31.3.2016

OOTD - Mustaa ja pinkkiä


♫♪ - Twenty One Pilots - Stressed Out - ♫♪

Elämä alkaa pikkuhiljaa voittamaan vaikka on mulla vieläkin sellainen puolitukkoinen olo, nyt pitää vain katsoa ettei tästä lähde kehittymään poskiontelotulehdusta kuten mulle aika usein flunssan jälkeen tapahtuu. Olen silti ihan tyytyväinen että tämä kunnon flunssa tuli, kun aika kauan se oli pitänyt sellaista pikkuflunssaillua - jospa siis tämän jälkeen pysyisi nuo pikkuflunssatkin poissa. Mun pääsiäinen meni harmillisesti siis sängynpohjalla, leväten. Pikkuisen se harmitti mutta ei isosti sillä olin muutenkin ajatellut ottaa pääsiäisen rennosti, vaikkakaan en ihan noin rennosti. Netflixistä tuli katsottua monen monta leffaa, Guardians of the Galaxy elokuvan katsoin jo viidettä kertaa - se vaan on niin hauska. Tuon lisäksi katsoin Hannan ja The Captain America - The Winter Soldier.

Kävin tuossa tiistaina kaupungilla vähän hengittämässä raitista ilmaa ja katsomassa ihmisten menemistä. Jotenkin sitä alkoi kaipaamaan ihmisten ilmoille kun oli monta päivää ollut neljän seinän sisällä. Kaupungilla ollessani kävin parit kenkäkaupat läpi kun etsin sieltä vaaleansävyisiä ballerinoita/tennareita, ja yhdet kivanväriset kyllä löysin mutta kiiltomuoviset ei innostaneet kun mulla on joskus ollut sellaiset ja ne oli äärimmäisen hikiset kesällä - mieluusti siis ostan vaikka tekonahkaiset kuin tuollaiset kiiltokumiset. Samalla myös kävin Ratsulassa katsomassa muutamia laukkuja ja löysin sieltä tämän MK:n laukun jota nyt pohdin että ostaisinko - tuonne kun mahtuisi kameranikin. Parin tunnin rauhallinen kävelyhetki keskustassa meni sitten siihen että huono olo iski eikä ihme - kuume oli lähtenyt nousemaan. Loppuilta menikin nukkuessa.

Mulle tuli nyt sitten tauko treenaukseen, eli en todellakaan ole uskaltanut mennä salille tässä kunnossa, vaan katsotan parantelen oloani josko vaikka ens viikolla pääsisi sinne salillekin. Mietin tässä vaan että pitääkö mun nyt sitten aloittaa taas alusta vai siitä mihin jäin. Jossakin luin että sairastelun jälkeen pitäisi ottaa kevyemmin. Oon kyllä ajatellut tästä päivästä alkaen alkaa tekemään pieniä kävelylenkkejä, ajattelen että niistä voisi olla pientä apua näin sairastelun jälkeen. Ja nyt kun ilmatkin alkaa olemaan aurinkoiset ja lämpimät, niin innostuskin kävelylle on noussut.


Mä kävin eilen siellä labrassakin ja tuntui että ne imi mut siellä kuiviin kun ottivat niin monta putkiloa. Nyt sitten vaan odottelen mahdollisia tietoja, vielä ei ole kuulunut mitään. Otti se kyllä voimille olla tuolla mutta yritin silti olla iloisin mielin. Kun kotiin pääsin, niin kaaduin kuin rätti sängylle ja torkuinkin siellä kissojen kanssa muutaman tunnin ajan. Ihmeellistä väsymystä on nyt tämän sairastelun kanssa ollut, vaikka sekin on selvästi mennyt parempaan suuntaan.

Nyt se lehtihaastattelukin tuli ulos, eli kävin tosiaankin viime viikolla Siljan kanssa Porilaine -lehden haastattelussa puhumassa tästä bloggaamisesta ja nyt se juttu sitten tuli ulos. Pikkuinen jännitys oli masunpohjassa että millainen teksti siitä tulisi ja mikä kuva valikoituisi lehteen. Itse haastattelua en jännittänyt mutta ehkä se johtui siitä että haastattelija oli niin rento, että siinä kaiketi vain unohti jännittää koko tilannetta. Jos kiinnostaa lukaista mitä tulikaan höpöteltyä bloggaamisesta, niin TÄSTÄ pääset juttuun.


Heitin sitten uudemman kerran ne Eccot tuonne kaapin perälle ja toivon kanssa ettei niitä tarvitse sieltä ottaa kuin aikaisintaan ensi vuoden tammikuussa. Samalla kaivoin sieltä käyttöön nämä ihanat pinkit Vansit ja noista se idea sitten lähti että kokeillaanpa muuten tummia värejä mutta laukku ja kengät saavat olla asun väripiristys. Oon pikkuhiljaa ajatellut yrittää tätä tummempaakin pukeutumista vaikka en sitä ihan täysin omakseni koe. Myönnettäköön ettei tämä ole ollenkaan hassumpi, mitä nyt takki näyttää olevan juoponnapissa. Vanseissa mua harmittaa se että ovat mulle puolikokoa liian isot, mutta oon yrittänyt silti käyttää - 30kg aiemmin olivat ihan kohtuukivat mutta nyt kun jalat ovat aika pienet, niin huomaan että ovat isot. No villasukkaa vaan jalkaan, paitsi että kesällä se ei oikein onnistu. Joka tapauksessa asu on mun mielestäni täydellinen, eikö vain?  

Myönnän että tällä tavalla tummempi pukeutuminen ei ole ollenkaan hassumpaa, se tarvitsee vain muita värikkäitä piristämään kuten tässäkin tapauksessa laukun ja kengät. En silti voisi kokonaan ajatella siirtyväni tummempiin vaatteisiin, jotenkin se vaan tuntuu olevan minua - nuo värikkäät trikoomekot. Tosin oon sen verran ajatellut että ehkä nykyisin voisi olla hyvä yrittää etsiä myötäilevämpiä vaatteita kuin leventäviä, vaikka skater-mekot pitävät edelleen sydäntäni otteessaan. Kuten tuossa tiistain postauksessa näytinkin, niin metsästyksessä on joku oikein kiva kesään sopiva musta mekko. Kiitoksia muuten kaikille mielipiteen ilmaisusta, vielä en ole siis päätöksiä tehnyt mutta teidän mielipiteistä perusteluineen on suuresti apua.

Mulla on muuten joka keväinen ongelma taas edessä. En tiedä milloin voisin heittää tuon talvitakin pois ja siirtyä siihen vyötärömittaiseen takkiini. Aamuisin on yleensä vilpoisempaa ja silloin talvitakki on hyvä, mutta iltapäivällä se alkaa olemaan turhan kuuma. Voisin ehkä yrittää ajatella niin, että kunhan lämpötilat on 10 asteen puolella, niin vaihdan talvitakin kevyempään. Syksyisin sitä tuntuu että voisi mennä vaikka kuinka kauan tuollaisen kevyemmän takin kanssa mutta keväisin se on aivan toinen asia. Miksiköhän?

 Mustaa ja pinkkiä 

Tunika - S.t.i (Ratsula)
Leggings - Ellos
Takki - Yours
Kengät - Vans
Laukku - Furla

30.3.2016

!- Kissapläjäys -!


