26.10.2016

Kävelyllä Munakarissa


Ennenkuin olin kunnolla edes lauantaiaamuna herännyt, luin Iltalehdestä jutun Yyterin Munakarista että sinne pääsisi kävelemään koska merivesi oli matalalla joten eikun unihiekat silmistä pois ja miehelle linkkiä skypen kautta että mennäänkö - mennäänkö? Itse innostuin tästä koska en ole aiemmin käynyt Munakarissa mutta kuullut kyllä juttuja että sinne pääsisi välillä ja ihan kävelemällä. Ja ah, mikä loistava syy kokeilla ensimmäistä kertaa uutta parkatakkiakin. Jätettiin auto Yyteri Beachin luokse ja sieltä käveltiin lankkuja pitkin Yyterin hiekkarannalle josta otettiin suunnaksi Munakari. Ei muuten oltu ainoita jotka oli kans päättäneet lähteä tutkimaan tätä pääsy mahdollisuutta Munakariin. Itseäni alkoi hieman hirvittämään kun käveltiin tuota rantaa pitkin ja huomasin että moni oli jähmettynyt yhteen kohtaan tuossa Munakariin vievällä "kivitiellä". Mitä tapahtui, pääseekö Pipsa Munakariin vai jähmettyykö hän samaan kohtaan kuten niin moni muukin? Se selviää kun jatkat lukemista.


Itse intoilin ihan täysillä tuota kävelyreissua ja kokoajan matkan ajan kamera lauloi kun piti ottaa kuvia (tässä ei todellakaan ole kaikki kuvat *nauraa*) ja mie saikin hoputtaa mua kokoajan että ehtisimme ennen pimeän tuloa takaisin. Olen aina sanonut että Pori on pieni paikka ja olen edelleen sitä mieltä koska jopa tällaisella reissulla törmää tuttuihin. Tuo "tie" Munakariin oli alussa suht helpohko mutta muuttuu aika nopeasti kivisemmäksi ja kokoajan sai katsoa mihin kivelle astuu. Tuolla oli kyllä tasapainoaistilla hommia kun piti tasapainoilla noiden kivien kanssa ja myöhemmin tulikin huomattua että myös reisilihakset teki matkan aika töitä, mutta se on vain hyvää tunnetta kun tietää liikkuneensa.


Tässä kuvassa kiteytyy lähinnä itselleni että suomalaisella sisulla ("perkeleellä") mennään vaikka läpi merivesien jos niin päättää. Puolessa välissä matkaa tajusin että mun on uhrattava kengät ja jalkani jos haluan päästä perille. Kumisaappaitahan en omista koska en ole vielä niin isoja löytänyt jotka menisivät paksujen nilkkojeni takia jalkaan, mutta eipä se ole ennenkään mua estänyt pääsemästä perille jos jonnekin oikein haluan. Mieheni nappasi musta kuvan kun kiikun tuossa yhdellä kivellä ja tuossa on siis jalat jo käyneet merivedessä kastautumassa ja edessä olisi vielä puolet matkasta (alin kuva) mutta tässäkään kohtaa ei tullut mieleen periksi antaminen, vaan kun tänne on tultu niin perille mennään. Loppujenlopuksi merivesi ei edes tuntunut kylmältä eikä kengätkään menneet pilalle - Nuo samaiset Eccon kengät on olleet monet kerrat tekemisissä meriveden kanssa eivätkä ole menneet miksikään joten osasin luottaa etteivät mene tästäkään kerrasta.


Voittajan on helppo hymyillä. Munakarissa ollaan! Tässä kuvassa oon äärimmäisen onnellinen ja ylpeä itsestäni etten kääntynyt takaisin kun merivesi tuli vastaan vaan kävelin päättäväisesti eteenpäin. Märistä kengistäkään ei ollut mitään haittaa koska mulla oli kokoajan lämmin olo, jopa jaloissa vaikka olivatkin olleet upoksissa. Kokoajan vain nauratti kengistä tullut hassu ääni kun askelsin menemään. Lisäksi kengät "kuivahti" jonkin verran etteivät edes juuri tuntuneet märiltä paitsi kun paljaalla kädellä kosketti. Mulla muuten oli mukana hanskat ja korvaläpät mutta en tarvinnut niitä - ne lämmitti laukun pohjalla. Oli silti hyvä että olivat mukana ja aluksi mulla olikin ne päällä, mutta kun tuli niin turkasen kuuma niin riisuin pois ja heti oli taas mukavampi mennä eteenpäin.


Saareen kun päästiin niin päätettiin että kun tänne saakka tultiin, niin kierretään nyt tämä saari samalla ympäri ja tottakai mä siinä sitten kuvailin ja mies sai hätyytellä että mennäs taas eteenpäinkin. Myöhemmin kuulin että tuolla oli myös joku geokätkökin ja olisin sitä halunnut yrittää etsiäkin jos olisin siis tiennyt asiasta. No ensi kerralla sitten kun seuraavan kerran tuonne pääsee samoilemaan. Jos joku ei oo tuolla aiemmin käynyt, niin suosittelen jossain vaiheessa käymään ja yrittäkää ihmeessä etsiä se geokätkö. 


