ikkuna josta seurata tapahtumia. 

11.3.2015

Mitä kannattaa katsoa: Unbreakable Kimmy Schmidt

(Lähde)

Multa olisi kokonaan jäänyt huomaamatta tällainen uutukainen Netflixin oma sarja ellei Nelliina olisi blogissaan siitä kertonut. Menin sitten samantien katsomaan ekan jakson - ja nyt mun on myönnettävä: olen koukussa! Kurkatkaas tekin Youtubesta sarjan traileri, ja kertokaa mitä sen perusteella tykkäsitte. Tai jos teillä on Netflix, niin katsokaa sieltä suoraan eka jakso. Kerrohan kiinnostaisiko kyseinen sarja just sinua?

Kyseinen sarja on Unbreakable Kimmy Schmidt ja se kertoo Kimmysta, joka oli ollut monet vuodet jonkun kultin vankina ja sarja alkaakin siitä, kun hänet ja kolme muuta naista pelastetaan sieltä. Kultin johtaja oli uskotellut näille naisille, että bunkkerin ulkopuolinen elämä on tuhoutunut. Pelastamisen jälkeen Kimmy päättää jäädä New Yorkiin ja tutkimaan maailmaa.

Itse tykästyin Kimmyn elämänilosta, ja myöskin nuo pirtsakanväriset vaatteet innosti. En tiedä, jotenkin näen hänessä itseni - tosin vähän rauhallisempana versiona. Tosin mulle maailma ei ole ihan uusi. Ekan jakson jälkeen voin sanoa että tykkään ja odotan innolla, että voin jatkaa sarjan katsomista (ekassa kaudessa 13 jaksoa) ja odotanpa innolla kakkoskauden alkamista, sitten joskus.

Niiskuttelua vaalikoneen äärellä


Muhun iski eilisiltana (myöhään yöllä) ihan tajuton nuhanpoikanen, joten nousin hetkeksi sängystä ylös etten häiritsisi miehen makeita unia. Siinä sitten yritin pärskiä mahdollisimman ääneti (mission impossible) kunnes keksin että mullahan on Vicksin nenäsumute ja se on ennenkin näissä tilanteissa todettu hyväksi. Joten eikun puteli kauniiseen käteen ja sierainta kohden! Siinä sitten pienissä nenäsumutepöllyissä tajusin, että tämän täytyy olla sympatianuhaa sillä kaverini oli juuri kertonut miten on alkanut kärsimään alkaneesta siitepölykaudesta. Leppähän on juuri aloittanut kukintonsa.

Siinä sitten aikani kuluksi kun piti odotella sumuttimen vaikutuksen alkamista, keksin mennä katsomaan mitä ne vaalikoneet mulle suosittelisi, kun muistin että äänestämisen aika on pian. Vaikka me ei tulla politiikan kanssa toimeen, niin ajattelin silti antaa ääneni. Sitähän varten se äänestysoikeus on ja saanpahan sitten purnata, jos jokin ei ole minun mieleeni. Edelleenkään! Tosin kun ajattelee, niin sitä ei tule varmaan koskaan tapahtumaan, kun politiikasta on kyse.


Niin, se vaalikone. Mä oon todennut nuo todella hyviksi auttajiksi, koska en seuraa politiikkaa joten olen pihalla mahdollisten ehdokkaiden, tai puolueen ajatuksista. Tosin en luota sinisilmäisesti vain yhden vaalikoneen tulokseen, vaan tutkin parin vaalikoneen (Yle&HS) vastauksia. Ketään täysin sopivaa en löytänyt kummastakaan, jos siis etsisin sellaista ehdokasta jonka kanssa olisin 100% samaa mieltä - saisin jatkaa etsintää, luultavasti ikuisuuden. Lähimmät ehdokkaat olivat 69-72% verran samaa mieltä kanssani. Tai minä heidän kanssaan.

No, sain joka tapauksessa kaksi nimeä joista voin valita kumpaa äänestän. Puolueesta viis, nämäkin ovat eri puolueissa. Sitä mä vaan toivon, että eduskunnassa nähtäisi ns. "uusiakin" naamoja eikä aina vain, vuosista toiseen, niitä samoja. Sillä tavalla niitä muutoksiakin voisi tulla. Mut sen mä tähän loppuun vielä sanon, että kun kerran kaikista leikataan, niin leikattaisi myös niistä kansanedustajien sun muiden palkoista, ettei aina vain vähempiosaisilta.