On taas kulunut pitkä tovi, etten ole tänne blogin puolelle laittanut kissoista juurikaan mitään mutta nyt ajattelin teitä ilahduttaa näillä muutamille kuvilla. Löysin tämän kuvan Sevistä pikkuisena, kun kävin kuvakansioita läpi ja mietinkin että eikö mulla ole Sevistä yhtään vaavikuvaa koska muistin niitä ottaneeni. No sieltä sitten löytyi aimo kasa pikku-Sevin kuvia. Neiti karvamoppi on edelleen oikein söpö, vaikka aiheuttaakin mammalle muutamia naarmuja - Sevi ei yhtään tykkää harjaamisesta eikä se ole siihen tottunut. Väkisin en häntä tietenkään harjaa mutta on se silti sellaista pientä tahtojen taistelua. AAARRGGH! Kattokaa instasta viimeisimmät naarmut.


Tää kuva ei nyt täysin kerro tilannetta mutta tuossa on siis sämpylätaikina vesihauteessa ja pyyhe sen päällä siksi, ettei meidän nuorimmainen tohelo mene sörkkimään sitä kuumaa vettä, ettei tuu pipi. Siiri on ottanut hommakseen tuon taikinan valvomisen, se makoilee tuossa nätisti ja odottaa että taikina on valmis. Syykin on selvä - Siiri saa sen jälkeen leikkiä robofisun kanssa. Ollaan miehen kanssa sitä mieltä että Siiri on äärimmäisen fiksu ja mun mielestä ymmärtää jonkin verran puhetta. Tosin luulen että tuon leipomisjutun Siiri tietää siitä että yksinkertaisesti huomaa että me käyttäydytään tietyllä tapaa ja menee siksi odottamaan tuohon kohtaan että milloin sen fisu tulee. Siis jo hieman ennenkuin me aletaan edes taikinaa tekemään.


Mamman lellikki tässä moi. Silla on tosiaan mun kissani, vaikka ei se mussa mitenkään 24/7 kiinni ole, mutta höpöttelee siis mulle ja tykkää puskea ja jos satun olemaan kotoa pois vähän liian kauan, niin tämä neiti on eka joka tulee näyttämään että ikävä on ollut - ei nimittäin päästä hetkeen mua silmistään pois. Suihkuunkin se änkesi mun seuraksi, ei kuitenkaan suihkun alle mutta siihen likimain. Silla on myös vessapoliisi, se tulee laskemaan kuinka monta minuuttia olet vessassa. No ei vaan, paijauksia se tulee sinne hakemaan. Silla on nelikosta se joka höpöttelee eniten. Ainakin mulle. Silla on myös pienikokoisin, painaa 5,5kg. Silla saa erityiskohtelua, ruuankin saa syödä omasta kupistaan joka on pöydällä, kun muut syö lattialla olevasta normipaikasta.


Sulo keräs yks kerta laiskanlinnaan muutamat lelut ja niiden kanssa piehtaroi siellä. Tämä pikkupoika ei ole enää pikkunen. Sulo täyttää viikonloppuna 9kk ja se tarkoittaa sitä että oltas vähän niinku "aikuisia" vaikka coonithan on täysikasvuisia vasta 3-vuotiaina. Voidaan pikkuhiljaa siirtyä penturuuasta aikuisruokaan, vaikka on Sulo jo aikuisten ruokaakin syönyt eli ihmeempiä siirtoja ei tarvinne tehdä. Sulo painaa n. 7kg ja kokoajan jatkaa tasaista nousuaan. Tykkää painia Sevin kanssa, vaikka Sevi ei oikein aina kuulosta siltä että tykkäisi. XL-koon Vänttiset ei meinaa enää mahtua pojalle päälle - pitää siis seuraavaksi tilata XXL-koko.


Pistettiin kissoille kauraa itämään ja pääsiäisenä se olikin valmista, oikeastaan aika yllättävänkin nopeasti lähti itämään. Meillä kissat antoi sen olla ihan rauhassa kun siinä oli muovikelmu päällä, mutta kun se poistettiin niin meinas käydä hassusti. Onneksi on tuo korkealla oleva hylly, niin nostettiin se sinne itämään. Nyt on kissoilla taas tuoretta ruohoa - tässä Sillan syöntinäyte. Joudutaan leikkaamaan nuo ruohot lautaselle kun Sulo ei osaa nakertaa niitä nätisti siitä oikealta lautaselta missä ruoho kasvaa, Sulo nimittäin nyppii ne sieltä siemenineen irti. Isot tytöt kyllä osaa syödä nätisti, ja ehkä Sulokin kun tuosta vielä kasvaa mutta siihen saakka leikataan itse pikkulautaselle ruohot että tuosta voitte syödä. 



Tää kuva on ihan pakko jakaa teillekin - Mä tein itselleni pääsiäisenä pääsiäisteetä ja kuvasta tekee hassun tuo Siirin photobombi. Että kerrankin sain näin huvittavan kuvan, jossa neiti Siiri venyttelee itseään häntä kippuralla. Teen mausta on vaikea sanoa mitään, koska en ole vieläkään päässyt maistamaan sitä makua - nokkani on edelleen semitukossa eli välillä auki, välillä kiinni. Kipeänä on muutenkin ollut todella rankkaa pysyä ruoka-ohjelmassa ja saada riittävästi juotua, ei meinaan yhtään nappaa tehdä kumpaakaan.

29.3.2016

Vaateihastuksia Zalandolta


Pitkään mä noita Zalandon sivuja tuijottelinkin ja nyt sitten uskaltauduin laittamaan tilauksen näistä kolmesta mekosta. Tuo keskimmäinen on Ralph Laurenin pluskokoinen mekko ja pakko sanoa mutta jotenkin toivosin että se ois sopiva koska jotenkin tykkään tuosta mallista ja sen kukista. Siellä oli myös muita herkullisia mekkoja tuolta merkiltä, hinta on kyllä aika suolainen mutta on pakko kokeilla. Osa noista taisi olla puuvillasta mutta tämä jonka mä tilasin on polyesteria ja elastaania. Nuo muutkin on kyllä ihania mutta sentään vähän halvemmat, eli jotain 50€ kohdilla. Mutta jäädään mielenkiinnolla odottelemaan että mitä sieltä tulee ja mikä jää mulle. Mikä näistä on teidän mielestä se paras?


Noiden mekkojen lisäksi mä kaipaisin itselleni yhtä mustaa mekkoa, ja löysin Zalandolta nämä mekot jotka mua kiinnostaa (kyllä siellä on kaksi ei kokomustaa mutta otin nekin tähän mukaan) mutta en osaa yhtään päättää että mikä/mitkä olisi järkevin tilata, tai edes TOP3 joten nyt mä pyydänkin teidän apuanne, että kertokaa te mulle mitkä kolme mun kannattaisi ottaa kokeiluun. Tai jos sun mielestä tuolla on joku mikä on ehdottomasti se ykkösvaihtoehto, niin kerro! Ja mieluusti myös ne perustelut että miksi just se/ne.

28.3.2016

#SanoSeLeivällä



Yhteistyössä Indiedays & Vaasanin

Pääsin mukaan Indiedaysin ja Vaasanin Sano se leivällä -yhteistyökampanjaan jonka ideana on kertoa tunteista leivän avulla. Minusta tämä idea on todella ihana ja suosittelen muitakin lähtemään tähän mukaan - muistamaan tällä pienellä eleellä jotakuta läheistään. Mä voisin useamminkin muistaa toista tällä tavalla, mieleeni tuleekin samantien muutama muukin kelle voisi tehdä vaikka välipalaleivät. Meillä on yleensä aamut kiireisiä ja siksi olisikin ihanaa jos jokainen aamu olisi tällainen, täynnä tunnetta ja rauhaa.


