30.11.2016

Vihdoin(kin) olen oma iloinen itseni ja elämä voi palata takaisin raiteilleen


Huh, miten liukasta tuolla ulkona onkaan. Varovasti sai askeltaa jos ei halunnut löytää itseään maata halaamasta. Onneksi se oli vain kotimatka joka piti mennä kieli keskellä suuta keskittyneesti askeltaen. Meillä oli tänään ensimmäinen kerta kirjallista englantia ja meinasinkin aluksi että tämä on ihan iisipiisi ja kyllähän se sitä olikin koska ymmärrän tekstiä, osaan tuottaa sitä ja lukeakin suht selvästi, mutta kotiläksyiksi saatiin sellaiset jotka vaatii vähän keskittymistä. Mulla on nyt viikko aikaa tehdä noita, koska tässä on viikon tauko koululta koska nyt on sellaisia tunteja jotka on hyväksiluetut. Ja ens vuoden puolella alkaa suullinen englanti mitä odotan innolla! Mä oon aina tykännyt englannista, ihan siitä lähtien kun sitä alettiin ala-asteella opettamaan. Oon vieläkin ihmeissäni miten paljon makeammalta opiskelu maistuukaan näin aikuisena, kun vertaa teini-ikäiseen opiskeluun.

Koulupäivän aikana seurasin Sulon toimia livefeedinä kännykän kautta kun oltiin jätetty valvontakamera kuvaamaan olohuonetta jossa Sulo (ja muut kisut) olivat. Laitettiin se varotoimenpiteenä sekä siksi että on hauska katsella mitä kisut tekee silloin kun ei itse olla paikalla. Tuo kamera on seisova mallinen joka on tv-tason päällä eli mahdollisimman keskeisellä paikalla, sen voi tarkistaa siten että menee kohtaan seisomaan ja katsoo mitä kohtia itse näkee kun kääntää päätään. Kamerassa on pallomainen "pää" joka kääntyy 180 asteen verran eli saman verran kuin ihmisenkin pääsekä ylös ja alas. Samainen kamera oli kuvaamassa kissoja sillon kun olimme reissussa Norjan puolella, helpotti ikävää kun näki kissat tuolla tavalla. 


Sulosta puheenollen, te kun varmasti haluatte kuulla päivityksiä että mitä pojalle kuuluu ja someen toki laitankin nopeammin nuo mutta toki kerron tänneki kun kaikilla ei ole facebookia tai instagramia. Poika voi paljon paremmin ja se on syypää hymyyni näissä kuvissa. Pojalta irtosi eilen sidetuppo jalasta ja siinä konsultoitiin ELL että mitäs nyt tehdään, niin siihen ei tarvinnut tehdä mitään eli ei tarvinnut uutta sidetuppoa mutta pitää seurata että alkaako haava ärsyttämään. Ei onneksi ole, niin poika on saanut olla ilman kauluria. Siistin näköinen haavakin on joten ei ongelmaa siinäkään. Tuo sidetuppo taisi olla se suurin syy liikkumattomuuteen koska Sulo on heti poiston jälkeen alkanut liikkumaan vaikka vähän huteraa se vielä on. Eilen illalla iloitsin sitäkin että poika meni ihan omatoimisesti vessaan tekemään kakkat ja tämä piti ilmoittaa facebookiin - jota sitten naureskelin että sorruin sitten itse siihen samaan mihin niin monet muut äiditkin, eli informoidaan pienokaisen kakkaamisista. Poika paranee!

Mä muuten ymmärsin maanantaina jollakin tapaa mun kiusaajia (ja kiusaajia ylipäänsä) koska meinasin mennä sanomaan toiselle pahasti koska hän ärsytti sillä hetkellä niin pahasti ja joka oli täysin viaton pahaan olooni jonka olisin hänelle purkanut. Mulla oli maanantaina todella synkkä hetki enkä yleensä tee tuollaisia, en edes silloin kun ärsyynnyn - mä vaan skippaan sen asian tai henkilön joka sillon ärsyttää, eikä mua loppupeleissä kauhean paljoa (normaalisti) ärsytäkään mutta tuolla hetkellä järki sumeni kun oli Sulon takia niin paha mieli. Onneksi tajusin viime hetkellä mitä olin tekemässä joten sain itseni olemaan tekemättä pahaa virhettä. Samalla myös tajusin miksi kiusaajat kiusaa - koska heillä on paha olla eikä osaa purkaa sitä muulla tavoin kuin purkamalla toiseen se paha olo. Onneksi näihin on olemassa kivempiakin menettelytapoja - mä aloin kuuntelemaan musiikkia ja kirjoittamaan paperille nuo tuntemukset.


Huomenna on joulukuu! Pääsen vihdoin ja viimein avaamaan noita joulukalenterin luukkuja/pussukoita. Kisutkin sai yllärinä DeluxePrimacatilta oman joulukalenterin, oli todella ihana piristys. Moni teistä on kysellyt että näytänkö tänne blogiin mitä tuotteita mistäkin luukusta tulee, niin en tiedä laitanko tänne blogiin joka päivältä mutta varmasti jonkin kokonaiskollaasin saatan tehdä. Joka päivältä kuvaan kyllä luukun sisällön ja laitan ne instagramiin (sekä mahdollisesti blogin FB-sivuille) eli jos et vielä seuraa mua noissa kanavissa, niin kannattaa pistää seurantaan. Päivitän niitä aika ahkeraan. Jokos te odottelette yhtä innolla huomisia joulukalenterin luukun availua? Kuinka monella teistä on joulukalenteri? Suunnittelen muuten perjantaille taas höpinäporinoita joten jos haluatte toivoa jotain tiettyä aihetta, mistä höpöttelisn niin antakaan kuulua kommenttiboxin puolelle niitä aiheita, kiitos!

Tässähän pitää alkaa pikkuhiljaa paketoimaan noita joululahjoja, mulla kun niitä on vähän enemmänkin paketoitavana koska ajattelin yllättää muutamat muutkin(enkä viitti paljastaa tämän enempää koska tiedän että jotkut heistä lukee blogiani) noiden kummipoikien lisäksi. Mulla on kovat suunnitelmat tehtynä tuon yllätyksen kanssa. Most evil plan ever, muhahhahha! Lisäksi blogin FB-sivuille tulee arvonta jossa palkinto on muutaman vaihtoehdon takana, sekä blogiin tule jouluarvonta. Vink vink! Kannattaa siis pysyä kuulolla. Olen iloisella tuulella, sen varmaan huomaa kilometrien päähän.


Tunika // S.t.i // Ratsula
Neuletakki // Cubus
Legginssit // Ellos
Takki // Yours Clothing
Kaulahuivi & Käsineet // Marja Kurki
Kengät // Marco Tozzi // Zalando
Laukku // Furla

Tänään on jo iloisempi ja hymyileväisempi päivä joten innostuin ottamaan asukuvat tältä päivältä ja tällä tavoin minä olen tänään mennyt. Tästä asusta on tullut jonkinlainen suosikki, tykkään tuosta tunikasta niin paljon - jos sitä olisi muissakin väreissä, niin olisin ostanut kaappiin roikkumaan (ja tietty myös käyttöön!) Tuo neuletakki mulla oli koulussa mukana mutta en tarvinnutkaan sitä, joten se sai lepäillä laukun pohjalla. Tuo Furlan laukku on osottautunut hyväksi koululaukuksi mutta yksi vika siinäkin on - se on liian pieni silloin kun tarvitsen puoli elämää mukaan. Olenkin tässä katsellut isompia laukkuja ja tällä hetkellä olen kovan valinnan edessä - vaihtoehtoina olisi joko Chanelin iso tote tai Givenchy järkyttävän suuri tote. Myin tuossa äsken yhden pikkusen laukun pois koska tajusin ettei sille tule käyttöä, mutta onneksi laukku menee hyvään paikkaan joten ei harmita.  

28.11.2016

Kun ei vaan jaksa (olla se hymyilyvä ja iloinen itsensä)



Mulla on ollut tänään vapaapäivä ja olen sen viettänyt sisar hento valkoisena, kokoajan Suloa paimentaen. Mä oon jotenkin ihan poikki ja mieli tekisikin kaivautua peiton alle ja nukkua koko tämän ikävän ajankohdan ylitse. Oon nukkunut ihan riittävästi vaikka oonkin yöllä heräillyt jokaiseen Sulon liikahdukseen, koska pitää seurata ettei poju vain loukkaa itseään lisää kun alkaakin tuntemaan olonsa paremmaksi. Pientä alakuloisuutta on siis huomattavissa musta koska en jaksa hymyillä tai edes ilahtua miehen ihanasta ylläristä - hän oli ostanut mulle pinkin kylpypyyhkeen. Meillä yllätellään arkisilla ja käytännöllisillä asioilla. Musta tuntuukin että tulette nyt näkemään sitä Piiaa, mitä ei kovinkaan usein blogissa nähdä. Enkä halua ottaa blogiin kuvia joissa hymyilen tekohymyä ja että elämä olisi sillä hetkellä ytä hymyä, koska musta ei siltä tunnu. Tämä varmasti helpottaa ja elämäkin alkaa taas hymyilyttämään. Mulla vain on periaate että mitään feikkiä en tänne blogiin laita vaan täällä näkyy kaikki elämän meno - mitään kaunistelematta.


Meidän "pieni" toipilas on ollut jo parina päivänä pirteämpi ja tänään mulla onkin ollut aikamoinen homma pitää poika aloillaan. Nyt kun kirjoitan tätä, niin Sulo vetelee itseään etutassujen voimin kohti kissapuuta ja tämä on jo kolmas kerta kun pitää viedä poika kauemmas. Viime yönä herättiin siihen kun reppana yritti kiivenä kissanpuuhun nukkumaan, mutta ei siinä kuitenkaan onnistunut kun takajalat ei toimi. Olemme osanneet odottaa tätä piristymistä ja sen takia teimmekin Sulolle oman häkin jossa on reilusti liikkumatilaa ja lisäksi laitoimme valvontakameran kuvaamaan häkkiä, jotta voimme poissaollessamme seurata että kaikki on kunnossa. Häkki sen takia ettei loukkaisi itseään enempää. Voimme silti huokaista helpotuksesta koska Sulo alkaa olemaan oma itsensä, vaikka siitä tosin on enemmän meille tekemistä. Tällä hetkellä Siiri ja Silla ovat ottaneet häkin leikkipaikakseen ja kuskanneet sinne kaikenlaisia leluja joita sitten heittelevät häkin sisällä. Siiri on muista kissoista ollut se joka on ollut Sulon vieressä nukkumassa.

