11.12.2016

Mitä kuuluu Sulolle?


Moni teistä on kysellyt mitä Sulolle kuuluu joten ajattelin tehdä teille tällaisen kuulumispostauksen meidän pikkupojasta. Pääkuvaksi valikoin tällaisen oikein söpön kuvan Sulosta - hän nauttii siinä takkatulen lämmöstä. Näette myös tässä paremmin Sulon haavan, josta on jo tikit otettu pois ja haavakin on todella hyvin parantunut. Myös se on auttanut parantumista kun Sulo on ilmeisesti ymmärtänyt että pitää ottaa rauhallisemmin. Olin lukenut netistä miten kissat eivät malttaisi pysyä paikoillaan kun kipu on poissa, joten olin varautunut olemaan haukkana - mitä ei sitten tarvittukaan.

Sulo on jo aikalailla oma itsensä. Paljon enemmän hän kyllä makoilee kuin aiemmin mutta se on silti ihan hyvä ettei isommin riehukaan, koska tarvitsee enemmän lepoa. Ruokahalukin palautui normaaliksi kun kipulääkitys lopetettiin. Sitten kävipä tuossa ekan kerran sekin, että Sulo pomppasi ihan itse sänkyyn. Muuten nuo pomppimiset on Sulolla aika vähäisiä koska jalassa (jaloissa?) ei ole voimaa samalla tapaa kuin aiemmin. 


Jos joku ei vielä siis tiennyt niin Sulolta leikattiin lonkan kehityshäiriö pois eli jos oikein olen ymmärtänyt niin reisiluunpää poistettiin tuossa parin viikon takaisessa leikkauksessa. Tuon kehityshäiriön syystä en osaa sanoa mitään enkä siksi lähde siitä sen enempää spekuloimaan, etten puhu mitään väärää. Mutta ennuste on hyvä, että vaikka sieltä nyt palanen puuttuukin niin pystyy poika elämää ihan tavallista kissanpojan elämää.

Onneksi kaikki tapahtui todella nopeasti - heti 23.11. kun huomattiin ettei Sulolla ole kaikki hyvin, niin päästiin eläinlääkäriin ja röntgenkuvassa selvisi tämä lonkassa oleva vika. Ei tarvinnut montaa tuntia odotella. Sitten 25.11. Sulolta leikattiin tuo kehityshäiriö pois ja toipuminen saattoi alkaa. 7.12. lähti tikit pois ja kipulääkityskin lopetettiin. Nyt vaan toivutaan ja joskus muutaman kuukauden kuluttua menemme vielä kontrollikäynnille samaiselle eläinlääkärille, että katsotaan miten kaikki on lähtenyt menemään. Toivotaan ettei tule mitään takapakkeja. Itse otin kokoajan todella raskaasti, mutta onneksi nyt voi jo hymyillä.


Sulo on tosiaankin alkanut olemaan oma itsensä. Eläinlääkärissäkin naureskelin että sitten kun Sulo menee toiseksi nuorimmaisen Sevin kimppuun "painimaan", niin voidaan sanoa että poika on oma itsensä. Ja tätä on nyt sitten tapahtunut jo ennen tikkien poistoa mutta sen jälkeen painihetkiä on ollut useammassa määrissä. On ollut hauska katsella noiden kahden painileikkejä vaikka hieman seuraan sivusta ettei Sevi pääse raapimaan tai puremaan haavan kohtaa kun siinä ei ole turkkia suojana.

Lisäksi Sulolle maistuu taas ruoka normaalissa määrässä, myös ulkona liikuskelevat linnut kiinnostavaa - niitä vaan ei vielä ole päässyt katsomaan koska ei hypi. Muuten kuitenkin poika on todella pirteänä. Kävipä tuossa niinkin että Sulo hyppäsi sänkyyn - olin itse siinä vieressä katsomassa että "jahas, nyt Sulo katsoo siihen malliin sängylle että kohta varmaan pomppasee" eikä siinä kauaa mennyt kun pomppasi mutta koska takajaloissa ei ole voimaa samalla tapaa kuin ennen, niin pomppu jäi lyhyeksi, että poika periaatteessa nosti itsensä etutassujen voimilla sinne sänkyyn. Olen tuonut varastosta vanhan steppilautani josko sen avulla uskaltaisi hieman kiivetä mutta ei ole vielä oikein ymmärtänyt laudan tarkoitusta. Mutta pikkuhiljaa... Sulolle kuuluu siis hyvää ja hän voi erittäin hyvin! Kiitoksia kaikille tuesta tuona ikävänä aikana.

12 kommenttia:

  1. Oi ihana Sulo. Ompa hyvä, kun hän on alkanu toipumaan noin hyvin.
    Ymmärrän tunteesi, kun Sulo oli kipeenä. Miten lie itse oisin selvinny.
    Mutta nyt kaikki näyttää hyvältä.
    Rapsutukset pojalle.
    >Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, hän on hyvin alkanut toipumaan. Välillä näkyy sellaista vaisuakin Suloa mut se on ymmärrettävää. Näin iltaa kohden tulee kai väsyneemmäksi. Kyllähän siitä selvisi mutta voimille se otti. Mut onneks nyt on päästy hyvään alkuun, toivotaan vain ettei tule mitään takapakkeja.

      Poista
  2. Kiva kun kirjoitit sulon kuulumisista! Kyllä se vaan on komean näköinen kissa ja tuo turkin väri on tosi hauska :) pikaista toipumista sulolle ja rapsutuksia kaikille kissoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta tottakai, niin moni teistä lukijoista on kysellyt Sulon voinnista niin aattelin että tämä olisi hyvä keino kertoa yhdellä kertaa kaikille. :) Sulo on kyllä komea poika ja hän on siis väritykseltä redtabby. :)

      Poista
  3. Kiitos Sulon kuulumisista ja ihana, että on toipunut noin hyvin jo. -kirmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yllättävän hyvin on poika toipunut vaikka alussahan vasta ollaan. Välillä on vaisumpi, etten ihan tiedä onko kyse vain väsymyksestä vaiko kivuista. Mut tota ilmenee lähinnä iltasella joten aattelisin että on vain väsynyt. :)

      Poista
  4. Tsemppiä jatkotoipumiseen Sulolle <3

    VastaaPoista
  5. Teillä on uusi matto olkkarissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No uusi ja uusi, vanhahan tuo on mutta nyt sattumoisin lattialla. :)

      Poista
  6. Ihanat kissat teillä :) Ja mukava kuulla että Sulo on parantunut hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, he ovat kyllä ihania mussukoita <3 Juu, hyvin parantunut vaikka vielä on matkaa että olisi täysin kunnossa. :)

      Poista