Päätin siis kertoa miehelleni kuinka paljon häntä rakastan ja piristää häntä muutenkin kun ressukka on ollut tässä pitkästä aikaa kipeänä. Ajattelin siis ilahduttaa tällaisella ylläriaamiaisella kun meillä ei yleensä aamusti ole aikaa isommalle ruuanlaitolle, vaan aamupala tehdään jo iltasella jääkaappiin odottamaan aamua. Ilman mua sekin aamupala jäisi varmaan syömättä. Joten nyt sain tehdä tämän ihanan aamupalan. Itse tein appelsiinimehua että nuhanenä saisi vitamiinia ja voimaa, sekä tekaisin maukkaat Vaasan Taika Monivilja -leivät.

Olen todella huono tekemään mitään kauniita leipiä ja nytkin halusin tehdä terveellisen aamupalan. Olinkin ilahtunut huomatessani että Taika Moniviljassa on pellavan- ja auringonkukansiemeniä, hirssiä sekä kaura- ja maissihiutaleita. Hyvin terveellistä ja sen lisäksi valitsin leivän päälle kasviksia, ainaisten liha ja kananmuna -vaihtoehtojen tilalle.

Kun kaikki leivät oli valmiina ja mehut puristettu, kävin herättämässä mieheni ja pyysin häntä pistämään silmät kiinni. Sitten kädestä pitäen ohjasin hänet pöydän ääreen ja sanoin että saa avata. Oli ihanaa nähdä miten paljon mieheni yllättyi ja ilahtui. Nyt oli tosiaan minun vuoroni kertoa että välitän, kun viime aikoina hän on kukkasin kertonut omat välittämisensä.
 

Sitten olisi Instagramissa käynnissä Sano se leivällä -kampanjan lukijakilpailu, johon voit osallistua julkaisemalla oman leipäterveisen käyttämällä häshtägejä #jyväntaikaa #sanoseleivällä ja @vaasan_leipomot. Lukijakilpailussa arvotaan joka perjantai kaksi voittajaa jotka saavat palkinnoksi herkulliset eväskorit (arvo n. 40€) Käy siis itsekin Instagramissa sanomassa se leivällä! Tsekkaa kilpailun tarkemmat ohjeet ja säännöt TÄÄLTÄ

23.3.2016

Alkuviikon vauhdikas


Olin maanantaina heti aamusti kampaajalla kun sain innostuksen vaihtaa hiusvärini kokonaan vaaleaksi ja tästä voit lukea paremmin edellisestä postauksesta. Kampaajan jälkeen raahauduin kuukkarin läpi keskustaa kohden ja innostuin siinä nappasemaan kuvan kun siellä satoi lunta - huomaattekohan tuosta kuvasta pienet lumihiutaleet? Samalla reissulla kuvailin kaikkea muutakin tuolla kävelyllä ja tietenkin mustavalkoisesta. Poikkesin myös Sinooperissa ja Anttilassa kun ajattelin että sieltä löytäisin leivontamuotteja, mutta ihan turhat reissut oli - pitää ilmeisesti tilata netin kautta. Sinooperin myyjältä kuulin että sieltä lähtee kaikki muut tavarat pois paitsi askartelujutskat. Mä oon siis etsimässä sellaista muottia jota voisi käyttää myös kananmunan paistoon, eli muoviset ei käy. Netistä noita olen katsellut joten sieltä pitää ilmeisesti tilata. 


Keskustaan kun pääsin, kävin kaupassa hakemassa itselleni lounasta (muussia ja joku lihaleikkele sinappikastikkeella + salaattia) ja välipalaa (banaani ja mustikkasmoothien ainekset) jonka jälkeen siivosin äidin luona kun hän oli sitä pyytänyt. Tuon siivousurakan jälkeen istahdin pepulleni naputtelemaan blogia ja tein muutaman pikkutyöjutskan samalla pois. Inhoan kyllä tuota miniläppäriä kun se ei toimi kovin nopeasti mutta parempi tuo kuin ei mitään. Mun on aina työskennellessä saatava kuunnella musiikkia, nyt siinä piti vaan käyttää hyväksi kännykkää kun tuo miniläppäri ei jaksanut pyörittää kahta sivua samaan aikaan. Kotona se ei onneksi ole noin hankalaa, kun koneessa riittää tehoa monenkin sivun samanaikaiseen toimintaan. Tuossa se aika menikin ja sain tehtyä kaikki hommat kuntoon. Olin varttia ennen valmis noiden hommien kanssa kun piti lähteä salilla treenaamaan.


Mä tykkään käydä aina maanantaisin tuolla salilla, tervetuloa vaan samaan aikaan treenaamaan kanssani. Tuossa oli vielä hyvä hetki hymyillä kun en ollut vielä vetänyt itseltäni viimeisiä vetoja pois Ski-Ergon kanssa - se on kyllä sellainen laite että sillä saa vedettyä itsestään kaiken irti. Ainakin mun tapauksessa. Silti tykkään siitä vaikka se vetääkin mut ihan kuitiksi. Nostin tällä kertaa vaakaprässinkin painoa 65-->75kg. Sillä mennään taas muutama kerta kunnes jälleen nostan.


Tässä on laite jonka kanssa en tuu toimeen, vitsi vitsi. Kyllä mä sen kanssa toimeen tulen eikä se ole edes paha mutta kun olen tällainen tumpin pituinen niin joudun joka kerta hakemaan tuollaisen matalan steppilaudan että yletyn ottamaan tuosta varresta kiinni. Jokaikinen kerta saan ähistä ja puhista tuon kanssa mutta aina oon saanut hommat tehtyä. Sitten tuossa vieressä näkyykin pikkuisen tuota mun lempilaitettani eli Ski-Ergoa. Ja lopuksi sitten loppujäähdyttelyt crossarin ja kuntopyörän kanssa - tällä kertaa kyllä meinas meno hyytyä tuon crossarin kanssa mutta en antanut periksi. Äristen tamppasin menemään vaikka reidet huusi armoa.


Lopussa kiitos seisoo ja voittajan on helppo hymyillä - mä oon tuossa ihan punainen ja hikinen, mutta silti jaksan hymyillä ja olla iloinen treenistäni. Perjantaina olisi tarkoitus mennä uudemman kerran, lähden sinne kaverille tsemppariksi ja toki myös siksi että itsekin haluan tehdä treenin. Haluan myös siksi mennä että näet onko siellä toisenlaista porukkaa treenaamassa. Mä oon niin innostunut tästä treenauksesta. Pikkuinen muistutus tähän loppuun, että jos treenaus Wellgo Training Centerillä kiinnostaa niin 3.4. asti on voimassa sellainen kiva tarjous, kun mainitset kassalla lukevasi mun blogia, niin saat kertakäynnin 8€ hinnalla (norm. 10€).


Salilta jouduin menemään takaisin kampaajalle kun yritettiin haalistaa tuota latvojen punaisuutta pois mutta se oli ottanut niin kivasti kiinni, että monista yrityksistä huolimatta latvoihin jäi haalea puna mutta se ei enää häirinnyt mua niin paljon kuin tuossa salikuvassakin näkyvä punaisuus. Mies laittoi mulle sähköpostia kesken vaalennushoidon, että Sillalla on kamala ikävä mua - oli tehnyt pesän mun salikassin päälle eikä päästänyt ketään muuta lähellekkään. Kello oli n. 20.00 kun oltiin valmiita ja minä sitten soittelin miehelle että tulisi hakemaan. Siinä sitten odotellessani käppäilin kuukkarista käppärän suuntaan ja napsin siinä huvikseni muutaman testikuvan kun olen yleensä ollut äärimmäisen huono ottamaan hämäräkuvia mutta mielestäni tämä onnistui todella kivasti. Olin vasta klo 21 kotona ja sieltä suoraan tekemään ruokaa, sekä tietenkin laitoin päivityksen viikonlopusta blogiin. Enkä meinannut saada hetken rauhaa Sillalta, niin paljon miu'uttiin ja puskettiin - se tuli vapaaehtoisesti kanssani suihkuunkin.