Ps. Te jotka ette vielä tienneet, niin Sulolta löytyi lonkan kehityshäiriö eli lonkkadysplasia (kyllä, kasvattaja on tietoinen) ja se siis leikattiin perjantaina pois ja poika on nyt siitä toipumassa. Jossain vaiheessa ensi viikolla on tikkienpoisto.



Kuten teistä jo osa saattaakin tietää, niin musta ja rempastani oli Aamulehdessä (+ parissa muussa saman konsernin lehtien nettisivuilla) pieni juttu. Viime viikolla oli haastattelu joka oli todella mukava kun haastattelija oli niin rento että siinä tilanteessa pystyi rentoutumaan - toki mä oon niin pro näiden haastatteluiden kanssa ettei ne silleen enää jaksa jännittää. Harmillista vain että haastattelun jälkeen loppui meikäläisen iloisuus kuin seinään, koska sillon selvisi tämä Sulon tilanne ja sen vakavuus. Kaikkien näiden takia on siis jäänyt vähän myöhäisemmäksi tämän haastattelun kertominen. → Jutun voit lukea tästä

Laitoin tähän kuvan jossa näkyy minkälainen tilanne oli alussa ja mitä se on nyt, sivuprofiilia katsomalla. Harmittaa kun en tajunnut alussa ottaa parempia kuvia ja luulenkin syyksi sen etten edes uskonut että tällä tavalla saattaisi käydä, mutta näillä kuvilla mennään! Kyllähän noista silti näkee miten paljon oon kaventunut vaikka peffassa on edelleen hommaa! *nauraa*



Selvisi muuten ettei mun tarvitse tehdä luokan edessä esitelmää, joka liittyy esiintymistaitoihin, koska olen tuon samaisen kurssin tehnyt jo kauppiksen aikana ja vähän laajempana opetuksena. Jee, pääsin siis pälkähästä! Olin suunnitellut että tekisin esitelmäni Maine cooneista kun se on aiheena sellainen mistä on omasta takaa tietoa. Tuo esitelmähän on sellainen että luokan edessä pitää pystyä olemaan 5-10 min ajan esittelemässä ja havainnoillistamassa. Ja te tiedättekin että tuo 10 min on mulle pieni aika, varsinkin jos innostun. Voi, monet kerrat olen yrittänyt tehdä lyhyitä videoita mutta kuin maagisesti ne menee aina tuon 10 min yli. En usko että tämän esitelmän teko olisi ollut kovin vaativaa multa vaikka terveen jännityksen se olisi tuonut.



Kävin Lidlissä kun bongasin tarjouslehtisestä joulutarroja mutta paikan päällä ne eivät olleetkaan sellaisia joita etsin. Onneksi bongasin sieltä näitä "timangeja" jotka sopivat vallan mainiosti kirjeiden koristeluun. Oon etsimässä jouluaiheisia tarroja kirjeitä varten mutta niitä on tosi vähän tarjolla juuri niitä mitä itse haluan, joten pitää varmaankin lähteä netin ihmeellisestä maailmasta etsimään koska sieltä löytää paremmin. Teen varmaan illan aikana tutkimusmatkan huuto.netin ihmeelliseen maailmaan koska sieltä olen ennenkin löytänyt kivoja tarroja. Mulle on niin tärkeätä että tarroja löytyy koska kirjoitan toisellekin puolelle paperia joka on yleensä valkoinen, niin tarrat tuovat koristusta sille tyhjälle puolelle.

25.11.2016

PipSan Porinat 21-2016 // MY DAY

             

Viimeinen mahdollisuus! Vielä hetken tämä kasvojenhoitosetti vain 19,90€


Yhteistyössä Yves Rocher

Kuten tiedättekin olen saanut nämä kasvojenhoitotuotteet Yves Rocherilta testiin ja viime kerralla kirjoitinkin mitä tykkäsin näistä testaamistani tuotteista - olen erityisesti tykästynyt kosteusseerumiin sekä päivä- ja yövoiteeseen. Ja nyt mie vinkkaan vihoviimeisen kerran tästä mahdollisuudesta saada samainen setti ja vain 19,90€ ja vain mun blogini kautta. Tuotteiden pitäisi tulla n. viikon kuluttua tilauksesta ja lasku tulee paketin mukana. Mie en voi muuta kuin ihan oikeasti kehua näitä tuotteita ja kiittää myös Yves Rocheria näiden lähetyksestä, koska vihdoin minäkin olen alkanut pesemään kasvojani muullakin kuin vedellä sekä ajoittaisilla kasvonaamioilla. 5/5. 

Setissä tulee:

Päivä- ja yövoide
- Tehokkaasti kostetuttava, kevyt geeli.
Puhdistusgeeli - Raikas, kostetuttava puhdistusgeeli.
Puhdistusvesi - Puhdistusaine ja kasvovesi yhdessä.  

+ Kaupan päälle:

Seerumi - Tehostaa ihon luonnollista kosteudensaantia ( Arvo 26,90€ )

Jos siis kiinnostaa, niin tämän setin saisi tilattua blogini kautta hyvin edukkaaseen hintaan. Hydra Végétal kasvojenhoitosetin tarjoushinta 19,90€ (norm. 70,60€) on voimassa 30.11.2016 asti ja vain kun tilaat sen tämän tilaussivun kautta.

23.11.2016

Mitä tapahtui Sulolle?


Huomasimme aamusti että Sulo oli vaisu, torkkui vain yhdessä matalassa petipuussa mutta ajattelimme että hän on vain niin teini ettei yksinkertaisesti jaksa nousta ylös, koska sellainen Sulo välillä oli. Olisi vain jatkanut nukkumista kun muut jo heräilee. Meni muutama tunti ja kävin Suloa silittämässä ja kiinnitin huomiota erikoisen suuriin silmiin sekä suupielien nuoleskeluun. Mainitsin asiasta miehelleni ja aloin tutkimaan Suloa paremmin. Sitten huomasin että kävely ei meinannut luonistua ja mielellään vain jäi makaamaan. Siinä sitten minä aloin parkumaan kun mieleen pomppasi heti halvaantumiset ja kaikki - itkin sen verran voimakkaasti että nenästäni alkoi valumaan verta.


No eläinlääkärille vain soittoa, mutta sillä vain selvisi että kaikki lähellä olevat asemat olivat kiireisiä. Me vaan jatkettiin soittorumbaa ja vihdoin löytyi aika Raumalta jonne lähdettiin samantien ajamaan. Sulo oli eläinlääkärissä reipas poika mutta ei siinä tunnustelussa oikein löytynyt mitään selvää, niin päätettiin vielä kuvata. Kuvasta sitten löytyi selitys kaikessa - Sulolta löytyi lonkasta kehityshäiriö, joka vaatii leikkauksen ja Sulo leikataankin nyt perjantaina. Ennuste on onneksi hyvä. Mun pitää vaan  huomenna jäädä kotiin seuraamaan Suloa, ettei ala tekemään mitään raisua vaikka luulen että tuo kipulääkitys saattaapitää pojun unisena.


Tässä Siiri antaa Sulolle vierihoitoa kun ollaan juuri kotiuduttu eläinlääkäristä kotiin ja laitoin Sulolle lattialle pedin, kun nyt on kaikenlainen hyppiminen kielletty. Sulo on vielä vähän rauhoitteesta johtuen tokkurainen, vaikka saikin herätteen asemalla ja siellä jo heräilikin takaisin tähän päivään. Reppana on vaan niin surkeana että itku tässä meinaa vähän väliä tulla. Mut perjantaina on leikkaus ja sitten saa alkaa pojan paraneminen. Huom! En tiedä miten jaksan tehdä nyt blogia koska mieli on luonnollisestikin maassa enkä viitsi esittää mitään tekopirteääkään, eli ymmärtänette varmaankin jos blogi on hetken aikaa hiljainen - mulla on kyllä materiaalia videolle eli My Day Porinat tulee ehkä perjantaina (+ yksi mainos joka on sovittu). Pikaiset päivitykset Sulosta laitan FB-sivuille ja instaan.

21.11.2016

Kääks - Mie joudun esiintymään!


Mulla on tänään ollut vapaapäivä koska sain vapautuksen tämän päivän opetuksesta, mutta en ole tätä silti lunkisti ottanut vaan käyttänyt päivän tehokkasti. Olen nimittäin taas siivonnut ja pessyt pyykkiä, sekä tehnyt muutaman koulutehtävän valmiiksi. No onpahan sitten loppuviikko rennompi kun on jo alkuviikosta touhunnut. Lisäksi aloitin yhden pitemmän etätehtävän valmistelut. Viikonloppuna kirjoitin yhden tiivistelmänkin valmiiksi mutta se ei mennyt ihan helposti, vaan piti hieman kysyä kaverilta neuvoa kun edellisen tiivistelmän teosta oli sellaiset 15 vuotta aikaa. Huomenna pitää taas mennä kauppikselle opettelemaan lääketieteen latinaa, josta olen tykännyt todella paljon. Täytyy yrittää muistaa ottaa tuo yksi kirjastokirjakin mukaan että voisin käydä sen samalla palauttamassa.

Loppuviikosta meillä on luvassa esiintymistaidon opetusta ja se on mulle itselleni jonkinlainen näytönpaikka - ainakin toivon niin. Mua nimittäin jännittää jonkin verran koska viimeksi kun piti esiintyä luokan edessä se ei todellakaan mennyt hyvin, vaan lähdin kauheassa paniikissa kesken kaiken pois. Enkä sen kurssin tunneille uskaltautunut kuin vasta viimeisenä vuonna, ja silloin esiintymiseni oli luokan parhaimpia eikä hermostumistani kuulemma nähnyt videolta (joo, eipä!) No pitää toki muistaa etten enää ole se sama alle 20v. epävarma ja jonkinlaisesta paniikista kärsivä teini. Oon paljon muuttunut mitä tuohon opiskelukäyttytymiseen tulee - nykyisin olen avoimempi ja osallistun keskusteluun, kun nuorempana vetäydyin syrjään enkä juurikaan yrittänyt avata keskustelua kenenkään kanssa.