" ÄLÄ KAADU! "


Sitten se saari tulikin kierrettyä ja oli aika palata takaisinpäin, mutta ennen sitä mies kerkesi nappaamaan musta kuvan jossa olin aika tyytyväisen näköinen, ainakin omasta mielestäni. Tää kuva kyllä kuvastaa täydellisesti fiiliksiäni tuolla hetkellä. Mä olin ylpeä itsestäni mutta niin oli mieskin. Olen ylpeä itsestäni etten antanut meriveden haitata pääsyäni Munakarille vaan kastoin rohkeasti koipeni päästäkseni sinne. Myönnän etten tuskin olisi tehnyt tätä reippailua silloin kun olin +40kg painavampi koska kivillä tasapainoilu ei olisi onnistunut. Lisäksi olin silloin aika mukavuudenhaluinen etten varmastikaan olisi suostunut kastamaan jalkojani, että siinä mielessä tuo elämäntaparemppailu on pienellä (ja hyvällä) tavalla muuttanut mua. Ai niin, ne mun jalkani muuten olivat kotiin päästyäkin lämpimät vaikka olivat kahteen kertaan päässeet meriveden kanssa kosketuksiin.

22 kommenttia:

  1. Ihana tuo viimeinen kuva. näytät ja varmaan oletkin onnellinen:-)♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, olen kyllä onnellinen ja todella tyytyväinen. :)

      Poista
  2. Hyviä ja hyväntuulisia kuvia, varsinkin tuo viimeinen :) Eikä kivikasa tainnut edes yrittää kaatua :D On kyllä melkoinen tallustaminen ollut tuonne Munakariin (aivan outo paikka minulle, pitääkin googlettaa vielä). Hieno saavutus ja kokemus, kiva kun jaoit kuvat meillekkin lukijoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No uskon että olivat, koska sitähän retki kuitenkin oli vaikka vähän välillä kauhistuttikin. :) Juu, ei se yrittänyt kaatua - aika tukevasti siinä oli mut sai siitä hauskan kuvan. :D Ei sinne nyt niin pitkä matka ollut.

      Poista
  3. Oliko tuo kuinka pitkä matka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä koska en laskenut. Jos matkan pituus kiinnostaa, niin sen voi käydä laskemassa täältä: www.retkikartta.fi :)

      Poista
  4. Ihanan näköinen retkikohde! Geokätköily on hauska tapa lisätä liikuntaa. 1200 löydettyä kätköä ja -45 kg :). Ja kiva harrastus miehen kanssa yhdessä, kannattaa kokeilla!
    -hss

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, aika kiva määrä kätköjä. :) Itse oon muutaman kätkön löytänyt ex-kaverin kanssa mutta se sitten jäi kun kaveruus kuihtui. Pitää katsoa jos saisi innostettua jonkun tuohon kanssani, yksin se on vähän tylsää. :)

      Poista
  5. Aivan ihania kuvia, ihana postaus! Tuo tuli esille, kun meri pakeni? Vau! Sie olet onnellisen ja suloisen näköinen. Valoa syksyyn Piia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit. Joo, se "kivitie" tuli esiin kun meri pakeni. :)

      Poista
  6. Kiva takki!
    Mutta jos hankkisit vielä vaelluskengät, ne kestäisi mereen astumisetkin, lätäköt ym.
    Kumisaappaat on jalalle huonot, ei ne ole oikeasti tarkoitettu yhtään pidempään kävelyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. Niitä voidaan harkita kun alkaa tulemaan useamminkin näitä mereen asteluita. :) Muuten yritän pärjätä Eccoilla, toistaiseksi ainakin. :)

      Poista
  7. Tuonne pääsee hiukan vähemmällä kävelyllä sen lomakylän rannastakin ja varmaan muualtakin jos ei halua tarpoa hotellilta asti.
    Minunkin räpyläni juuttuivat saappaisiin kun turpoilivat vähän. Miten ne ovat tehty vain lättäjaloille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kuulemma pääsee. Kaveri oli mennyt sitä kautta Munakarille, me käveltiin Yyteri Beachilta kun sinne oli netissä opastettu menemään. Toivottavasti kumppareita tehtäisi myös toisenlaisillekin jaloille. :)

      Poista
  8. Vaelluskengät ovat hyvät kaikella epätasaisella alustalla ja kestävät kosteuttakin. Tukevat nilkkaa ja on pitävä pohja. Suosittelen ulkoiluun

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaelluskenkiä minäkin suosittelen, niillä voi kävellä muuallakin kuin vain merenpohjilla ;) Kaikenlaisella epätasaisella kävelyyn sopivat. Niissä on useammanlaisilla jäykkyyksillä olevia pohjia, niin että kannattaa ehdottomasti sovitella useampia jäykkyyksiä. Kovin jäykkiä et varmasti tarvitse, koska et kävellessä kanna raskasta rinkkaa. Ja kun kerran Eccolla tykkäät kävellä, niin silläkin merkillä on vaelluskenkiä :)

      Poista
    2. Kuten sanoin, pistetään korvan taakse että kun tulisi enempääkin käyttöä vaelluskengille niin sitten. :) Nyt mennään näillä. :)

      Poista
  9. Hyvä, reippaasti vaan tälläistä ohjelmaa ja puntarin voi heivata kierrätykseen! 👍🏼😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vois kyllä tehdä terää heittää puntari hetkeksi kaapin perälle. :)

      Poista
  10. Aivan ihana toi viimeinen kuva sinusta! :)

    VastaaPoista