Kuva: Silja A

Käytiin tiistaina aurinkoisen Siljan kanssa heti aamutuimaan antamassa paikallislehdelle pikkuinen haastattelussa jossa kerrottiin vähän bloggaamisesta tämän #Onnenonkija elokuvan innostamana, joka muuten tulee ensi iltaan nyt pitkäperjantaina. Pitihän sitä myös selfie ottaa kun päästiin lähtemään pois. Oli kyllä mukava haastattelu ja erittäin rento haastattelija. Tuon lehden jossa tämä haastattelu on, pitäisi tulla ensi viikolla ja yritän muistaa laittaa tänne blogiin linkin, mistä kiinnostuneet voi käydä lukaisemassa. Itse ainakin odotan innostuneena sitä.


Kaks pääsiäispupuu tässä moi! Kävin haastiksen jälkeen moikkaamassa Hennaa sen pajalla kun oli sopivasti aikaa ennenkuin piti lähtee takas hommiin. Ihastelin taas yhtä sormusta jonka Henna oli tehnyt, mutta totesin etten nyt tarvitse yhtäkään uutta. Onneks ihastella saa aina ja vähän kuolatakin. Tuolta sitten menin vielä käymään Ratsulassa kun myöhästyin bussista jolla mun piti mennä. Kovin oli jo tullut kesäisiä värejä mutta harmikseni en bongannut sieltä yhtään kivaa mekkoa - niitä toki oli mutta ei sellaisia mitkä ois aiheuttaneet mussa jotain reagointia. Tuolta sitten bongasin muutamatkin vaaleanpunaiset tennarit - oli Gaboria, Ted Bakeria ja Michael Korsia. Hinnat kaikilla suurinpiirtein samat. En sovittanut niitä jalkaan koska ei ollut aikaa sellaiseen enkä halunnut aiheuttaa itselleni lisää ihastumista. Mut tiedämpä ainakin mistä menen hakemaan jos vielä muutaman kuukauden päästä olen sitä mieltä että tarvitsen vaaleanpunaiset tennarit.


Saksasta saapui tällainen ihana kirjesettisalkku - mä en kestä noita ihania tarroja, tiedän jo nyt etten pysty niitä käyttämään eli menevät mappi Öhön. Paperit ja kuoret tulen kyllä käyttämään. Tilasin nämä yhdestä FB-ryhmästä nimeltä Sakemannin kirjepaperikaupat. Siellä on paljon muitakin kirjepapereita myynnissä, jos jotakuta kiinnostaa. Harmillista etten ole tällaiseen törmännyt täällä Suomessa, mutta onneksi Saksasta saa. Hinta tais olla postien kanssa joku vajaat 15€. On siinä hintaa mutta minkäs teet kun on niin nätti. Nyt voisi pitää näiden kirjepaperien kanssa vähän taukoa kun kaappi on ihan tiukassa mitä erilaisempia papereita.


Tilattiin viime torstai-illalla Zooplussasta kissoille uus satsi ruokaa ja se saapui tiistaina myöhemmin iltapäivästä kotiovelle. Sevi ja Sulo olivat tietenkin avuliaina katsomassa että ruoka on hyvää ja että mamma laittoi ne oikealla tavalla kaappiin. Kunnon ruokakriitikot. Siiriä ei niinkään ruoka kiinnostanut, hän olisi halunnut mennä laatikkoon mutta mamma olikin ollut huolimaton ja heittänyt kaikki pikkulaatikot sen ison laatikon sisälle. Zoopluspisteillä tilattiin tommonen keraaminen ruokakuppi, jonka Sulo tietenkin ekana testasi - siellä on ihan kuivanaksua. Huomatkaa muuten Sulon hauska ilme kun se syö noita nappuloita. Tuo on sen tyyli syödä raksut. Mut näillä ruuilla mennään taas muutama kuukausi.


Huomasin facebokissa että tuolla Ifolorilla on meneillään jonkinlainen kuvakisa, joten hetken tutkailtuani päätin itsekin osallistua kisaan. Hetken aikaa piti miettiä että millä kuvalla osallistuisin kunnes muistin tämän äärimmäisen söpön unikuvan Sulosta. Ajattelin siitä nyt tännekin kertoa että osallistuttu on, josko vaikka joku haluaisi käydä antamassa Sulolle äänen. Täältä voit käydä heittämässä tykkäystä. Kiitoksia kaikille äänestäneille <3

22.3.2016

OOTD - Pirteää kevätasua ja oon blondi


Nyt oli sen aika että sain ottaa mun Mahinan käyttöön, se on kaapissa odottanut pitkän talven ajan että vihdoin tulisi kevät ja pääsisi käyttöön. Mä rakastan tuota lötkölaukkua. Tämän asun kanssa parhaiten olisi toiminut joku pinkinvärinen mutta mä halusin Mahinan. Pakko muuten sanoa, mutta oon opettanut miestä sen verran että sekin jo tietää että mistä laukusta on kyse kun puhun Mahinasta. Osaa jopa tuoda oikean laukun jos pyydän. Pitää kyllä selvästi hommata jotain vaaleita mekkoja kesäksi vaikka mä niin jännitän niiden ostamista, mutta ihan turhaan koska ei se mun mustavalkoinen mekkokaan ole miksikään mennyt. Vai mahtaisikohan vaaleat sävyt nyt toimia kun hiukset on näinkin vaaleat - se selvinnee kun vetäisisin sen mustavalkoisen mekon päälleni. Piti myös ekan kerran kokeilla tuota Chanelin huulipunaa ja hitsit mutta on hyvää - yleensä huulipunat tuntuu huulissa mutta tämä ei. Nytkin unohdin sen huulilleni. Voitin tuon jokunen aika yhdestä FB-ryhmässä pidetystä huutiksesta, maksoin muistaakseni 20€ postien kanssa.

Sitten heitin mun Eccot kaapin perälle ja laitoin tennarit jalkaan - vihdoinkin! Oon nimittäin odottanut milloin saisin vaihtaa kengät keväisimpiin. Tänään se sitten tapahtui kun eilen kiinnitin huomiota että joka puolella on lumetonta/jäätöntä ja lämmötkin on päivisin nousset, joten eikun tennarit vaan jalkaan. Sandaalien aika sitten kun lämpötila on +15 astetta. Vähintään! Asukuvissa nuo Eccot oli kyllä aika tökeröt, ei ne vaan sovi mutta en mä niitä koskaan osaa harmitella, koska haluan kuitenkin totuudenmukaisesti näyttää että tällaisella tyylillä tuli mentyä. Enkä voi kieltää, Eccot oli todella hyvät talvisin - niissä on pitoa ja ne on lämpimät. Rumat ne kyllä on mutta mulle se kengän mukavuus vie useinmiten voiton. Oon kyllä kuullut huhun että jotkut bloggaajat tekisivät niin, että kuvaa varten ottavat hienommat kengät ja laittaisivat kuvauksen jälkeen jotkut kamalammat kengät jalkaan. En tiedä onko näin mutta itse en voisi tehdä noin, koska inhoon ensinnäkin raahata jotain ylimääräistä mukanani. No mutta, jokainen tehkööt miten parhaakseen näkee - mä oon kuiteskin tehnyt näin.


