31.3.2017

Mustaa ja Sinistä (pläjäyksellä valkoista)


Onneksi on perjantai! Sain tänään esitettyä kehittämistehtäväni tuolla harjottelupaikassa, joten se on nyt mun osaltani taputeltu. Tuli myös tehtyä ensimmäinen muistio ja se on kyllä hirmu vaikeaa osata poimia oikeat tiedot ylös. Kehittämistehtäväni takia oli kyllä helppo puhtaaksi kirjoittaa tämä muistio. Mulla on takana todella mukava päivä ja ajattelinkin harjottelussa että täältä lähden mukavissa fiiliksissä viikonloppuvapaalle. Kotiin kävellessä mieleen tuli kaikkea sellaista mitä en muistetanut tehdä mutta eivät olleet mitään tärkeitä ja kiireellisiä, joten ne ehtii tekee maanantainakin. Hyvin mielin siis tulin tuohon eteiseemme mutta oven avattuani tajusin että mua tervehti Sulon lisäksi löysän kissankakan haju. Kaukaa ei tarvinnut etsiä syyllistä jolla oli köntsät housuissa. Sulo näytti käytöksellään niin selkeästi että mamma kuule, ois tapahtunut pien vahinko. Jos mietitte että miten tunnistan löysän kakan hajun, niin uskokaa pois vaan - mä tunnistan. *nauraa* Niiden ero on kyllä kuin yöllä ja päivällä, mutta varsinkin kissataloudessa elävä tunnistaa sen kyllä kummasta on kyse. Nyt toki pystyn jo nauramaan tälle mutta sillä sekunnilla kun se iski tajuntaani, oli että ei paska, mä en jaksa, en vaan jaksa tätä. Nyt oottelenkin miestä kotiin, että päästään pesemään tuon pojan takalisto.  

Sitten pieni vinkkaus jo tähän kohtaan koska mä aina aattelen teitä lukijoitakin. Blogi saattaa olla ensi viikon hiljaisempi koska keskityn silloin kirjoittamaan tuota paksumpaa prujukasaa. Tarkemmin sanottuna pitäisi alkaa raapustamaan sihteerin tutkintosuunnitelman 45 eri kohtaa mitä ajattelen niiden kryptisesti kirjoitettujen kohtien tarkoittavan. Haluan tehdä nuo molemmat prujut ensi perjantaiksi valmiiksi kun meillä on silloin koulupäivä (jee, näkee koulukavereita) jolloin käymme opettajan kanssa noita kirjoitettuja kohtia läpi ja muokataan niin kauan kunnes ne on kunnossa. Sitten kun ne on siis kunnossa ja opettaja hyväksynyt, voimmekin alkaa ohjaajan kanssa käymään niitä läpitse. En muuten vieläkään osaa ajatella että nyt on 4 viikkoa harjottelua takana, omituisen nopeasti mennyt aika. 


Mieheni lähti käymään isäni luona ja mä päätin jäädä tällä kertaa kotiin. Normaalisti olisin lähtenyt mukaan mutta olen tällä hetkellä vähän kiukkuinen isäni suuntaan. Syy nyt jääköön kertomatta. Olen kyllä iloinen tästä muutaman tunnin omasta ajasta kun sitä luksusta ei ole nyt hetkeen aikaan ollut. Oon alkanut miettimään, että pitäisiköhän yksi huone laittaa itselle kuntoon mutta se nyt on taas näitä ajatuksia vain kun on kaivannut omaa rauhaa. Mä oon vähän tämmönen että kaipaan joskus omaa rauhaa eikä se yksin ulkoilua (tai vastaava) ole ihan sellaista mikä riittäisi.

Onko siellä lukijoissa muita jotka ovat ASMR-videoiden katselijoita? Sillä toivon että olisi ja tästä vinkkauksesta olisi teille hyötyä. Olen itse koukuttunut katsomaan Jade ASMR Garden tekijän videoita ja oon niistä saanut ihanan rentoutukset. Ei tartte iltasatua ei, kun näitä kuuntelee. 