Seuraavaksi onkin vuorossa päivällisen tekeminen, tällä kerralla olisi ruuaksi perunaa, kanan rintafilettä sekä salaattia. Hymyilyttää kun tuosta ruuanlaitosta on tullut arkinen askare ja hyvin on tässä n. 2v. aikana tottunut tähän rytmiin. Ihan aluksi mulla oli kamalat ongelma sen kanssa kun ei ollut mukamas aikaa mutta kun rytmiin tottui, niin ei se ollutkaan enää ongelma. Mä söin aiemmin eineksiä, tai en lähes koskaan päivällisellä mutta muuten kyllä. Paljon on kyllä muuttunut tämän elämäntaparemontin aikana, ei ihan samantien mutta pikkuhiljaa matkan edetessä. Esimerkiksi rasvatonta maitoa meillä ei ole juotu enää pitkiin aikoihin ja tällä hetkellä harkitsenkin täysmaitoon siirtymistä. Hei, tietääkö joku lukija hyväksi kokemaansa sinappiohjetta? Mulle on tullut kauhea himo sinappiin ja mietin että voisiko siitä itse tekemällä saada vähän "paremman".

Mulle tulee välillä tällaisia hetkiä kun alkaa vain tekemään jotain mieli. Edellisistä kerroista oon myös oppinut että helpommalla pääsee kun vaan antaa itselleen luvan ottaa sitä mitä tekee mieli. Huom! En nyt puhu mistään herkuista vaan ihan tavallisesta ruuasta. No okei, pizzaa kun on tehnyt mieli niin silloin se on tehty sen mukaan että se menee ihan normaalissa ruokavaliossa. Mut siis nytkin se on sinappi jota mun tekee kamalasti mieli ja erityisesti leivän päällä! Kaikki pitää tietenkin kirjata ylös (mä käytän Sulamoa) ja sillä tavoin ainakin itse olen pystynyt estämään nuo repsahdukset, kun en ole yrittänyt kieltää sitä mielitekoa vaan ottanut sen verran että helpottaa ja ääni takaraivossa hiljenee. Oon nimittäin vanhasta huomanut että kun sitä yrittää sinnitellä, että en varmasti ota sinappia, tai että kyllä se menee ohitse, mutta sitten parin viikon päästä kuitenkin antaisin periksi ja silloin ei enää riitäkään se pieni määrä vaan sitten vedetään koko sinappituubi.


Huomasin jo viime viikolla tämän postin "Kiitä ja ilahduta veteraaneja postikortilla" haasteen johon viime viikonloppuna hain netistä runoja joita laitoin omiin kortteihini. Huomenna olisi tarkoitus pistää valmiit kortit eteenpäin. Mulla oli sopivasti tuollaiset postimerkitkin jotka sopivat Itsenäisyyspäivään. Mä tykkään ilahduttaa toisia joten sen takia innostuinkin tästä tilaisuudesta kun nyt saan ilahduttaa ja kiittää veteraaneja tästä sinivalkoisesta Suomesta!

Oli pakko napata muutamasta kortista kuva myös instragramiin (ja facebookiin) jonne heitin myös tämän haasteen - siksipä myös täällä blogissa tästä kerron, koska ajattelin että jos siellä lukijoissa olisi joku. joka myöskin tykkäisi laittaa kortin veteraanille. Näiden postikorttien viimeinen postituspäivä on keskiviikkona 23.11. eli vielä ehtii kun vaan pistää töpinäksi!

20.11.2016

No nyt saa se joulukin tulla, kun on upea joulukalenteri seinässä!


No nyt saa joulu tulla kun meiltäkin löytyy näin hieno joulukalenteri! Mie sain Yves Rocherilta oman kauneuskalenterin ja tottakai mun piti noita pussukoita jo hypistellä että mitähän niissä mahtaa olla. Tossa on luomiväri, ja tässä on selvästi joku kynäntyyppinen.. Tämä olisi jatkunut ellei mies olisi todennut että tällä menossa olisin jo mennyt kurkkaamaan pussukoiden sisään, joten lopetin lapsellisen hupsuuteni siihen ja päätin odottaa aikuisten oikeasti oikeisiin päiviin ja päivittelen niitä teillekin mitä kaikkea kivaa niistä paljastuikaan.

Muistan lapsuudesta miten aina metsästelin piilotettuja lahjoja ja löydettyäni hypistelin käsissäni että mitähän siellä mahtaakaan olla. Isäni on ollut todellinen mestari noissa lahjojen piiloittelussa enkä koskaan milloinkaan löytänyt etukäteen hänen lahjojaan. Ne vaan aina maagisesti ilmestyi saunan jälkeen tuvan puolelle. Ja vielä tänäkin päivänä isä kivenkovaan väittää, että se oli joulupukki joka ne oli tuonut sinne tupaan. *nauraa* Muistan edelleen saamani vesinokkaeläinpehmon, voi herra ankka parkaa (silloin en tiennyt että se oli vesinokkaeläin koska näytti lapsen silmin ankalta) kun sitä retuutin aina mukanani, minne vain meninkin. 


Mulla oli aina nuorempana joku suklainen joulukalenteri ja nykyisinkin meiltä löytyy joulukalenteri mutta sellainen Veikkauksen joulukalenteri jossa voi voittaa rahaa - välillä on voitettu ja välillä ei. Nyt on tällainen erilaisempi joulukalenteri kun pussukoita ei paljastu suklaata, eikä rahaa vaan kauneustuotteita! Oon aiempina vuosina ihastellut muissa blogeissa tätä Yves Rocherin joulukalenteria joten tietenkin olen innoissani kun tällä kertaa minäkin sain omani. Minusta se on kivaa kun tällä tavoin saa laskea päiviä jouluun ja jännitellä mukana. 

Mä keksein näille pussukoille jo uusiokäyttöäkin. Ajattelin että olisi kivaa jos tehtäisiin tuon miehen kanssa yhteinen joulukalenteri. Sillä tavalla että hän saisi itselleen täytettäväksi 12 pussukkaa ja minulle tietenkin samalla tavalla 12 pussukkaa täytettäväksi. Ja sitten joulukuun tultua alettaisi availemaan niitä sitä mukaan kumman vuoro olisi.


Yves Rocherilta tuli:

- 24kpl joulukalenteripussukoita
- 25kpl pyykkipoikia
- pitkä ruskea naru

Omasta takaa tuli:

- Suora koivun oksa 120cm (isältä haettu)
- Helmi LED -valosarja



Ja hei, jos joku haluaa tällaisen samanlaisen Yves Rocherin joulukalenterin* niin heillä olisi vielä tämän päivän voimassa alennuskoodi jolla saa -10€ alennuksen kun tilauksen kokonaissumma on vähintään 39€. Eli kun joulukalenteri hinta olisi normaalisti 79,90€, niin alennuksen jälkeen se olisi 69,90€ ja lisäksi saat valita kaksi tilaajalahjaa, sekä tämä kaikki tuo tulisi ilman toimituskuluja.

Voimassa 20.11.2016 //  Alennuskoodi: SHOP10

*-merkitty on affiliatelinkki.

- Joulukalenteri saatu blogin kautta -

17.11.2016

Vaate-esittelyssä: Boozt.com - Ralph Lauren Mekot

              

Tällä kertaa esittelen Booztilta saamani mekot - nämä tuli muuten todella nopeasti. Parissa päivässä! Ja kuten viimeksikin, niin kertokaa vain kumpi mekoista olisi teidän mielesänne se joka mun pitäisi valita, sekä vastaan vain kysymyksiin. Eli voitte taas vapaasti ilmaista mielipiteenne näistä mekoista. Tykkäätte, taikka ette tykkää. Kiitos jo etukäteen mielipiteistänne!

HUOM! Mulla on -10% alennuskoodi Booztille mutta mulla ei ole sille nyt käyttöä, että jos joku haluaa sen, niin laittaa mulle sähköpostia.



- Postaus sisältää affiliatelinkkejä ! -

16.11.2016

Nyt mie näen punaista


Meillä on tänään koulusta etäpäivä ja piti tehdä joku Typing Masterin kirjoitustehtävä. Se harjoitus oli tuollainen että piti kirjoittaa 10min pätkä tietoturvasta, tein sen vissiin kuitenkin suht nopeasti kun kirjoitin sen ympäri eli aloin kirjoittamaan toistamiseen samaa alkutekstiä. Sain lopulta tuosta 379mrk/min ja tarkkuus oli 100% eli ei yhtäkään virhettä. Oon nyt näissä harjotteissa pyrkinyt siihen että virheet olisi nollissa. Sain myös vihdoin hommattua Päästä varpaisiin kirjan Lääketieteen perusteisiin. Lisäksi tulossa on Sairaalasanastoa kirja jonka yhdet likat (samassa koulutuksessa) hommasi niille jotka sen halusi - minä mukaan luettuna. Päivittelin kaverilleni miten nykyisin on niin helppo etsiä käytettyjä kirjoja kuin vuonna 1999. Sitä vaan klikkaa itsensä www.tori.fi ja kirjoittaa hakukenttään mitä sitten onkin hakemassa. Silloin aikoinaan mäkin ostin kaikki kirjat uutena kun niitä oli tosi vaikea löytää käytettynä, mutta olisin mieluusti ottanut käytettynä, olisin lainannutkin mutta usein ne kirjat oli jo lainattu.

Sori muuten että mä höpöttelen niin paljon tästä koulusta, mutta oon vaan niin innostunut tästä kaikesta että saatte kuulla tästä tosi paljon. Eilenkin meillä oli palautteen antamisesta tunnit ja mie siinä itsekseni tirskuin kun niin moni asia olisi sopinut ihan blogiinkin. Mun pitää alkaa useammin sanomaan kiitos ja jättämään ne defenssit sekä selittelyt vähemmälle - se vaan tulee luonnostaa kun on suomalainen, kuulemma. Hyödyllistä opetusta siis, näin bloginkin kannalta. Se mua muuten vähän jännittää (tai aika paljonkin) että miten blogin käy kun on tuo harjottelu. Tuskin siis ehdin näin ahkerasti päivittämään blogia, mutta uskon että te ymmärrätte sen. Tosin luulin tuota samaa jo silloin kun koulun aloitin eikä mitään ongelmaa sitten tullutkaan.