Mä oon blondi! Tuntuu hieman oudolta olla näin vaaleana mutta kuitenkin ihan kivalta. Hiuksista tuli sitten astetta lyhyemmät koska ajattelin että pistetään nyt sitten lyhyeksi (tämän lyhyemmäksi ei Anna suostunut leikkaamaan) kun tulin tänne hiusten laittoon nyt jo - alunperinhän ajattelin mennä kesäkuun alussa. Näissä asioissa huomaa mun extemporeet - oon ennenkin ollut tällainen että sitä vaan ykskaks innostutaan ja nimenomaan hiuksissa ja nykyisin osaan odottaakin että milloin se innostus oikein iskee. Ihmeen hyvin tässä kyllä jaksoin odotella viime värjäyksien kanssa, siis kun laitettin koko päähän se uus väri. Nyt näiden hiusten värisävy taitaa (muistaakseni) olla kulta.

Näitä hiuksia laitettiin eilen kahteenkin eri kertaan ja taas kerran Beautycenter Beautyboxin Annalla olin laittamassa hiuksiani. Syy miksi jouduin siellä kaksi kertaa käymään oli siinä, ettei latvojen punainen väri meinannut millään lähteä pois, eikä se lähtenytkään mutta saatiin onneksi haalistumaan sen verran ettei ole kovin paha. Tietyssä valaistuksessa sitä ei huomaa ollenkaan, mutta latvoissa on siis edelleen hyvin haaleanpunaista väriä. Tykkään kyllä näistä, tässä voidaan taas odotella että hiukset kasvaa ja oma väri alkaa laskeutumaan tyvestä alas latvoihin. Ellen sitten saa keskenkaiken jotain extempore innostustani. En olisi yllättynyt.


 Pirteä kevätasu 

Mekko - Yours / Legginssit - Yours
Takki - Yours / Kaulahuivi - Becksöndergaard
Kengät - KenkäRepo / Laukku - Louis VuittonHuulipuna - Chanel 
(Rouge Coco Shine Suspense 80)

21.3.2016

Semmonen se.... viikonloppu


Oliko teillä mukava viikonloppu? Mulla ainaski oli vaikka tuo viikonloppu menikin yllättävän nopsaan, kun edellisiin vertaa. Kävin lauantaina Cittarista hakemassa Pappagallon jätskiä kun bongasin lehdestä mainoksen että niitä sai kympillä kolme kappaletta. Sinne siis! Samalla kävin katsomassa niitä Jutan treenivaatteita mutta en jotenkin tykännyt niistä mitä siellä oli, mutta eipä siellä olisi ollut kokojakaan. En kuitenkaan päässyt vaateosastolta ostamatta mitään, huomasin nimittäin alerekissä erään valkovioletin värisen mekon ja kun huomasin että sillä oli hintaa vain 5€, niin otin sieltä 50/52 koon jonka katsoin olevan sopiva.

Kun saavuttiin kotiin, niin mies yllätti mut kukkapuskalla <3 <3 <3 Oli käynyt sillä aikaa kukkakaupassa kun mä olin tuolla Cittarissa pyörimässä. Leipastiin jossain vaiheessa lauantai-iltaa ohrarieskasia, ollaan tässä yritetty keksiä tuolle 5kg ohrasäkille käyttöä - mies leipasi joku viikko sitten ohralettuja ja ne oli tosi hyviä. Harmi vaan ettei niitä voi tehdä joka päivä. Pitäisi keksiä siis semmosta leivottavaa mihin tuota ohraa menis vähän enemmän. Illalla sitten herkuttelin yhdestä lakujätskipurkista 2/3 ja voi että tuo oli täydellistä. No eipähäh tarvitse miettiä mitä jätskiä käytän kesäherkutteluun.


Oli ihan pakko näyttää teille tämäkin kuvan koska tässä hiukset ovat ns. normaalisti, eli en ole laittanut millään tavalla mutta te varmaan huomasittekin sen. Pakko tässä hieman haikeana muistella. Huomenna menen nimittäin kampaajalle ja napsastaan pituudesta aimo pala pois, sekä värjätään vaaleaksi. En mä tätä varmaan olisi vielä tehnyt mutta sain extempore innostuksen - ajattelin että otetaan nyt se varaslähtö kesään - jospa se tämän ansiosta tulisi nopeemmin. Mä saan aina joskus tuollaisia extempore innostuksia, varsinkin hiuksien kanssa aina jopa odotan pientä extemporea ennenkuin alan tekemään. Tuo on muuten ollut yksi lemppariasuistani kylmemmillä ilmoilla, ihanan lämmin <3 Pitää vain hommata toisenkin värisiä paitoja tuonne alle. Ehkä jostain alennusmyynnistä voisi yrittää katsoa.


Sunnuntaina otettiin itseämme niskasta kiinni ja siivottiin koti perusteellisesti, meillä tehdään usein kotihommia yhteisesti eli kummallakin on selvää että mitä tehdään, esimerkiksi mies imuroi ja mä pesen lattiat. Toki mie siivoan myös yksikseni jos tulee sopiva hetki sille. Vaihdettiin samalla uudet vuodevaatteet ja kyllä mä nyt Sulon kohdalla ymmärrän miksi noiden vaihtaminen on aina pieni huumorihetki - poika nimittäin tykkäs sukeltaa lakanan alle. Sitten pestin pesukoneen pyörimään että saataisi puhtaat vaatteet maanantaiksi - varsinkin puhtaat salivaatteet on todella tärkeät, samalla pistin myös miehen salikamppeet pesuun. On se vaan niin tärkeää että on treenatessa puhtaat vaatteet. Putsattiin myös kissojen pedit niiden miljoonista karvoista - tuli sellainen kiva karvapallo - nyt saavat taas karvoittaa paikkansa.

Innostuttiin siinä sitten käymään taas Reposaaressa kun oli niin nätti aurinkoinen keli ja tulihan siellä tietenkin muutamat kuvatkin otettua. Nuo ulkokuvat on ihan kännykällä otettu, kun unohdin ottaa järkkärin mukaan, mutta sain kuitenkin ihan hienot kuvat. Ei kyllä ollut yhtään nuon Reposaaren takarannan jäät sulaneet, samanlainen jäämuuri kuin muutamia viikkojakin sitten. Odotellaan tässä kuumeisesti milloin nuo jäät lähtee, että pääsisimme testaamaan että saisikohan jo kalaa. Odotankin innolla kalastuskauden alkamista, tosin itse aion edelleen jatkaa onkivavan kanssa kalastusta. Illemmalla me vielä innostuttiin leipomaan sämpylää, tai oikeastaan ihan pakostakin kun viimeinen tuli syötyä aamupalaksi. Sulokin tykkää siitä vaiheesta kun voidellaan munalla nuo sämyplät - se on siellä heti lipittamassa kun selän käännät. -Tämmöinen viikonloppu meillä-

20.3.2016

#Onnenonkija

Kuva: Veera K

Me ihanaiset naiset päästiin tiistaiaamusti #Onnenonkija elokuvan lehdistönäytökseen. Meitä oli paikalla itseni lisäksi Jenny, Silja ja Veera. Kunnon Porilaista mimmipoweria! Mä ainakin olin ihan innosta soikeana, koska olin jo jokunen aika ennen kutsua bongannut elokuvan trailerin ja ajatellut että tämä pitää päästä katsomaan. Joten olin tietenkin ihan innoissani kun sain kutsun päästä katsomaan elokuva jo ennakkoon.