Ps. Tänään mulla ei ole nuhaa - nuha katosi yhtä mystisesti kuin alkoikin. Omituista!

9.3.2015

Karvismaanantai


Mä tykkään kiireettömistä aamuista. Tänäänkin olen nukkunut pi-iiitkään ja makoisasti, Siirin kehräystä kuunnellen. Sitten otin itseäni niskasta kiinni ja pistin tohinaksi, eli moppi käteen ja lattioita luuttuamaan. Sohvapöytää siistiessäni huomasin, että postiauto saapui tänne meidän alueelle joten seuraavaksi päätin mennä katsomaan mitä se postipate oli mulle tuonut, oliko jotain kivaakin, ja olihan siellä - sain uusia tarra-arkkeja! Noista tarroista mitä tilasin, niin puuttuu vielä puolet mutta niidenkin pitäisi parin viikon sisällä saapua. Sain mä tänään sen verran aikaiseksi, että kuvasin nuo uudet tarrat, eli niistä tulee jossain vaiheessa postaus. Kaiken tuon tohinan jälkeen jatkoin viimeisen Harry Potter elokuvan katsomista. Olen tässä viikon aikana katsonut nuo kaikki elokuvat läpi, samalla kun olen kirjoitellut kirjeitä - kuten tiedättekin, mulla pitää olla jotain tuollaista taustamelua että pystyn kirjoittelemaan kirjeitä. Moni ihmetteleekin, miten pystyn keskittymään enkä oikein tiedä siihen vastausta, mä vaan pystyn. Myöhemmin mulla olisi vielä pyykkien laitto sekä ruuan tekeminen - ajattelin tänään tehdä wokkivihanneksista (thai) ja naudan paistinsuokaleista sekoituksen, sekä siihen vielä perunamuussia + porkkanaa. Namskis!

Odotan muuten innolla tulevaa muuttoa - olisin jo alkanut pakkaamaan mutta eihän se kannata, kun muuttoon on vielä pi-iiitkä aika. Odottavan aika on pitkä. No kohta saan vetää hoilotuksiani uudessa kodissa, ja sillä kertaa ei tartte pyydellä naapureilta anteeksi. Se oma rauha siinä eniten kuitenkin ihastuttaa, vaikka mä oon kuitenkin sellainen että tekisin mieluusti myös tuttavuutta. Alunperin ajateltiin että otetaan omat työhuoneet, mutta nyt kun tässä vanhassa ollaan totuttu olemaan samassa työhuoneessa, niin ei me sitten raaskitakaan "erota", eli samassa työhuoneessa pysytään mutta onneksi tässä uudessa on pa-aaaljon enemmän tilaa. 


Me käytiin viikonloppuna ensimmäistä kertaa ikinä kangaskaupassa. Se oli jotenkin söpöä. Me siis metsästetään sopivaa kappaverhoa tuonne uuden kodin keittiöön ja se on hieman ongelmallista, sillä sinne ei sovi mikään valkopohjainen verhokangas. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme kolmeen kiinnostavaan kankaaseen, jotka olivat molempien mieleen. (Tuo yksi näyttää valkopohjaiselta mutta on oikeasti vaaleanruskea) Löysin netistä vieläkin paremman kankaan mutta aika sen sitten näyttää, mihin loppujen lopuksi päädymme. Vallilaakin katsoimme, mutta yksikään sävy ei vain toimi. Onneksi tuolla ei ole mikään kiire, vaan voimme pikkuhiljaa katsella. Haluan sinne keittiöön täydellisen kapan!

Aloitimme viikonloppuna myöskin jo pienen muuttoaloituksen. Huomaattehan varmaan jo kuvasta mikä on muuttunut. Taulut, taulut puuttuu. Saatiin ne nätisti seiniltä pois, ei jäänyt mitään jälkeä. Pitääkin katsoa tuleeko uuteen paikkaan tauluja.