Apua! Täällä (meillä) on koko päivän kuulunut ihmeellisiä rasahduksia ja musta tuntuukin että Severi/Seija on taas närkästynyt jostain ja lähtenyt liikenteeseen. Olin tossa keittiössä tekemässä aamupalaa kun ihan vieressä rasahti eikä siinä näkynyt mitään (oletin että kissa olisi hypännyt siihen katsomaan saisiko oman osansa mun aamupalasta), niin kyllä siinä vähän niskakarvat nous pystyyn. Jopa kissat on katelleet kattoon ja ties mihin pimeään nurkkaan, aina silloin tällöin. No ei mulla ole mitään kummituksia vastaan, kunhan ovat vain ystävällismielisiä eivätkä ainakaan keskellä yötä pelottelisi.


Mulla on tapana lueskella ehtoisin Facebookissa sellaista ryhmää kuin "Ei mennyt niinkuin Strömsössä". Se on vähän kuin iltasatua lukisi, paitsi että välillä saa nauraa vedet silmissä. Mä en ole itse koskaan kirjoittanut tuonne kun tuntuu ettei mulle koskaan mitään tapahdu. Mut sitten se iski - onhan mulle sattunut ja mie haluankin jakaa sen nyt tänne teille.

Tää tapahtui vuonna 2003 kun muutin omilleni ja ostin ensimmäisen pyykinpesukoneen, sellaisen päältä täytettävä Candyn. Heti toimituksessa tuli ongelmaa kun kuljetusliike ei olisi halunnut tuoda sitä sisälle saakka vaan mun olisi pitänyt yksin roudata se alaovelta neljänteen kerrokseen. Kun pesukone sitten vihdoin saatiin kotiin asti, jätettiin se siihen eteiseen josta sitten itse sain tapeltua sen omalle puolelleni (jaoin eteisen toisen asunnon kanssa) mutta olin sentään fiksu likka ja soitin miehistä apua kytkemään koneen kiinni. Tottakai halusin heti testata pesukoneen ja heitin sinne pestäväksi pussilakanan. Tämän jälkeen pääs helvetti valloilleen kun pesukone yritti lähteä pakoon hyppimällä ja pomppimalla pitkin kylppäriä - ja minä pomppasin epätoivoisesti koneen päälle yrittääkseni pitää sitä paikoillaan. Lopulta tajusin vetää töpselin irti seinästä ja kaivoin ohjekirjan esiin josta sitten selvisi että koneesta ei oltu otettu pois sellaisia helvetin pitkiä kuljetuspultteja ja ilmeisesti sen kuljetusliikkeen miehen olisi pitänyt ne poistaa. No minäpä poistin ne ja sen jälkeen pesukone toimi kuin unelma... paitsi että ei toiminut.

Pesukoneeni toimi ja ei toiminut - välillä se päästi sellaiset määrät vaahtoa että melkein koko kylppäri oli sitä täynnä ja minä valittamaan huoltoon, että möitte mulle viallisen koneen. Candy kävikin huollossa peräti kaksi kertaa, eikä ne sieltä mitään löytäneet - tietenkään! Nolottaa oikein myöntää että oma vikahan se oli. Käsi pystyyn kuinka moni tietää jo tässä vaiheessa mikä se ongelma oli? No, yhtäkkii lamppu syttyi pääni päällä kun tajusin mahdollisen syypään ongelmaan. Minä ja pesuaine. Mulla oli sellainen pesupallo jonka änkesin ihan täyteen koska ei mulle kukaan ollut neuvonut kuinka paljon sitä pulveria sinne pistetään. Joten summa sumarum, tietenkin se Candy sylki sisältään vaahtoa kun oli pulveria liikaa. No olen vähän ollutkin tällainen kantapään kautta oppija.


Jeee! Olen huomenna haistelemassa Helsingin tuoksuja. Harmillista että se kovin lupaa vesisadetta mutta aion tällä kertaa unohtaa olevani sokerista, enkä siis suostu sulamaan sinne Helsingin kaduille. *nauraa* Ihan innoissani kun näen taas ystävääni ja pääsen palloilemaan hänen kanssaan pitkin Helsinkiä. Aiemmin taisin sanoa ettei kyseessä ole mikään shoppailureissu mutta en voinut vastustaa tehdä itselleni pientä muistilappua liikkeistä joissa tykkäisin käydä jos vain mahdollista ja varsinainen metsästyksen kohdekin on - nimittäin viininpunaisen villahuivin metsästys koska ajattelen että Helsingissä on enemmän vaihtoehtoja. Sitten kuuluisat viimeiset sanat tähän shoppailuun liittyen - mä en aio ostaa yhtäkään mekkoa. *purskahtaa nauruun* 

Hommasin itselleni kaiken varalta varavirtalähteen ettei kännykästä lopu akku kesken kaiken, se olisi niinkuin pahin painajainen - no ei vaan, mut sit pitäs mennä DNA liikkeeseen ostamaan sikakallis varavirta (no en oikeesti!). Oon nimittäin ajatellut että kuvailisin MY DAY videota tuosta päivästäni, että pääsette jossain vaiheessa kuvittelemaan olevanne mun matkassa mukana. Tarkoitus on pärjätä koko päivän tuon kännykän varassa, eli iso kamera jää tällä kertaa kotiin että pystyn keskittymään vain videointiin. Oon nimittäin huomannut että on kamalan vaikeaa yrittää tasapainottaa videointien ja kuvien oton kesken, niin mieluummin teen vain yhtä. 

Jos joku muuten näkee mua siellä Helsingissä hiihtämässä eteenpäin, niin tulkaa nyt ihmeessä morjestamaan! Mä en ihan oikeastikaan loukkaannut jos joku tulee nykäisemään hihasta ja höpöttelemään. Mulle voi laittaa vaikka whatsappiin viestiä 045-212 9810, tosin mulla on puhelin äännettömällä joten vastailussa voi kestää hitusen verran. Vinkkejä edukkaasta lounaspaikasta otetaan vastaan, joka olisi kaikenlisäksi lapsiystävällinen. Myös muita nähtävyys, shoppailu yms. vinkkejä saa antaa.

15.11.2016

Vaate-esittelyssä: Elloksen vaatteet

          




Eli tässä olisi tosiaan nyt Elloksen uusimman paketin vaatteet ja nyt saisittekin (oikein luvalla) kertoa noista vaatteista YHDEN joka mielestäsi olisi parhain mulle. Ei tarvitse selittää syytä että miksi juuri se vaate. Sitten pienenä huomautuksena ettei sitä kovin ihmeteltäisiin, mutta en vastaan kommentteihinne ellette kysy siinä jotakin. Saatte nyt siis hyvin vapaasti kertoa mielipiteenne, enkä minä tule vastarannankiiskenä siihen sanomaan mitään puolesta enkä vastaan. *nauraa*

Postaus sis. affiliatelinkkejä

14.11.2016

Matkalla kohti kevyempää ja terveellisempää oloa - 22. kuukausi


Heissan! Tämä kulunut kuukausi on ollut mulle raskain ikinä ja nytkin mua jännittää ihan helvetisti kun kirjoitan tätä, koska tiedän että saan taas kuulla miten ei ollut hyvä tulos, miten olen paska läskikasa, enkä tule ikinä onnistumaan laihdutuksessani vaan olen ikuinen läskiluuseri. Tiesin kyllä aloittaessani tämän julkisen elämäntaparemonttini, että ikävääkin palautetta tulee mutta en silti ajatellut sen olevan näin raakaa. Naiivisti ajattelin että kyllä ne ikävätkin kommentit loppuvat kun huomaavat miten menen sinnikkäästi vain eteenpäin ja saan tuloksia, enkä ole heti antamassa periksi kun tulee takapakkia. Tällaiselle kuin minä, joka uskoo ihmisten hyvyyteen, oli aika järkytys huomata ettei kaikki olekaan mukavia, vaan hyvin pahansuopaisia. Mitä enemmän laihduin, sain tuloksia ja iloitsin koko remontistani, sitä enemmän tunnuin ärsyttävän näitä arvostelijoitani. Ja minä ihmettelin että miksi? Miksi he eivät voisi vain iloita kanssani? Loppujen lopulta olen tullut tulokseen, etteivät nämä arvostelijat yksinkertaisesti vain pysty iloitsemaan saavutuksistani rempan saralla.

Aikoinaan valitettiin kun se "saatanan läski" ei tajunnut laihduttaa, koska kyllähän nyt omaa terveyttä pitäisi ajatella. Sitten kun se "saatanan läski" alkoikin ajattelemaan terveyttään ja otti itseään niskasta kiinni löydettyään sopivan tavan laihduttaa, niin eipä sekään ollut hyvä asia. Sitten aloitetiin neuvojen tuputtaminen "hyvää ajatellen" ja suututtiin kun se "saatanan läski" kehtasikin kieltäytyä niistä oikeista neuvoista joilla se "saatanan läski" olisi voinut laihdutua nopeasti normaalipainoiseksi. Unohdettiin että sillä "saatanan läskillä" oli jo ohjeet joita hän noudatti ja joilla hän oli siihenkin asti pärjännyt. Mutta ei, eihän ne ohjeet olleet kunnon ohjeet vaikka paino olikin niiden avulla tippunut. Ehei, vaan olisi pitänyt kuunnella heitä koska he tiesivät parhaiten miten laihtua. Että väärin oli tässäkin laihduttu vaikka laihduttu oltiinkin. 