Mä tykkäsin tästä leffasta, vaikka siinä oli melko stereotypisesti kuvitettu tämä bloggaajana oleminen, mutta ehkä se just teki elokuvasta hauskan ja muutamassa kohdassa tuli naureskeltua, kun itsekin olisi tehnyt samoin. Eniten mua kuitenkin surutti sen että päähenkilö Marja Aurora oli joutunut velkakierteeseen bloggaamisen takia ja toivonkin ettei tämmöistä ole tapahtunut kenellekään oikealle bloggaajalle. Sitten kiinnitin huomiota että kovin esitettiin bloggaajien elämän olevan suurtakin glamouria - itse voin todeta ettei se todellakaan ole näin, sieltä vain jätetään ne ikävämmät asiat kertomatta koska ketä nyt sellaiset kiinnostaa. Ja tulihan se Marja Aurorankin huomattua että blogille/vlogille saa tuulta alleen olemalla aito ja bloggaamalla itselle tärkeistä asioista. Repesin ihan täysin yhdessä kohtaa elokuvaa, kun siellä mainittiin eräs pahamainen keskustelusivusto, jonka nimeä ei varmaankaan tarvinne kertoa. Voin suositella tätä #Onnenonkija elokuvaa, olisi varmasti ihan loistava likkojenillan elokuva.


#Onnenonkija elokuva kertoo Marja Aurorasta, lifestyle-bloggaajasta joka yrittää saada blogilleen kävijöitä, mutta blogin suosio ei lähdekään nousuun ja edessä oleva maksamaton pino pikavippejä ja laskuja alkaa ahdistamaan yhä enemmän. Rahaa ei ole, eikä sitä tule. Sitten Marja törmää Olaviin, upporikkaan suvun vesaan, jonka avulla Marja ajattelee pääsevänsä ongelmistaan. Mutta kun tyttö ei osaa olla köyhä, eikä poika rikas, niin luvassa on kaikenlaisia pikkukommelluksia.



18.3.2016

OOTD - Pinkillä kohti kevättä


Meikäläisellä lähtikin aamusti unihiekat melko ripeesti kun menin käräyttämään aamupalani ja pelotin kissatkin kun heiluin jonkun itseäni pidemmän varren kanssa palohälyttimen kimpussa. Aika tehokkaat hälyttimet kun ei mitään isompaa krääsääkään ollut tullut, mutta tulipahan testattua nekin. Oma moka kun en huomannut kääntää hellaa pienemmälle. Olin siis aikamoisissa jännityksissä kun tuosta sitten lähdin lääkärissä käymään. Mulla oli alunperin aika keskiviikkona mutta se peruttiin. Enpä vieläkään osaa varmaksi sanoa mikä mussa on. Lähete on labraan ja sain käskyn pitää minipillereistä taukoa. Sain myös selville että tämä häiriö johtuu "rajusta" laihdutuksestani. Tässä siis edelleen ollaan, että älkää ihmetelkö jos mielialani heittelevät - varmasti se välittyy myös tänne blogiin koska on aika isona haittana elämässäni tällä hetkellä. Ja ei, en ole raskaana - tästä piti oikein testikin tehdä.

Tuo hormonihäiriö on jo vaikuttanut bloggaamiseen koska en ole koko viikon aikana pystynyt bloggaamaan, vaikka on pitänyt. Keskiviikkonakin mulla oli fiilis että tänään mä bloggaan tuosta ja tosta, mutta kun ilta saapui ja olisi pitänyt kirjoittaa, niin minäpä kömmin mieluummin peiton alle vollottamaan tätä kamalaa maailmaan. Eikä se ees oikeasti kamala. Enkä todellakaan halua kirjoittaa tänne jos mieliala on joko surullinen tai helvetin vihainen. Onneksi taas tänään tuntuu olevan normaali päivä koska en ole vielä kokenut mitään romahdusta, johtuen ehkä miehestä joka muisti mua kukilla. Oon pystynyt nauttimaan jopa tuosta ihanasta auringonpaisteestakin. Aurinko saa mut pirteämmäksi, iloisemmaksi ja tarttumaan siihen pirtsakampaan vaatekappaleeseen.


Kyllä te lukijat vain olitte oikeassa, mä sain sen salikärpäsen pureman - odotan nimittäin innolla seuraavaa salitreeniä. On oikeastaan vääryys että käyn nyt alussa vain kerran viikossa tuolla, mutta järkeilen että se on parempi tehdä näin koska selkeästi tällä tavalla on innostus pysynyt. Pelkään jotenkin sitä että jos lisään kertoja, niin innostus lopahtaa. Menen siis nyt tällä tavalla ja nostan käyntejä sitten myöhemmin. Mun pitäs jo tietää miten käy kun innostuu ja haukkaa liian ison palasen. Meinasin muuten yhtenä päivänä ostaa yhdet legginssinkaltaset treenihousut mutta jätin ostamatta kun huomasin ettei niissä ollut minkäänlaisia taskuja. Mä tarviin taskut!

Olin tällä viikolla maanantaina salilla ja tulin taas jutelleeksi toisen treenaajan kanssa, uskallan kokoajan enemmän ja enemmän. Mä oon enemmän sellainen sivusta seuraaja kunnes teen siirtoni, etten suinkaan ole mikään tuuliviiri joka on heti tekemässä tuttavuutta. Muuten taidankin olla sellainen tuuliviiri, että huh huh. Salilla varsinkin tykkään tutkailla että onko kyseinen henkilö sellainen johon uskaltaa ottaa kontaktia. Maanantaina muuten sattui yks nolo juttu kelkantyöttön kanssa, se oli mun viimeinen laite ja kun menin siihen niin huomasin että siinä oli hitokseen painoja päällä. Oouu Noouuu! Olisin toki niilläkin pystynyt tekemään mutta muistelin Ringan sanoja ettei kannata liikoja itsestään repiä. Yritin saada niitä kiekkoja ensin itse pois, mutta apua, ei noussut 15kg kiekko mihinkään, tai sitten mä tein sen jotenkin päin honkia. No ei muuta kuin rohkeasti kysymään karsilta mieheltä että voisitkos auttaa ja sain apua. Jeee, ja treeni jatkukoon!


Aurinko on aiheuttanut mussa sen että tykkään taas laittaa värikkäämpiä mekkojani päälle ja kotonakin tarkenee varpasillaan. Kevät tekee tuloaan! Mä rakastan kesää, sitä kun saa pukeutua kevyemmin. Kohta saan taas nuo ihanat pikkulaukut käyttöön - niitä ei ole oikein voinut käyttää talvitakkien kanssa. Ainoastaan pochettessa on tarpeeksi pitkä hihna että voi käyttää takkien kanssa. No enpä mä talveksi montaa pikkulaukkua tarvitsisikaan. Odotankin innolla että saan ottaa mahinan käyttöön, se kun on selvä kesälaukku. Furlaa olen tykännyt käyttää talvilaukkuna vaikka kyllähän sekin kesällä menee. Kohta pääsee muuten sinivalkoinen mekko käyttöön, se tuli sen verran syksystä etten ehtinyt sitä montaa kertaa käyttämään. 