Maanantai ja meidän Karviset ne vaan nukkuu. Huomatkaa muuten Sillan varpaiden venytys. On niin hauskan näköistä, kun löhöilevät tuossa "linnakkeessa". Sevi vaan halusi omaa rauhaa, joten valitsi tuon mökin itselleen. Linnakkeessa olisi kaksi muutakin mökkiä mutta niissä ne eivät juurikaan oleile, enkä ihmettele sillä ne sijaitsevat lattiatasossa. Jos oikein villiin ajatteluun lähtee, niin tuossa olisi neljännelle kissalle yläpeti valmiina.

Tosin kuului mun maanantaihin jotain todella ällöttävääkin. Sain nimittäin siivottavaksi Sevin ekan tekemän karvapallon. Oli kyllä fiksu kissa kun teki sen karvapallon peiton päälle, niin sain heittää peiton pesuun. Siis kyseessä oli kissojen oma peitto, ei suinkaan meidän sängyssä oleva.


8.3.2015

Tiemme eroavat


Hyvästi rivitalo. Tervetuloa omakotitalo.

Niinhän siinä sitten kävi, että löydettiin se oma ihana tupa ja sinne aletaan jossain vaiheessa tekemään muuttoa. Tehdään tuo muutto siis todella rauhallisesti, käydään ensin talolla puunaamassa paikat läpi ja sitten aletaan viemään tavaroita - ja ihan lopuksi napataan kissatkin mukaan. Tämänkin kanssa kävi niin hauskasti että menimme vähän kuin huviksemme taloa katsomaan ja siinä kävi just niin kuin joku lukija oli varoittanutkin - me ihastuimme. Tuon jälkeen kävimme katsomassa monia muitakin taloja mutta aina ajatuksemme palasi takaisin tähän taloon.

Viimeinen niitti ostopäätökselle oli, kun yhtenä iltana huomattiin pohdiskelevamme pohjapiirustuksen kanssa, että mihin huoneisiin laittaisimme mitäkin ja sopisiko tiettyihin kohtiin tietyt huonekalut jne. Mitään uusia hankintoja emme ala -ainakaan heti- tekemään.

Olen ollut niin onnellinen tästä asiasta. Talo kun on niin täydellisen sopiva meille. Se tuntui heti ensisilmäyksellä kodilta. Nyt kun ei ole vielä mahdollista näyttää kuvia, niin löysin tällaisen ihanan runon kuvastamaan uutta kotiamme:  

Siin on koti ja komea,
hyvin sievä ja sorea,
siinä lysti ollaksenne,
piha pitkä juostaksenne,
tanner tanhuellaksenne,
lehto leikin lyödäksenne.


6.3.2015

PipSan Porinat (luonnon äärellä) 07-2015


Kiitokset Marille mukavasta kävelyhetkestä
ja kuvaajana toimimisesta.

Mukavaa oli, otetaan joskus toiste uusiksi ja käydään
katsomassa se yks toinen lenkki kunhan vähän lämpenee.

           
(KLIK)


5.3.2015

Virikettä kissoille - RoboFish


Näin joskus aikoja sitten netissä videon tuollaisesta Robofisusta ja kiinnostuin siitä, koska ajattelin sen olevan kissoille hauskaa puuhastelua, kun niitä kovin kiehtoo tuo vesi mutta pelkkä liikkumaton pallo ei kovin kauan jaksa kiinnostaa. Joten siinä mielessä tuo Robofisu oli mielestäni hauska, kun se liikkuu tuolla vedessä. Mut sit jostain syystä unohdin koko fisun kunnes pari päivää sitten törmäsin kissafoorumilla vinkkiin, että niitä saa Citymarketista. Ja sinnehän mekin sitten suunnattiin - ostettii peräti 3kpl (jokaiselle kissalle oma) ja yhden hinta on 8€. Ei siis paha kustanne, että saa kissoihin virtaa. 



Fisu siis lähtee heiluttamaan pyrstöään kun se laittaa veteen, ja sekös sai kissat sekaisin. Fisu toimi ainakin 30min yhtäjaksoisesti kun videoitiin kissojen reaktioita. Paketin mukana tulee varaparistot. Siiri sekoaa kun kuulee että otan kalan esiin (sitä ei voi jättää esille) kaapista. En myöskään jätä kalaa vartioimatta kissojen seuraan. Mutta kaikenkaikkiaan on kyllä veikeä virikelelu kissoille.