Näiden saamieni kommenttien takia remppapostauksiin on tullut ikävä taustamörkö, mörkö nimeltä ahdistus. Mitä lähemmäksi näiden postausten ajankohta tuli, sitä hermostuneemmaksi ja ahdistuneemmaksi muutuin. Jos tiesin että nyt tulee nollakuukausi tai peräti plussaa, niin tiesin jo valmiiksi että saisin osakseni sellaista kommentointia jota en tässä halua alkaa lainaamaan. Ne ikävät kommentit ovat vieneet multa ilon kirjoittaa näitä ajatuksia tästä remppamatkastani. Kaikki asiat syynättiin ja käännettiin valheiksi. Olin ylimielinen valehtelija joka aliarvioi ja kusetti lukijoitaan, vaikka vain kirjoitin omia tuntemuksiani, ajatuksia sekä pieniä teorioita mistä mahdollinen nolla- tai plussatulos olisi voinut johtua. Plussatuloksestakin oletetaan aina ensimmäisenä sitä, että laihduttaja on vetänyt pimeässä huoneen nurkassa kaksin käsin sipsiä ja suklaata naamariin. Voin itse omalta kohdaltani todeta, ettei se ole aina näin. Mulla on ollut kuukausia jolloin on ollut plussaa ja nollaa, enkä ole todellakaan silloin vetänyt kaksin käsin ylimääräistä mättöä naamaani. Noihin painonvaihteluihin voi olla vaikka minkälaisia syitä, eikä tosiaan aina se että "saatanan läski" on syönyt vaan liikaa.



You're a good soldier
Choosing your battles
Pick yourself up and dust yourself off and back in the saddle
You're on the front line
Everyone's watching
You know it's serious we're getting closer, this isn't over

The pressure is on
You feel it
But you've got it all
Believe it


Löysin tuon Shakiran Waka Waka kappaleen aivan sattumalta ja mielestäni se sopii sanoiltaan aivan loistavasti omaan tilanteeseeni. Mun pitää vaan nostaa itsensä tästä ylös ja uskoa siihen mitä teen, eikä anna kenenkään muun kirjoittaa mun tarinaani. Mut hei, mulla on mennyt loppupeleissä hyvin vaikka ahdistus onkin noussut mitä lähemmäs tätä päivää ollaan tultu - vaikka oon nähnyt että tulostakin tulee. Silti ahdistaa kun tiedän ettei tuo tulos kelpaa koska ei viime kuunkaan -3kg kelvannut. Mikään ei tunnu kelpaavan. Tiedän sanomattakin että painoni lähtisi nopeamminkin laskuun, mutta en halua mennä nopealla tahdilla. Haluan syödä kunnolla 3-4 tunnin välein koska se estää mielihaluja tulemasta. Haluan myös herkutella sen sallitun 550kcal verran viikossa. Olen kokeillut aikoinani kituuttaa vähillä kaloreilla joten tiedän ettei musta ole siihen - jaksan muutaman kuukauden noin pienillä kaloreilla, kunnes repsahdan ja repsahdan aina kunnolla eikä sieltä mudasta sitten helpolla noustakaan. Sitä antaa jossain kohdin aina periksi nälälle. Mä tiedän kokemuksesta että tämä tapa on itselleni parhain, se on kenties hidas mutta se on tähän astisista laihdutuksistani kaikista tehokkain, ja sen todistaa karisseet kilot ja sentit, sekä se että olen iloisin mielin jatkanut tätä eteenpäin. Olen myös iloinen huomatessani ettei koulu ole vaikeuttanut ruokailurytmiäni millään tavalla, koska ei se juurikaan ole rytmiltään muuttunut. 

Otan nyt toistaiseksi kommentoinnin pois näistä postauksista jos se hieman rauhoittaisi menoa ja saisi mun ahdistusmörön kutistumaan. Jos joku haluaa kommentoida, niin sen voi tehdä kolmella tavalla - laittamalla sähköpostia osoitteeseen Pipsan83@luukku.com, pistämällä whatsappiin viestiä numeroon 045-212 9810 tai kommentoimalla tähän FB-päivitykseen. Mietein nimittäin ihan tosissani näiden rempparaporttien lopettamista ja moni ystävä, myös Ringa ja mieheni mukaan luettuina olivat sitä mieltä että se voisi olla viisainta, koska stressi ei ole hyväksi kenellekään. Olen kuitenkin päättänyt että kirjoitan näitä rempparaportteja ainakin siihen asti kunnes tulee kaksi vuotta täyteen eli tammikuun puoleen väliin asti. Sen jälkeen onkin enää 3kk aikaa kunnes mun ja Ringan yhteistyö päättyy ja olen ajatellut että sen jälkeen olisi hyvä aika kokeilla siipiäni hetken aikaa yksikseenkin. Varmasti olemme jollakin takaa Ringan kanssa yhteistyön päätyttyäkin yhteyksissä.



Mut hei, mennääs nyt niihin kuukauden tuloksiin. Tässä kuussa en kaivanut mittanauhaa esiin joten en tiedä onko siinä tullut mitään muutoksia, oma intuitioni tosin kertoo ettei olisi tullut. No tuo senttimuutos vähän onkin tuollaista että joskus tipahtaa ja sitten taas ei. Itse painotulokseen mulla on sentään iloisia uutisia eli sinne tuli tulosta peräti -2kg verran! Jeeeeij! Mä olen tähän niin tyytyväinen koska ensimmäiseen kahteen viikkoon ei tapahtunut yhtään mitään vaikka noudatin ruokavaliota ja liikuinkin, mutta sitten seuraavat viikot antoivat tuon ylläolevan tuloksen. Näiden tulosten kertominen on aina se ahdistavin hetki - oli se paino sitten laskenut, noussut tai pysynyt samassa niin silti siitä löydetään valituksen aihetta. Jos itse iloitsen tuloksesta, niin tuntuu siltä että se halutaan pilata. Ettei se -3kg ole mitään, koska pitäisi yltää -10kg mutta jotenkin luulen että jos yltäisin tuohon tulokseen, niin kyllä siitäkin valittamista löydettäisiin - luultavasti sitten sanottaisi, että nyt olen laihtunut liikaa yhden kuukauden aikana.

On se vieläkin niin hassua, miten tuo paino ei tipu tasaisesti kuukauden aikana. Mä oon tehnyt tätä kohta kaksi vuotta ja sen olen oppinut ettei painonpudotus mene aina niin kuin olisi sen teoriassa kuvitellut menevän. Tyyliin että "minäpä tässä syön sen tarkan kalori- ja makromäärän päivässä, niin kuukauden päästä paino tipahtaa maagisesti -2kg". VÄÄRIN! Joskus se voi mennäkin näin mutta ei todellakaan joka kerta. Musta moni tekee sen virheen kun tulee nollakuukausi, niin luovuttaa. Minullakin kävi niin, monet kerrat - vuosia vuosia sitten. Tuossa tilanteessa ei missään nimessä saa luovuttaa vaan sitkeästi mennä ohjeilla eteenpäin koska kroppa tekee tuollaisia omituisuuksia, mitä ei järjellä pysty selittämään. Tämän takia itsekin kuulen että valehtelen syömiseni. Sellaisina kuukausina kun on tullut nolla- tai plussatulos, niin olen taatusti ollut silloin vaatekomeron pimeässä nurkassa itkemässä ja vetämässä kaksinkasin sipsiä ja suklaata naamariin. Ja se on ihan varma tieto! *nauraa* Mut hei, nyt me vaan jatketaan eteenpäin ja toivon mukaan rauhallisemmissa merkeissä.

Kroppamuutokset:
Paino: -42kg (-2kg)
Vyötärö: -35cm (ei muutosta)
Lantio: -36,5cm (ei muutosta)
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

Elämäntaparemontissa auttamassa:


Seuraava remppapostaus tulee 19.12.2016

13.11.2016

Kisut sai ylläripaketin


Herkut saatu blogin kautta testiin Deluxe Primacatilta

Kissoille oli saapunut mysteeripaketti Deluxe Primacatilta ja voi pojat sitä hetkeä kun istuskelin lattialla avaamassa pakettia - Sulo pyöri niin innokkaasti ympärilläni ettei avaamisesta meinannut tulla mitään. Hän varmaankin haistoi paketin sisältä jotain herkkutuoksuja kun oli niin innokas.

Kissat sai tosiaan nämä uutuusherkut testiin Deluxe Primacatilta ja mie päätin sitten tehdä tällaisen herkkujen maisteluvideon. Osasta tykättiin, osasta ei.

Paketissa tuli:

Meaty Treats+ : Anti-Hairball
Meaty Treats+ : Wellness support
Meaty Treats+ : Skin & Coat 
Meaty Treats+ : Dental Care

Meat Stick: Salmon & Trout (lohen ja taimenen makuinen lihatikku)
Meat Stick: Chicken & Liver (kanan ja maksan makuinen lihatikku)

Näitä herkkuja löytyy PetNetStoresta (sekä tietyistä päivittäisruokakaupoista).

Mut katsotaampas mistä meidän kisut tykkäsivät...

             

12.11.2016

Boozt.com -15% alennuskoodi kaikkiin alennustuotteisiin, myös merkkituotteet!


Huomasin juuri tulleesta sähköpostista että tänä viikonloppuna Boozt tarjoaa -15% alennuskoodin kaikkiin alennusuotteisiin ja se sisältää kaikki merkit joilla on aletuotteita. Kampanja on voimassa nyt tämän viikonlopun eli 12.- 13.11.2016 ja min. tilaussumma tulee olla 89€. Alennuskoodi: NOW15

Tiedättekö mitä tämä tarkoittaa? No sitä, että ne Ralph Laurenin laadukkaat mekot on lisäalennuksessa ja miehän pistän nyt tilaukseen sen yhden mekon mitä olen jo hetken aikaa mietiskellyt. Kyllä te tiedätte, sen ihanan vihreänsinisen mekon. Koska tarjouskampanjassa on minimitilausumma 89€, niin piti siihen ottaa jotain muuta mukaan joten valitsin mukaan tämän raitamekon jota olen myöskin katsellut.


Esimerkiksi nämä kaksi Ralph Laurenin mekkoa saisi nyt todella kivalla lisäalennuksella. Mustan Adaran saisi tuon lisäalennuksen ansiosta 59,07€ hinnalla. Toki kun tuossa on se minimitilaus 89€ niin jotain pitäisi ottaa lisäksi mutta eipä siihen tarttisi kuin 30€ katsoa jotain lisää, niin minimitilaussumma olisi täynnä. Siihen voisi vaikka ottaa toisen Ralph Laurenin mekon, vaikkapa Carletonin jos siitä tykkää, sillä sen hinnaksi lisäalennuksen kanssa tulisi 63,32€.