Ei ole ihan tätä päivää tämä kuva, se on otettu jo alkuviikosta - tää kun piti laittaa keskiviikon postaukseen mutta kun sitä en koskaan päässyt tekemään, niin käytetään sitten tässä kohtaa. Sama asu mulla on tänään päällä, mutta hiukset on vähän eri. Halusin kuitenkin näyttää että tällä tavalla tuo suoraväri on haalistunut. Punainen haalistui nopeammin kuin sininen väri. Mut ehdin mä melkein kuukauden verran ihastella niitä. Nää hiukset kyllä sopii niin täydellisesti tämän asun kanssa. Tuossa on muuten mun yritys laittaa hiuksia jotenkin, en saanut ihan niin nätisti kuin Anna, mutta yritys hyvä kymppi! Niin, mulla ei ole enää näitä hiuksia, mutta en ole kuitenkaan leikannut niitä pois. Vielä. Innostuttiin tuossa yks päivä äidin kanssa ja laitettiin vähän kestävämmät värit päähän. Niillä mennään kesään saakka, kunnes tulee vaaleat, lyhyemmät hiukset. Yritän muistaa illalla laittaa instaan kuvan noista uusista hiuksista. 

 Kevättä kohti -asu 

Mekko - Yours / Leggins - Yours
Bolero - Yours / Laukku - Furla


14.3.2016

Matkalla kohti kevyempää ja terveellisempää oloa - 14. kuukausi

 
Kulunut kuukausi onkin ollut erittäin mielenkiintoinen koska otin ja aloitin kuntosalitreenauksen ja se eka treenauskerta oli ihan mahtava. Olen käynyt siellä nyt muutaman kerran mutta uskallan jo sanoa että tykkään tästä. Tykkään ohjelmasta jonka Ringa mulle teki, se on sopivan raskas - ei kuitenkaan sellainen että musta otetaan kaikki mehut pois vaan jätetään se pieni jaksamisen tilkkanen. Musta on ihan kivakin että aloittelijalta ei revitä selkälihaksia pois vaan nostetaan painoja kun alkaa tuntumaan, ettei kevyemmistä ole enää hyötyä. Tämä saattaa myös olla se syy, miksi olen innostunut jatkamaan treenailua - koska se ei tunnu siltä että tekisin treenini veren maku suussa. Esimerkiksi vaakaprässissä aloitin 35kg painoilla (kaikista kevyin paino tuossa taisi olla 15kg) ja nykyään nostan sillä jo 65kg. Tätä mennään muutama viikko kunnes taas nostetaan painomäärää. Myönnän että olen saanut pienen salikärpäsen pureman. 

Mulle on tullut tuon ekan salipostauksen johdosta muutamia kyselyitä joihin ajattelin vastata ihan näin postauksessa koska tiedän että se kiinnostaa monia ylipainoisia jotka haluaisivat mennä salille. Varmasti tiedättekin jo kysymyksen, eli uskaltaako lihava mennä salille? Todella usein kuulen ja luenkin juttuja missä lihava on tuntenut olonsa salilla ei halutuksi ja pahimmassa tapauksessa saanut ilkeilyäkin osakseen. Itse ihmettelen tällaista käytöstä koska me kaikki olemme siellä salilla samasta syystä - treenataksemme. Ja mitä sitten jos se treenaaja on lihava - onhan se nyt sata kertaa parempi kuin maata sohvalla ja vetää mättöä naamariin. Tämän takia en ymmärrä niitä jotka lihavien salikäyntejä katsovat kieroon. Mulla oli itselläkin se ajatus ettei salille voi mennä, että siellä saa ikäviä katseita osakseen jne. ja monta vuotta mä pakoilinkin salia kunnes Ringa sai ylipuhuttua mut ja toki kävin tekemässä sellaisia varovaisia tutustumiskäyntejä - nyt sitten muutaman kerran salilla käyneenä voin omalta osaltani sanoa että tuolla Wellgo Training Centerin salilla en ole kokenut mitään ikävää, vaan kanssatreenaajat ovat olleet todella mukavia - olen jopa muutaman kanssa uskaltautunut juttusillekin. Vastaukseni moneen kertaan esitettyyn kysymykseen on kyllä, kyllä lihava uskaltaa mennä salille - jos satut törmäämään ikävämpään kanssatreenaajaan, niin tee kuten minä tekisin - näyttäsin pitkää kaunista kieltäni.


Nyt se pelätty plussakuukausi saapui, mutta mehän emme anna sen pelotella vaan jatkamme sinnikkäästi eteenpäin. Eiks je? Olisihan se aika noloa jos heti ensimmäisen plussailun takia heittäisin hanskat naulakkoon. Kyllähän tällainen tietenkin harmittaa mutta nämä kuuluu laihduttamiseen, se on tosiasia joka pitää hyväksyä. Toki mulla on tässä ollut kaikenlaisia asioita jotka ovat omilta osiltaan vaikeuttaneet tiputusta ja ajattelin niistä kertoakin kun ajattelin että sen kertominen voisi olla hyväksi kanssalaihduttajia ajatellen. Kerronpa teille oikein ranskalaisilla viivoilla että mitkä omasta mielestäni ovat nostattaneet painoani.

- Salitreenauksen aloitus on ihan selvä peli, miksi paino on noussut - en kuitenkaan tiedä johtuuko se siis nesteturvotuksesta lihaksissa vaiko siitä että lihakseni ovat kasvaneet koska lihas painaa enemmän kuin läski. Jotenkin en itse usko että olisin näissä muutamassa treenauksessa saanut lihasta aikaseen, mutta toisaalta eihän se mahdotontakaan ole. Mahtavaahan se olisi jos lihakset on jo alkaneet kehittymään. 

- Huonosti nukutut yöt (+ mahdollinen pikkustressi) ovat myös mahdolliset syyt koska plussakilot alkoi laskemaan kun olin tarkempi nukkumisen suhteen. Katsoin että nukun kunnolla eli jätin pois yölliset kännykän tuijottelut ja keskityin että nukuin yössä sen 7-8h. Tämän artikkelin mukaan kunnon unet ovat tärkeitä ja samaa on myös Ringa mulle sanonut - useaankin otteeseen. Aina en ole asiaa sisäistänyt mutta kyllä nyt täytyy ottaa niskasta kiinni.

- Hormonihäiriö on mulle uusin tuttavuus, joka johtuu siis laihtumisestani ja se tarkoittaa minulle sitä että olen nyt 3-4 viikkoa putkeen kärsinyt naistenvaivoista. Jep, luit ihan oikein. Kauan jaksoinkin odottaa, kunnes tänään aamusti soitin lääkäriin että tarttis vissiin jotain apua kun ei meinaa mennä itekseen ohi. Siinä kun hoitajan kanssa juteltiin mahdollisista syistä ja kun mainitsin laihduttamiseni, niin sain kuulla että raju laihdutukseni (tässä vaiheessa naurahdin koska en pidä tuota 30kg pudotusta rajuna vaan maltillisena) on syynä tähän häiriöön. Hormonitasapaino on ihan päin honkia. Ja kyllähän kaikki naiset sen tietää, että naistenvaivat aiheuttaa kivoja turvotuksia. Miettikääpä mitä tää on mulle tehnyt. 


Tässä kuukaudessa tosiaankin tapahtui se, että painoni ei laskenutkaan vaan nousi. Pahimmillaan paino näytti siis +5kg nousua mutta tasottui melko nopeasti. Tänään aamusti se oli enää vain +1,5kg plussan puolella. Lantiolta on kuitenkin mennyt taas -5cm että ei kuitenkaan ihan huono kuukausi, kun on vihdoin alkanut myös tuosta levimmästä kohtaa lähtemään. Sitä on nimittäin odotettu!   