Kurkatkaa tämä allaoleva video, jossa kissojen reaktiot näkyy
(eli kuten huomaatte, kissat sekosivat)

                 


4.3.2015

Yhden päivän ruokapäiväkirja


AAMUPALA
Sisältää kananmunaa, jälkiuunipalan, juustoa, broilerinleikkelettä ja maitoa

Mulle aamupalan syöminen on aina ollut hieman tökkivää. Jos on viikonloppu tai olen lomalla, niin yleensä se aamupala jää syömättä. Tosin olen saanut vuosia sitten itseni sen verran koulutettua että työaamuisin otin puuroa. Nyt se puuro on muuttunut vähän erilaisemmaksi mutta yllättäen vähän täyttävämmäksi aamupalaksi. Leipä ja munakas pitävät nälkää monta tuntia. Aamupalallekin on olemassa vaihtoehtonsa ja se on juotava - Smoothie! Smoothieen tulee mustikkasoppaa, rahkaa, kuitulisää, kookoshiutaletta ja kaurahiutaleita. 



LOUNAS
Sisältää salaattia (kurkkua, paprikaa, tomaattia, sipulia ja salaattijuustoa) jauhelihapihvin ja porkkanaa

Mä olin aluksi kovin epäileväinen että mahtaakos tällä lähteä nälkä, mutta mun oli syöytävä epäilyksen sanani sillä kyllähän tämä todellakin riittää. Varsinkin kun tuota porkkanaa on niin paljon. Eli nuo kaksi eivät todellakaan ole se määrä jonka syön, vaan enemmän - eivät vaan mahtuneet nätisti lautaselle, että olisi saanut vielä nätin kuvankin.


VÄLIPALA
Sisältää päärynää, jälkiuunipalaa, juustoa, broilerinleikkelettä ja maitoa

En ole yleensä ottanut välipalaa, tai jos niin se on ollut joko jogurtti tai banaani. Nyt se on vähän enemmän. Päärynän tilalla voisi olla mitä tahansa muutakin hedelmää, mutta mä oon mieltynyt tuohon päärynään. Välipalalle on myös smoothieversio mutta koska sitä saan jo tarpeeksi päivän aikana, niin en ole ottanut. Välipalalle on myös Lidlin Sportyfeel-patukkaversio joita söin "laihdutuskuurin" alussa mutta en enää, koska tykkään tästä leipäsemmästä versiosta enemmän.



ILLALLINEN
Sisältää salaattia (sis. sama kuin lounaalla) perunaa, jauhelihapihvin ja porkkanaa

En. Ole. Ikinä. Syönyt. Näin. Täyttävää. Illallista. Ikinä! Eiköhän tuo kertonut jo aika oleellisen tästä. Porkkanaakin rouskutan enemmän kuin nuo kuvassa näkyvät kaksi, enempää ei vaan mahtunut lautaselle. Mulla oli pikkulautasella vielä 4 samankokoista porkkanaa odottamassa. Mieskin on nauranut, että musta on kuoritunut ihkaoikea PUPU. Hah!



ILTAPALA
Sisältää (smoothie) rahkaa, marjoja ja mustikkasoppaa (vanukas) Lidl Sportyfeel suklaavanukas 30g pussi + lisäksi maapähkinöitä joita kuvassa ei näy

Iltapalan syömisen suhteen onkin joskus hankaluuksia, kun arkisin se pitää ottaa aika pian illallisen jälkeen, mutta olen oppinut ennakoimaan. Jos siis illallisen ja iltapalan väli jää lyhyemmäksi, otan silloin iltapalaksi vanukkaan. Jos taas illallisen ja iltapalan väli jää normaaliksi (eli 4h väliä) otan silloin smoothien. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta se on tuo smoothie joka täyttää vatsaa enemmän. Yhden kerran tein sen virheen että söin illallinen ja n. 2h päästä smoothien, jonka jälkeen voivottelinkin kun mahaan sattuu. 