Kannattaa myös tsekata muutkin aletuotteet, jos sieltä löytyisi jotain kivaa.

Postaus sisältää affiliate linkkkejä

11.11.2016

" Halaus on hyvä lahja, yksi koko sopii kaikille "


Täällä taas ahkera emäntä, terveppä terve! Oon herännyt aamusti todella aikaisin koska halusin ehtiä tekemään noita mun to do -listalle päässeitä hommia pois ja nyt kun ne on tehty, voin hyvillä mielin alkaa raapustelemaan tätä ja tuunata itseni viikonloppulepoon. Tai lepoon ja lepoon, mun pitää alkaa katselemaan noita koulutehtäviä jotka pitää kotona tehdä, niitä kun on kertynyt jo pieni pino eikä niitä ole hyvä alkaa kovassa kiireessäkään tekemään. Eipä siinä muutakuin kuumaa teetä mukiin ja raaputtelemaan. Kaikkea noista tehtävistä en voi tehdä, kun mulla ei ole kaikesta materiaalia käsissä mutta huomenna menen hakemaan kirjastolta yhden kirjan jonka perusteella pitää tehdä yksi tiivistelmä, eikä mulla ole harmainta ajatustakaan miten tiivistelmä tehdään joten pitää varmaan vähän googlettaa. Noita tiivistelmiä tehtiin kyllä kauppiksella kokoajan joten luulisi sen tiedon tuolla jossain aivonurkassa olevan, se taitaa vaan tarvita pienen kipinämuistutuksen. Lisäksi olen harjoitellut lisää kirjoittamista Näppistaiturin kanssa kun sain siihen vihdoinkin omat tunnukset. Muutaman "kokeen" mennyt jo läpi ja katselen josko tässä ehtoon aikana tekisi vielä muutaman pois roikkumasta.

Ihanaa! Tänään on jaettu Tampereella halauksia - toki siinä on testattu että uskaltaako suomalainen mies halata. Mie sanoisin että no tokkiinsa ne miehetkin uskaltaa halata, mutta kun me suomalaiset ollaan vähän tämmösiä omissa kuplissamme olevia, niin se halaus ei tule niin luontevasti. Mäkin oon opettanut mun miehelle että halailu on kivaa ja nykyisin me halaillaan monia kertoja päivän aikana. Oon aina tykännyt halata mikä on vähän hassua koska meillä ei kotona juurikaan halailtu, mut oon sitäkin alkanut tekemään aina äidillä käydessäni. Halaisin varmaan kaikkia mutta kun pitää muistaa se suomalainen kupla *nauraa* Toki on myös heitä jotka ei tykkää yhtään että heitä halataan joten siinä pitää osata aika hyvin lukea toista, että uskaltaako halata vai ei. Mää varmaan pystyttäsin halauskornerin jonnekin Porin torille jos sillä tavalla sais ilahduttaa joidenkin päivää, mut en oo pystyttänyt vaan oon yrittänyt suoda mahdollisimman monelle hymyä. Halaillaanko teillä ?


Odotan ensi viikkoa todella innolla sillä silloin on koulun kannalta todella kevyt viikko ja sen takia pääsenkin yhtenä päivänä käymään Helsingissä - menen sinne moikkaamaan kavereita ja muutenkin vähän hengittämään isomman kaupungin ilmaa. *nauraa* Tämän tarkoitus ei ole mikään shoppailu vaikka aion toki muutamissa liikkeissä käydä - mulle sais nyt vinkkailla niitä hyviä plussakoon vaatekauppoja! Lorellan jo tiedänkin, mutta jotain muita mistä voisi käydä hypistelemässä vaatteita, vaikkapa niitä talvitakkeja. Tää on niin mun tuuria kun sääennusteet lupaa sille päivälle todella kivaa ilmaa, pitää vaan tässä tapauksessa yrittää suojata tuota sokerista ihokerrostani sen verran etten vallan sulaisi Helsingin kaduille.

Kaveri on tuossa ehdotellut paikkoja missä käytäisi mutta saas nyt nähdä mihin kaikkeen meillä on aikaa, vaikka itselleni se kaverini seura on jo se. Mulle varmaan riittäisi jos se istuttaisi kokoajan jossan kahvilassa ja höpötettäisi vaan. Laskin että mulla on aikaa olla Helsingissä ruhtinaalliset 7,5h kun pitää ehtiä hyvissä ajoin kotiin nukkumaan koska seuraavana aamuna olisi hommia joita ei voi siirtää. Nyt on aikalailla viimeinen hetki mennä käymään Helsingissä koska sitten alkaa se opiskelu ihan todenteolla. Ensi viikon jälkeen ei vapaita hetkiä juurikaan ole. Jos muuten joku bongaa mut sieltä Helsngistä, niin tule ihmeessä moikkaamaan!


Neulemekko - Lindex //Aluspaita - Ratsula // Legginssit - KappAhl //
Takki - Yours Clot. // Kaulahuivi - Marja Kurki // Kengät - CipCap // Laukku - Furla

Eilen ja tänään onkin liidottu tämän näköisenä. Olin jo hetken tuijotellut tätä Lindexin neulemekkoa tuolla kaapissa ja nyt sitten tuntui siltä että olisi tämän mekon hetki. Aluspaidaksi pistin tuon S.t.i -merkin pitkähihaisen ja samalla tajusin että multa löytyy myös viininpunainen versiokin. Voin siis vaihdella välillä tuon mustan ja viininpunaisen välillä jos siltä tuntuu, mutta kyllä tuo kivempi on noin mustan kanssa kun legginssitkin on mustat. Mä tykkään tästä pienestä väripläjäyksestä ja mietin että näitä voisi olla enemmänkin, mutta harmikseni näitä värikkäitä neulemekkoja ei montaakaan ole myynnissä, vaan kaikki luottavat mustan ja harmaan väreihin. Mä oon sitä mieltä että näin pimeään vuodenaikaan pitäisi olla värikkäitä vaatteita koska ainakin itselläni ne piristävät mieltä. Onko kukaan muu huomannut tällaista että värikkäät vaatteet piristävät ?

Nuo kengät eivät kyllä olleet ihan nappivalinta, siis toimivat kyllä asun kanssa, mutta kun lähdin sen verran kiireellä etten katsonut ollenkaan ulos. Olisinhan mä voinut palata takaisin sisälle mutta olin vaan että näillä mennään. Hassu jääräpää! Kieli keskittyneesti suupielessä ja ballerinamaisesti liihottaen astelin menemään, etten vain löytäisi itseäni maankamaraa halaamasta (en muuten löytänyt). Seuraavalla kerralla siis jotain tukevampaa kenkää jalkaan. Oon yrittänyt metsästää samanväristä kaulahuivia mikä mulla kuvassakin on, mutta joko kasmirista tai villasta tehtynä. Mulla on selkeesti joku viininpunainen värikausi. *nauraa* Mä oon tätä laukkua hehkuttanut jo monet kerrat, mutta kyllä sitä voi vähän taas hehkuttaa koska se vaan on niin hyvä. Oon tosin huomannut kaipaavani pikkuisen isompaakin laukkua, ainakin sellaisina koulupäivinä kun pitää saada todella paljon kaikenlaisia prujuja kannettua mukana.  

10.11.2016

Tuote-arvostelussa: Yves Rocher Hydra Végétal


Yhteistyössä Yves Rocher

Sain tuossa hetki sitten tämän kasvojenhoitosetin itselleni testaukseen ja nyt olen näitä sitten n. parin viikon ajan testannut. Ihan joka päivä en ole muistanut käyttää mutta melko usein kuitenkin. Itse en käytä ollenkaan Misellivettä joten lahjoitin sen parempaan käyttöön eräälle tutulleni. Mun kasvojen hoito on ollut nyt näiden kolmen tuotteen varassa ja nyt olisi aika tehdä pieni arvostelu näistä.

Jos siis kiinnostaa, niin tämän setin saisi tilattua blogini kautta hyvin edukkaaseen hintaan. Hydra Végétal ihonhoitosetin tarjoushinta 19,90€ (norm. 70,60€) on voimassa 30.11.2016 asti ja vain kun tilaat sen tämän tilaussivun kautta.

Setissä tulee:

Päivä- ja yövoide
- Tehokkaasti kostetuttava, kevyt geeli.
Puhdistusgeeli - Raikas, kostetuttava puhdistusgeeli.
Puhdistusvesi - Puhdistusaine ja kasvovesi yhdessä.  

+ Kaupan päälle:

Seerumi
- Tehostaa ihon luonnollista kosteudensaantia ( Arvo 26,90€ )



Ihan ensimmäiseksi mä puhdistan kasvoni tällä Hydra Végétalin puhdistusgeelillä. Annostelen geeliä reilun teelusikallisen verran ja alan hieromaan sitä molempiin käsiin josta sitten levitän geelin kasvoilleni. Ensin mä aattelin että tämänkokoinen tuubi ei voi kovin montaa kertaa kestää mutta kun kokeilemalla huomasin, että tätä ei tarvitse suurta määrää ollakseen riittävä. Tuossa kun olen levittänyt geelin kasvoilleni, niin hetken aikaa iho tuntuu kylmän raikkaalta. Sitä ei kannata pelästyä kuten itselleni tapahtui ensimmäisellä kerralla. Sitten kun olin hetken aikaa hieronnut geelillä kasvojani, puhdistin ne juoksevan veden avulla. Puhdistuksen jälkeen iho tuntui todella raikkaalta.


Seuraavaksi vuorossa on puhdistusseerumi kasvoille. Yves Rocherin sivuilla sanotaan että tätä käytetään kosteutuskuurina kun iho tuntuu olevan extrakosteutuksen tarpeessa, mutta olen käyttänyt tätä joka kerta kun olen näillä puhdistanut ja kosteuttanut kasvoni eli n. viisi kertaa viikon aikana. Tämä seerumi oli todella imeytyväistä, tai sitten mun kasvojen iho oli vaan niin kuiva kun seerumi imeytyi samantien ihoo! Mulla on (kuulemma) kuiva sekaiho, ja kylmä vuodenaika tekee siitä entistäkin kuivemman ja talvisin mun pitäisikin muistata reippaampi rasvaus. Pullon takana lukee että tätä laitetaan kasvoille ennen tuota varsinaista voidetta ja näin minäkin tein. Seerumi on pumppupullossa ja mielestäni se on hyvä koska silloin ei tule annosteltua liikaa - itselleni riittää kaksi pumppausta. 