Kroppamuutokset:
Paino: -29kg (+1,5kg)
Vyötärö: -28cm (ei muutosta)
Lantio: -30cm (muutos: -5cm)
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 
Elämäntaparemontissa auttamassa:


13.3.2016

Taas yhden viikonlopun touhuilut + F-Secure arvonnan voittaja


Ai että miten ihanaa olikaan aamusti jäädä köllöttelemään sänkyyn - mä tykkään aina sunnuntaisin ottaa rennosti tuon ylösnousun kanssa. Sunnuntai kun on lepopäivä, tosin ei muulla tavoin kuin tuon aamukäynnistymisen suhteen. Tänään on luvassa siivoskelua ja pyykkäilyä, sekä tietenkin blogihommia. Pitäisi katsoa ehdittäisikö illalla katsomaan yks leffa, riippuen myös siitä että onko se vielä nettivuokraamon sivuilla saatavilla - kiinnostaisi nimittäin katsoa tuo Napapiirin sankarit 2 elokuva. Eikö olekin muuten dramaattinen kuva? Se on otettu silloin muutama viikko sitten kun olin Hennan kanssa Kallossa kuvailemassa, eikä tuota kuvaa ole muokattu juurikaan, olen vain kokeillut siinä yhtä Olympuksen taidesuodatinta - olisiko ollut peräti dramaattinen sävy nimeltään, tuo taidesuodatin siis. 


Me innostuttiin lähtemään samoilemaan luontoon, kun saatiin nuo kotiaskareet tehtyä. Tarkemmin sanottuna me siis suunnattiin auton nokka Meri-Poria kohden ja sieltä mentiin Herrainpäivien luontopolulle, joka oli mulle ihan uus tuttavuus. Oli todella kivaa tarpoa siellä ja välillä pysähtyä kuvailemaan, onneksi mies oli huomauttanut ennen lähtöä että ottaisin kameran mukaan vaikka ei tuolla kovin kauniit ilman kuvailulle ollutkaan. Sanoin miehelle että haluan käydä tuolla joskus kesälläkin, saan silloin vähän nätimpiäkin kuvia tai ehkä mä raahaan Hennan sinne joku kerta. Suosittelen menemään jos on kiinnostusta luontopoluille. Kesällä tuolla voi törmätä vaikka iso- ja tukkakoskeloihin. Niitä sitten bongailemaan. Tuolta kun lähdettiin kotiin niin päätettiinkin kiertää isän kautta ja saatiin sieltä mukaamme isän vanhat pilkkivarusteet. Nyt mä tässä uteliaana katselen että innostuuko tuo yksi vielä lähtemään pilkille vaikka en kyllä tiedä minne uskaltaisi mennä kokeilemaan. Samalla huomasin että isän koira oli reippaasti harmaantunut, kaihikin näkyi olevan mutta silti innolla otti meidät vastaan kun tiesi saavansa reipasta rapsutusta.


Käytiin lauantaina katsomassa Huutokauppakeisaria, kuten moni muukin porilainen. Aki siellä tuttuun tapaansa huutokauppasi vanhoja autoja pois - en päässyt pyytämään selfietä kun hommissa olivat, olisi pitänyt tulla vähän aikaisemmin. Markku siellä näytti autot joista Aki meklaroi sillä hetkellä. Kävin itsekin kurkkimassa millaisia autoja olivat - sieltä kyllä sai halvalla menopelin. Näin myöhemmin uutiset SK:n sivulla että tuolla olisi ollut satoja, ellei tuhansia katsojia - ehkä yhteensä päivän aikana mutta ei samaan aikaan. Melkoinen ryysis siellä kyllä oli kun kaikki halusivat päästä autolla ihan portille saakka. Hauskaa oli silti noinkin läheltä nähdä kyseiset henkilöt joita olen tähän asti vain televisiossa nähnyt.



Samalla "kauppareissulla" kävimme myös Puuilossa josta nappasin itselleni muutamat shampoot ja hoitoaineet - olen tuosta paha että mun pitää aina kokeilla uusia. Nää molemmat lupaa pitkää kiiltoa hiuksiin, se jääköön nähtäväksi. Sitten ostin tuollaisen lompakkokuoren kännykälleni, helpottaa suuresti pikkulaukkujen käyttöä kun saa kortin tuohon mukaan. Ja siinä kun olimme tosiaan Puuilossa niin pitihän mun tietenkin käydä tsekkaamassa tarralaatikko josta löytyikin monta uutta arkkia - jos joku ei vielä tiennyt niin koristelen näillä kirjeitä ja kirjekuoria. Nämä A4-kokoiset tarra-arkit ei ole edes kalliita, vain euron tsipale. Tuolta kurvattiin Prismaan hakemaan treenivaatteita, itse tykästyin näihin Röhnisch ja Cheetah -merkkisiin treenipaitoihin. Cheetahista otin koon D48 vaikka sovitin että D46 oli myös hyvä mutta koska halusin löysemmän paidan niin valitsin sitten kokoa isomman. Todella miellyttäväntuntuiset paidat. Sitten myöhemmin tutkailin Elloksen urheiluvaatevalikoimaa ja ehkä saatan sieltä jotain tilatakin - myös Cellbesillä bongasin kivoja treenivaatteita. Housuja en nyt vielä ole tilannut kun multa löytyy ihan kivat omastakin takaa.  Ilmeisesti se salikärpänen sitten iski muhun, vaikka taisinkn ensin olla sitä vastaan. Kiinnostaisikohan teitä postaus jossa esittelisin mistä saa treenivaatteita isossa koossa?


Mulla on Sillasta äärimmäisen vähän kuvia vaikka se yleensä tykkääkin keikistellä kameran edessä. Nyt sain napattua kivat söpöstelykuvat neidistä kun sai jokapäiväisen riehumiskohtauksensa. Huomatkaa muuten tuo pölkky missä keikistelee mulle, siinä oli vielä viikko sitten bambumaja mutta tämä kyseinen neiti kynsi sen rikki. No tiedetäämpä vastaisuudessa ettei hommata sellaista majaa jonka tämä eräs voi kynsiä, pitää siis olla avonainen. Onneksi mies keksi ottaa siitä sen rikkinäisen majan irti ja laittaa tuon pedin tuolla tavoin. Saavat kissat edelleen lötkötellä tuossa ja katsella ulos. Tuosta kisut näkee meidät kokoajan - ollaan sillä tavoin katsottu noita petikohtia kun tiedetään että haluavat olla lähellä mutta eivät kuitenkaan iholla. Niin sosiaalisia nämä kattimattiset.   


Kävin muuten perjantaina töiden jälkeen äitini luona kun hän kaipasi pesuapua joten kävin sitä sitten antamassa, mutta sitä ennen kävimme antikvariaatissa vaihtamassa pari muovipussillista hömppäkirjoja, uusiin hömppäkirjoihin joista minä nappasin itselleni puolet kotiinvietäviksi. Oli mukavaa taas ottaa tämmöisiä "aivot narikkaan" pokkareita, tämmöset on kiireisenäkin aikana mukavaa luettavaa kun yhden tarinan ehtii yleensä lukemaan ennen nukkumaanmenoa. Jos oikein ahdin lukemaani, niin saan yhden luettua 45min ajassa. Me ollaan äidin kanssa käyty antikvariaateissa vaihtelemassa noita pokkareita jo varmaan 20 vuoden ajan - tosin itse olen kyseisiä pokkareita lukenut vasta 15 vuoden ajan. Nytkin saimme paljon pokkareita ja pikkulehtisiä joita äiti lukee, mitä emme olleet aikaisemmin lukeneet. Äidin luona onkin varmaan 50kpl pokkareita, osa toki jo luettuja mutta ei viitsitä viedä kaikkia aina yhdellä kerralla.