30.11.2015

Joulupukin apulaisina Tampereella


Me päästiin tuuraamaan Joulupukin vakituisia apulaisia, kun olivat kiinni postikeskuksissa - veimme siis Porista Tampereelle ison kasan joululahjoja kahdelle pienelle pojalle. Ja lahjat pääsi piilotettuina perille odottamaan Joulupukin saapumista. Käytiin tosiaan lauantaina Tampereella moikkaamassa ystäväperhettä ja ihania kummipoikia. Samalla tulin bonganneeksi ikkunasta punatulkun ja talitiaisen. Mä en muuten muista milloin olisin viimeksi nähnyt punatulkun, varmaan joskus isäni luona, eli kauan kauan sitten.


Ihastelin tätä joulukalenteria jonka ystäväni oli tehnyt. Siis aivan upea! Kurkkasin yhden laatikon sisälle ja siellä odotti pieni kaivuri. Me ollaan aika tylsiä ja hommattiin veikkauksen rahakalenteri, saadaan jännittää sitä sitten. No ehkä tuollainen itsetehty olisi vähän huono meille ellei sitä toteuttaisi niin, että mä hommaisin miehen päiville yllärit ja mies hommaisi mulle. 


Ystäväni oli taas kokkaillut hyvät tarjottavat - täyttävää pastasalaattia ja suussasulavan herkullista kakkua. Nuo oli itseasiassa samat mitä maistoimme kun kävimme nuorimmaisen synttäreillä syyskuussa. Edelleen yhtä herkullista!


Pikkuset vaan leikki omia leikkejään ja oli välillä niinkin riehakasta menoa, että kameraan tallentui tuollainen keltainen blurrihahmo. Sain olla yhdessä leikissä mukanakin, kun tuo kelta-asuinen poju teki tätylille kakkua ja teetä. Oli todella hyvänmakuiset ja aina sain lisää teetä kun join kupistani. Hän jo jutteleekin mutta vielä ei oikein saa selvää - ainakaan ihan kaikesta - että mitä yrittää kertoa.


Sitten tuli sähkökatkos ja alettiin leikkimään varjoleikkejä! Lapset ei pelänneet yhtään ja olihan se aika tunnelmallistakin siinä istuskella pienessä hämyvalossa, joka saatiin taskulampusta.


Sitten oli aika lähteä ajelemaan takaisin kotiinpäin mutta siinä kun hyvästeltiin, niin ystäväni lykkäsi käteeni tuollaisen joulupussukan mistä heti huomasin että kyseessä on jokin pullo mutta vasta kotona tutkin sitä paremmin ja sieltähän paljastui tuollainen terästetty glögijuoma - taidetaan olla aattona nenät punaisina - vitsi vitsi mutta kyllä me varmasti lasilliset tuosta maistetaan.


17 kommenttia:

  1. Hellou Pipsa!

    Kun puhuit porinoissa siitä, että blogiin tulee vanhoja kuvia, niin mulla on muutama sananen sanottavana.
    Kävin katsomassa 2011 vuoden kuvia ja tajusin, että mähän oon seurannut sua sieltä asti! :)

    Mutta ne kuvat.. ja sinä niissä kuvissa... olet oppinut poseeraamaan! Ne vanhat kuvat on aika.. mielenkiintoisia poseerauksineen!
    Suurin muutos on kuitenkin ulkonäössäsi. Olet nykyään kuin täysin eri ihminen. Silmiäsi ei juuri niistä kuvista näe, toisin kuin nykyään.

    Olet kaikin puolin muuttunut parempaan suuntaan! Näytät nykyisin nuorekkaammalta kuin 2011 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaaa, mut onhan se kiva että oon muuttunut parempaan. :) Kiitoksia. :)

      Poista
  2. Mä hommasin Partyliten joulukalenterin. Ihanaa, kun joka aamu saa jännätä mikä tuoksu luukun takaa paljastuu ja sitten tuoksutella sitä tuikkivaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai mä en tiennytkään että on tuollainen joulukalenteri. Olin tylsä ja ostin veikkauksen kalenterin. :) Laitatko tuosta blogiin juttua, kiinnostaisi lukea?

      Poista
  3. Nuo Loimut on kyllä tosi hyviä! Joka vuosi yleensä on ostettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuulla et on hyvää. :) Kunhan ei nyt kovin tuiteriin tulisi kun en ole alkoholia juurikaan juonut.

      Poista
  4. Onko sulla/teillä siis useampi kummipoika?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No virallisesti on vain yksi, mutta tykkään puhutella tätä ystäväni nuorempaakin poikaa kummipojaksi. :) Molemmat yhtä rakkaita <3

      Poista
  5. Kuulostaa mukavalta vierailulta 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli. Seuraavaks varmaan vasta 3v. synttäreille.

      Poista
  6. Minkäikäinen tuo kummipoikasi on? Toisethan lähtevät nopeammin liikkeelle ja toiset taas puhuvat aikaisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täyttää 3v. ja noihan se menee - joku lähtee nopeammin liikkeelle, toinen taas alkaa puhumaan nopeammin. :)

      Poista
    2. Puheen kehitys on kyllä jännä asia, kun siihen vaikuttaa niin moni tekijä - mm. se, minkä verran kotona puhutaan ja luetaan.

      Poista
    3. Niin, meillä molemmat lapset oppivat puhumaan aika lailla tarkalleen 2 vuoden iässä, lukuun ottamatta yksittäisiä sanoja. Molemmille on luettu kirjoja ihan vauvasta (toki ikäkaudelle sopivia) asti ja iltasatuja heti, kun niitä on alettu jaksaa kuunnella. Silti liikkuminen on ollut se ykkösjuttu molemmille ja on yhä, mutta sen lisäksi omaavat todella laajan ja rikkaan sanavaraston. Lapset nyt 4 ja 5 vuotiaita.

      Poista
    4. Moni asia vaikuttaa mut mitäpä tuosta. Kyllä me kaikki ollaan pystyyn noustu ja puhumaan alettu. :)

      Poista
  7. Pipsa! Se pussukka oli joululahja, siksi sait sen lähtiessä. Nyt olit hupsu, kun avasit jo ja vielä tunnustit blogissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, näin tein mutta vaikea sitä pulloa oli olla huomaamatta kun ei ollut mitenkään paketoitu - tuo joulupussi oli ihan avoin. Enkä mä usko että ystäväni pahastui tästä asiasta. :)

      Poista