Lopuksi laitetaan päivä- ja yövoidetta. Itse käytän yövoiteena mutta voi tosiaan käyttää kumminpäin haluaa, tai jos haluaa rasvailla aamuin sekä illoin. Mä tein itse ihan ekalla kerralla sen virheen että otin tätä reippaasti mutta kantapään kautta opein että teelusikallinen riittää oikein mainiosti. Voide sopii normaalille sekaiholle tai rasvoittuvalle iholle. Kun tätä laitan kasvoilleni, imee iho sen aika nopeasti itseensä. Kuvassa sitä näkyy kasvoilla koska en ole hieronut sitä riittävän kauan, koska halusin että jossain kuvassa näkyy tuotetta ihollani. Mä oon todella huono ollut rasvaamaan kasvojani vaikka pitäisi ja erityisesti talvisin, koska inhoan sitä voiteiden jättämään tahmaista tunnetta. Siksi olikin ihana huomata että tämän kanssa iho ei jää tahmeaksi kun voidetta ei ota liikaa ja sitä hieroo tarpeeksi kauan ihoon. Yves Rocherin sivuilla sanotaan että voide kostetutaa ihoa peräti 24 tunnin ajan ja voin omalta osaltani allekirjoittaa tämän.


Tässä sitä ollaan seuraavana päivänä kun yövoide sai kaikessa rauhassa tehdä kostetutuksensa. Olen huomannut omalla kohdallani näiden käytössä kaksi muutosta - poskien punoitus on tasoittunut ja kasvot tuntuvat pehmeämmiltä, kosteutetuilta. Tuon kosteutus on ollut ihanan tuntuista koska pakkasevat ovat jo aiheuttaneet pientä extrakuivuisuutta kasvoilleni joten näillä tuotteilla olen saanut potkittua kuivuutta pepulle. Oma kuiva iho kiittää tuosta kosteutuksesta. Lisäksi kaikki saavat ison peukutuksen hyvin miedosta tuoksusta!

9.11.2016

Plussatyllerön talvitakkikriisi saa jatkoa (+ suosittelen taukojumppaa!)


Tänään on taas päntätty kauppiksella latinaa ja musta kuusi tuntia uuden kielen opiskelua on pikkuisen liikaa, mulla ainakin turpoo pää siitä ylitiedosta. Nytkin on jäänyt päähän pyörimään kaikki rectumit ja vena cava superiorit sun muut. Jää siis jonkinlainen hypertila päälle. Jos nyt oikein muistan niin ei nuo kielten tunnit ole koskaan kestäneet kolmea tuntia kauempaa. Opettajakin puhui jotain sellaista, ettei aivot enää kunnolla vastaanota sitä tietoa neljän tunnin jälkeen. Tykkään kyllä latinasta vaikka en mä sitä vielä mitään ymmärrä ja muutama hassu tunti tuntuu liian vähäiseltäkin sen oppimiseksi. Meillä on tuosta kiva tehtävä että saadaan omatoimisesti kirjoitella latinakielisiä lääketieteen sanoja vihkoon. Miekin jo hommasin A6-vihkon jota olen nyt tuossa viikonloppuna laittanut kuntoon, mutten ole vielä ehtinyt kirjoitella sinne sanoja - toisella paperilla on kyllä vinopino sanoja jotka odottaa puhtaaksi kirjoittamista tuohon oikeaan vihkoon. 

Koulupäivä oli suurimmalta osin istumista mutta onneksi muutamat kerrat piti spurtata neljänteen kerrokseen ja mie otin sen ihan asenteella kuin silloin 13v. sitten opiskellessani tuolla kauppiksessa ei olisi tullut kuuleviin korviini että olisin reippaalla vauhdilla mennyt neljänteen. Silloin neljänteen kerrokseen kapuamiset oli kauhistus, mut musta tuntuu et oon kunnoltani paremmassa kunnossa kuin silloin vaikka painomäärä on suhtkoht sama. Lisäksi tein tauoilla 30x kyykkyjä ettei ihan kangistuisi siihen tuoliin. Suosittelen pientä pepun nostoa tuolista ylös, jos työ- tai koulupäivä on pelkkää istumista. Pitää itsekin yrittää muistaa tätä suositusta.

Kun kello kävi vihdoinkin sen verran että persuksen sai nostaa penkistä ylös, niin miepä viipotin tukka putkella kohti pääovea ja kun pääsin ulos, niin vastassa oli... LUNTA! Se oli sitten koulupäivän alkanut lumisadekin vaikka Ilmatieteenlaitoksen mukaan siihen piti olla vain 30% mahdollisuus. Siinä sitten ihastelin talvista tunnelmaa kun köpöttelin kauppikselta kohti keskustaa. Otin myös ensimmäiset askeleet tuohon Instagram storyyn - tähän asti olen vain katsellut muiden tarinoita. Ilmeisesti tuo lumentulo sai mut sen verran sekaisin että menin ja tein ensimmäisen tarinani. Tuolta mie sitten tallustelin äidille jossa viettiin mukavat höpöttelyt. Pikkuisen harmittaa että koulun takia noiden käyntikertojen kanssa saa vähän pähkäillä että milloin ehtii käymään ja kun harjoittelu alkaa, niin silloin en taida edes tämänkään vertaa ehtiä, ellen sitten viikonloppuisin käy.


En voinut vastustaa ja musta tuntuu et saan nyt teiltä satikutia, mutta kun en vaan voinut. Kävin koulun jälkeen parissa liikekessä katsomassa mekkotarjontaa. Juu, ei tällä kertaa itselleni vaan tulevalle pikkurinsessalle. No hei, mie kun oon mekkopersoona joten luulettekos te että pystyn vastustamaan noita suloisia prinsessamekkoja? NO EN! Ystävän suosituksesta tosin tiesin katsella tietyn kokoisia mekkoja että olisivat sitten ensi kesänä rinsessalle sopivia. 

Mä muuten tapasin yllättäen viime viikolla yhden lukijanikin. Oli kyllä mukava tavata (tui tui sinne!) mutta kyllä se silti aina saa mut niin hämilleni etten oikein tiedä miten mun kuuluisi toimia siinä tilanteessa. Ja tietenkin jälkikäteen mieleen tulee vaikka ja mitä. Niin ja hei, jos mua näkee viipottamassa tuolla Porin keskustassa, niin saa tulla nykäsemään hihasta (jos vaan pysyt vauhdissa mukana, hehehhe) enkä mie ollenkaan pahastu pienestä stoppauksesta.

Joitakin tuntui kiinnostavan mun syömiset koulupäivinä eli tänään mulla oli lounaaksi 120g porkkanaa (kolmessa osassa) sekä kaksi Vaasan Taika Moniviljapalaa, jonka päällä 8kpl ohuen ohuita broilerinleikkeleviipaleita sekä 2 kananmunaa (paistettu oliiviöljyssä). Ja juomana 0,5l Funlightin metsämarjasta tehty mehu. Aamupalaksi olin ottanut kaurapuuroa jonka päällä raejuustoa, pellavansiemenrouhetta, kuitulisää, oliiviöljyä sekä vadelmasoppaa.


Oon tässä kiukutellut itselleni (juu, onnistuu multa) kun sen täydellisen, tai edes semitäydellisen talvitakin löytyminen on niin kamalan vaikeaa. Hain eilen Zalandon paketin jossa oli kaksi talvitakkia mutta K U M P I K A A N ei ollut mieleeni. Villakangastakki oli todella omituinen ja jotenkin odotin parempaa koska hintakin oli suolainen. Lisäksi siinä ei ollut vetoketjua vaan kaksi hassua nappia. Se toinen talvitakki, sellainen tikkikuvioinen, olisi muuten ollut aika kiva mutta ongelmaksi muodostui liian korkea kaulus joka kokoajan tökki kaulaani. 

Mä en käsitä miksi tämä on niin kamalan vaikeata, onko se siitä että mulla on niin vaikeanmuotoinen kroppa? No kyllähän mulla kaapissa nyt parit takit on joilla varmasti pärjään talven ylitse ellei sitten tuo Ellokselta tilaukseen laittamani Junarosen takki olisi sitten sopiva. Jotenkin mulla ei ole kovin suuria odotuksia mut silti pieni toivon kipinä on että jospa tämä.. Onko muita joilla vaikeuksia sopivan (lue: täydellisen) talvitakin löytymisessä?

Takeista puheenollen, tuolla kaapissa odottaa se Ellokselta ostama harmaa shaalikauluksinen takki fiksausta. Pitäisi siis hihat lyhentää ja muutama muukin pikkuasia laittaa kuntoon mutta tuolla se vaan edelleen odottaa ja odottaa ja odottaa. Nolottaa tunnustaa mutta mun pitänyt tehdä nuo korjaukset jo muutama viikko sitten. No lupaan että viimeistään viikonloppuna otan itseäni niskasta kiinni ja laitan kuntoon, että pääsen jossain vaiheessa käyttämäänkin.


Tekonahkatakki // H&M+
Tunika // Ratsula
Housut // Ellos
Kengät // CipCap
Laukku // Mulberry

Lähdin eilen tässä asussa uhmaamaan tuiskua ja tuulta (okei, vain tuulta - ei täällä mitään tuiskuttele) mutta ei teidän tarvitse kuvitella mua kylmissäni ulkona seisoskelemassa, ehei. Mulla oli suora autokyyti paikasta A paikkaan B sekä takaisin, joten sen perusteella uskalsin pukeutua hieman kevyemmin mitä sen hetkinen sää salli vaikka tuo tunika on kyllä uskomattoman lämmin. Joku ei ilmeisesti oikein haluaisi myöntää että talvi on tullut. *nauraa* Okei okei, kyllä mä tiedän ja olen kyllä hyväksynyt sen mutta välillä on kiva mennä vähän kevyemmin.