YHTEENVETO

Kyllä, syödä on saanut eikä ole tarvinnut nälkää nähdä. Olen aiemmin kokeillut n. 1000-1200kcal dieettejä mutta niillä se kaatui aina siihen kun hypin herkkuhimoissani pitkin seiniä. Siis ihan kirjaimellisesti. Tuli seiniin i-iiisot jäljet. Eikä ne herkkuhimot aina edes olleet herkuista herkuista, vaan sellaisistakin kuin ruisleipä. Noilla aiemmilla kun ei saanut syödä hedelmiä tai ruisleipää. Olen siis ollut enemmän kuin tyytyväinen tähän. Tämä ruokavalio on sellainen, jonka kanssa voi elää vaikka lopun elämääkin. Olen myös herkutellut, useinmiten sipsillä - ja kas kummaa, ei se ole laihtumista nollannut. Se on se määrä, kuinka paljon sitäkin syö. Mä siis syön 4h välein, paitsi että aamupalan ja lounaan välillä on yleensä pidempi väli - sekä illallisen ja iltapalan välissä saattaa toisinaan olla lyhyempi väli.

Ja kyllä, tästä on jätetty gramma- ja kalorimäärät tarkoituksella pois koska en voi niitä kertoa. Tai siis kaloreita en ole laskenut enkä laske, ja grammojen kertominen paljastaisi ruokaohjelman, enkä saa sitä tehdä.


2.3.2015

2-vuotissynttäreillä


Viimeinkin tuo odotettu päivä saapui, eli rakkaan kummipoikani synttärit. Johon olin kerrankin ostanut lahjan hyvissä ajoin ja olin erittäin tyytyväinen siihen. Eli eikun tukka suoraks ja menoks - omassa tapauksessani melkeinpä kirjaimellisesti koska jostain syystä Yves Roscherilta ostettu hiusnaamio + Doven silottava shampoo aiheuttivat sen, että suoristusrautaan ei tarvinnutkaan tarttua. Hiukseni tuossa ylimmässä kuvassa ovat siis noiden tuotteiden + harjauksen ansiosta. Ja voi että miten omituselta se tuntuikaan! Suorat hiukset - mitä olen aina kaivannut ja nyt kun sain, niin kaipasin villitukkaa takaisin.


Ihastelin ystäväni tekemään eteisremonttia (joka kuulemma oli tehty jo sillon viimeksi käydessäni, mutta jostain syystä noteerasin sen vasta nyt) jossa erityisesti tuo peilitaulu sekä siihen sopiva tapetti veivät huomioni. Mä tahdon samanlaisen!


Kun kaikki vieraat oli saapuneet, alkoikin pakettien avaaminen. Se oli päivänsankarin mieleen ja ensimmäisestä paketista paljastui imuri. Imuri sai osakseen leveän hymyn ja tästä huomasi, että oli mieluinen lahja tämä imuri. Imurin mukana tuli omat roskatkin ja se piti myös ääntä - ääntä tosin aluksi pelättiin mutta kuulemma illalla se oli jo unohtunut. Muistankin ystäväni kertoneen, että Muru on kova apulainen, mitä imuroimiseen tulee. Hänellä olikin aika hyvät otteet tuohon imuroimiseen - kenestähän on ottanut mallia? 


Seuraavasta paketista paljastui kummitädin ostama menopeli - kolmipyörä! Pyörä tosin oli osissa ja kummitädin mies saikin alkajaisikseen alkaa sitä kokoamaan mutta siinäkin päivänsankari oli mukana auttamassa. Ja kun menopeli saatii koottua, niin voi että sitä hymyn määrää. Joku taisi tykätä - ainakin jos tuota ylläolevaa kuvaa katsoo. Ja kummitäti on tyytyväinen kun tuli ostaneeksi juuri sopivan lahjan. Pyörä muuten osottautui aika hyväksi, olin jo pelännyt että tuo runko olisi muovinen mutta vielä mitä, se onkin ihan kunnon metallinen. Ei siis väännyt rikki.



Ystäväni oli taas päästänyt leipurin lahjansa valloilleen ja tekaissut Murulle traktorikakun. Tuulilasissa luki Murusen nimi, mutta photoshoppasin sen pois. Itse maistoin kakusta vain pienen palan (koska laihdutuskuuri eikä saa isommin tuollaisia syödä) mutta hyvältä se maistui pienelläkin palalla. Taisipa olla, ellen väärin maistanut, mansikkakakku. Kynttilätkin Muru puhalsi hienosti äitinsä avustuksella puhalluksiin.