Tuo HM+ malliston tekonahkatakki on noussut mulla suureksikin suosiksiksi enkä oikein haluaisi vielä luopua siitä. Tuijottelenkin aina sääennusteita ja odotan plussakelejä saapuvaksi että voisin taas heittää tämän niskaan. Ja kyllä tämä takki talvellakin toimii jos ei ole kovin paljon pakkasta eikä tuule. Ei muuten olisi uskonut että minä tykkään valita päälleni näin paljon tummaa vaikka onhan tuossa tunikassa vähän jotain väriä.

7.11.2016

Minä kirjoitan omasormijärjestelmällä, miten sinä kirjoitat?


Olen tänään nauttinut vapaapäivästä, en ollut aamusti se joka pomppasi sängystä ensimmäisenä ylös kun kello soitti. Se oli ihanaa kun sai jäädä sänkyyn pötköttämään Siirin kanssa. Tykkään muutenkin näistä aamuista kun saa kaikessa rauhassa käynnistyä. Tuo oli mekein täydellinen aamuhetki, siitä puuttui vain se lämmin teekupponen. En kyllä ymmärrä miksi en voi tehdä tällä tavoin viikonloppuisin, kun tuntuu että silloinkin on kamala kiire johonkin suuntaan. Pitäisi ehkä opetella rauhallisimpiin aamuihin. Kun katselen näitä kuvia tässä postauksessa, pääsen tuohon hetkeen - tuohon siniseen, rauhalliseen aamuun hetkeen. Oli ihan parasta olla Kallossa noin aamutuimaan kun siellä ei ollut muuta liikennettä, ainoastaan meren rauhallinen pauhaus ja joidenkin lintujen ääntelyt.

Siinä kun olin aikani heräillyt ja touhuillut, päätin hetkeksi paneutua verestämään muistojani kymmensormijärjestelmästä. Meillä on tuota harjottelua koulussa mutta itse olen siitä saanut vapautuksen koska kauppiksen aikoina jo kävin kaksikin eri kurssia tuosta aiheesta ja sain niistä arvosanaksi 5. Mä en muuten koskaan opetellut tuota vaan käytän "omasormijärjestelmää" eli muutaman sormen kanssa kirjoittelen todella vauhdikkaasti (he tietää jotka on kuulleet mun näpytinäpytit, hahaha). Nytkin kun tuon ohjelman avulla kokeilin niin sain 403 ja 415mrk/min - aattelin kuitenkin yrittää saada 500mrk/min, tai enemmänkin jos on tullakseen. Osaatteko te kymmensormijärjestelmän, vai löytyykö teiltäkin "omasormijärjestelmä" ? Lisäksi suunnittelin aloittavani tekemisen yhden kotitehtävän parissa, mutta tuossa se pöydällä ilkkuu mulle, että etpäs saanutkaan aikaiseksi aloittaa mun tekemistä. No jospa sitten huomenna... (sen kun näkis)


Näissä kotipäivissä on muuten se parasta kun saa kaikessa rauhassa miettiä että mitähän sitä haluaisi ottaa välipalaksi (tai ruuaksi nyt yleensäkin). Mulla on onneksi se hyvä puoli että pystyn syömään samaa ruokaa useampanakin päivänä ennenkuin kaipaan muutosta. Mulla oli tuossa tosiaankin välipalahetki ja päätin tehdä itselleni rahkasta jotain kivaa, eli mittasin keittiövaa'alla 220g rasvatonta maitorahkaa, johon sitten lisäsin 15g pellavansiemenrouhetta, 5g oliiviöljyä, muutaman kourallisen (50g) kohmeisia mustikoita sekä 100g vadelmasoppaa. Tuo on aivan paras pikavälipala. Vaihtoehtona mulla on yleensä jonkinlainen puuro taikka leipä, mutta nyt koin kummatkin noista turhan isoiksi kun ei ollut mikään iso välipalanälkä. Mitäs lukijat on tänään syöneet välipalaksi, vai syöttekö te ?

Viikon päästä olisi tarkoitus tehdä remppapostaus ja nyt jo miettiessäni sitä, mun kädet muuttuu hikisen nihkeiksi. Pientä hermostumista ilmassa, heh. Olen siis päättänyt mitä näiden postausten suhteen lähden kokeilemaan. Päätin myös että kirjoitan näitä ainakin siihen asti kun tulee 2v. täyteen. En ole luovuttaja tyyppiä, tai ainakin pyrin etten ihan heti antaisi periksi. No odotan itsekin ensi maanantaita mielenkiinnolla, mutta pyrin olemaan avoimin ja luottavaisin mielin että tämä saadaan toimimaan jollakin tavoin. Toivisinkin että kaikki ne jotka kokevat mun blogissani ärsytystä ja kiukkua, oli se sitten elämäntaparemonttini tai joku muu, niin tekisivät itselleen palveluksen eivätkä enää klikkaisi tähän blogiin. Enhän itsekään tieten tahtoen seuraa sellaisia blogeja jotka ylläpitävät kiukkua, koska sellainen on todella rasittavaa ja energiaa vievää. Sitä vain lyö itse päätään seinään kun ylläpitää tuollaista ärsytystä/kiukkua. Mutta palataan ensi maanantaina vähän tarkemmin tuntemuksiini tästä asiasta, isot paperiniput on jo kirjoitettu valmiiksi.


Viikonloppu tuli ja menikin jo, enkä ymmärrä miksi nuo pari päivää menee niin nopeasti mutta jos on arkena kaksi vapaapäivää niin ne ei mene yhtä nopealla vauhdilla ohitse. Mun lauantaipäivä meni kun metsästin kaupoista sopivia joululahjoja kummipojille, tällä kertaa olin (onneksi) listan kanssa etsimässä kun olin kysynyt ystävältä vinkkiä. Löysin sitten tuollaisen Ryhmä Hau merkin, Samppa naamiaispuku vanhimmalle pojalle ja nuorimmalle leikkiastioita. Mietein toki isohkoa Dublo linnakettakin pojille yhteiseksi lahjaksi, mutta olin jo myytyä tuolle naamiaispuvulle.  Nyt pitäisi vaan katsoa sopiva viikonloppuna milloin mennään viemään nämä lahjat perille. Illalla meille tuli kaveripariskunta joiden kanssa "juhlistettiin" Pyhäinpäivää eli ihan vaan syötiin pizzaa, juteltiin sekä lopuksi katseltiin Haluatko miljonääriksi ja yritettiin siinä yhdessä pähkäillä vastauksia. Kun kaveripariskunta sitten lähti, niin me päätettiin miehen kanssa lähteä ajelemassa ja löydettiinkin itsemme Reposaaresta. Siellä todettiin että rannat on jo aika jäässä ja itsekin kävin rannan tuntumassa jäällä seisomassa. Ei tartte peljästyä, en nimittäin käynyt tällä kertaa virkistämässä jalkojani Ahdin valtakunnassa. Pisti hieman hirvittämään että joko se talvi tuli, niinku näin aikaisin vai muuttuukohan se vielä plussan puolelle. Toisaalta kaipaisin siis lämpöä mutta toisaalta taas valkea joulu olisi aika kova sana.

Sunnuntaina saatiin valmiiksi tuo miehen tekemä kirstu jonka hän ihan itse teki. Tykkään kun hän on tuollainen jolla pysyy laudat, naulat jne käsissä. Nyt kirstu on tuossa ikkunan edessä kissojen isona tähystyslautana ja meidän palvelijoiden tavaroiden säilytyspaikkana. Kirstu toimii paljon paremmin näiden isojen Coonien kanssa, kun tuo edellinen kissateline alkoi olemaan jo vähän nuupahtanut kaikesta Sulon hyppimisestä. Saa aina olla niin tarkkana millaisen telineen noille ostaa. Lisäksi tuo on sen verran leveä että siihen mahtuu vaikka koko konkkaronkka, vaan eipä nämä tykkää jakaa jotain noista kivaa toisen kanssa. Yleensä joku siis omii paikan ja muut pääsee sinne silloin kun se omija ei ole paikalla. Kissat! Itse en ole vielä keksinyt millä tavaralla tuon täyttäisin, sisällä on siis todella iso säilytystila. Mietimme sitäkin että jos sinne tekisi sivusta tai edestä kissanmentävän reiän ja täyttäisi jollakin fleecepeitoille, niin kissat saisi siitä sellainen piilopetipaikan. Mitenkäs viikonloppunne meni ?

6.11.2016

Vaate-esittelyssä: Ralph Lauren Carleton Dress


Tämän mekon ostamisesta on jo aikaa ja tätä olen myöskin uumoillut käyttäväni pikkujouluissa. Olen tämän Ralph Laurenin Carleton* mekon ostanut jo elokuussa kun bongasin sen Booztilta* todella edukkaaseen hintaan, etten yksinkertaisesti vain pystynyt jättämään sitä ostamatta. Jo silloin kun ostin sen mustan Ralph Laurenin Adara* mekon, sain paljon kyselyä että tekeekö RL vaatteita myös isokokoisille, niin vastaus oli ja on edelleen kyllä. Nämä plussapuolen vaatteet ovat kokoon 56 asti.

Itselläni on tästä mekosta koko 54 joka on juurikin passeli kooltansa. Mekko on ihoa myötäilevä! Odotan tästä samaisesta mallista punaisen väristä mekkoa* alennukseen, että voisin sen sitten ostaa jos vielä on sellainen mieli. Sitten alennusmekkojen puolelta löytyy erityisesti Valli* mekko jota olen kuolannut hetken mutta en ole ostanut sitä vielä koska epäröin tuota väritystä ja kun ajatuksena olisi ottaa näitä yksivärisiä tuonne kaappiin ja käyttöön. Myös Alex* mekko sekä Novelliina* mekko kiinnostavat.

Jos joku teistä tykästyi jo silloin Ralph Laurenin merkkiin kun esittelin oman ensimmäisen Ralph Lauren mekkoni, mutta ajatteli ettei noin hintavia mekkoja voi ostaa,  niin nyt tuolta Booztista saisi tätä vanhempaa mekkovalikoimaa -50% alennuksella.

HUOM! * -merkityt ovat affiliatelinkkejä

Tässä vielä lopuksi kunnon esittelyvideo mekosta ja jos jokin jäi epäselväksi, niin aina saa kysyä.