Siirin oli pakko tulla kuvaan, hauska miten oon itse pystynyt pitämään pokkani kun toinen niin tomerana vaan asteli tuohon. Näillä kisuilla on se paha puoli että kun ennen auki olevan oven laittaa kiinni, niin sitten herää kamala uteliaisuus että mitäs siellä oven toisella puolella on. Suljet ovet on suuri eiei. Kisuista puheenollen, te joilla on löytökissa, niin oliko teillä alussa sellaista että kisu oli kokoajan ruokalautasella syömässä? Meillä oli Pirpanan kanssa tällaista ja siihen oikein kiinnitti huomiotakin kun flikka oli kokoajan syömässä. Nyt on jo rauhoittunut, mutta tuli vain mieleen että johtuukohan se siitä että reppana kuvitteli ruuan loppuvan. Painoakin on tullut mutta on edelleen solakassa kunnossa. 


Aluspusero - Ratsula / Päälipusero - Yours Clothing / Takki - HM+
Collegehousut - Zalando / Kengät - Ecco / Laukku - Mulberry


Tilasin joku aika sitten Zalandolta housuja ja yhdet niistä oli tämmöiset "colitsi"housut jotka maksoi 20€. Ajatuksena olisi saada kaappiin jotain rennompiakin housuja ja näistä olen kyllä tykännyt. Ovat uskomattoman lämpöset, sekä hieman liian pitkät mutta pesemällä 60 asteessa ja kuivattamalla kuumassa, niistä tulisi sopivan pituiset. Ainoa miinus housuissa on matalat taskut, joihin ei voi kuvitellakaan laittavansa vaikkapa avaimia. Lisäksi taskut nousee esille ja alkavat lörpöttämään ja mulla onkin suunnitelmissa että otan neulaa ja lankaa kauniiseen käteen, sekä parsin nuo taskut kokonaan umpeen. Vai olisiko lukijoilla tähän parempaa ideaa?

Tämän näköisenä olen tänään mennyt, sillä pienellä muutoksella että pistin aamusti sittenkin lyhyen talvitakkini, koska vaikutti sen verran vilpoiselta. Odotan kyllä innolla että saisin alkaa käyttää tätä tekonahkatakkia. Eikä unohdeta sitä samaa takkia hattaranvärisenä. Kaipailee vain lämpimiä kelejä. Tykkään tosi paljon tuosta hassusta päälipuserosta mutta harmittaa kun sitä ei voi käyttää ilman aluspaitaa koska paljastaa todella paljon. Pitää kesäksi varmaan hommata joku valkoinen toppi jonka kanssa sitten käyttää, vaikka luulen että kesällä mennään mekkojen helmat hulmuten.  

29.3.2017

Se oli niin täydellinen päivä, että jossain vaiheessa alkoi epäilyttämään


Eilen oli epäilyttävän hyvä päivä. Tiiättekös kun aurinko paistoi, linnut laulaa ja kaikki on helvetin hyvin? Että jossain vaiheessa päivää alkaa miettimään että miksi tää menee näin hyvin. Sitten alkaakin jo epäilemään että kohta sataa räntää. Mulla oli eilinen tuollainen, että harjottelussakin olo tuntui hassun keveältä ja iloiselta, että ois voinut vetästä pienet Singing in the rainit mutta hillitsin itseni. Kotona sitten joikasin senkin edestä. Tänään olenkin oottanut että milloin se räntä tulee niskaan koska yleensä noin hyvän päivän jälkeen on tullut todella huono päivä. No olen mä tänään kuullut muutamalta henkilöltä näyttäväni laihtuneemmalta, mikä kuulosti todella kivalta vaikkei mitään niin isoa laihtumista ole kyllä tapahtunut. Perjantaina tämä kyllä selviää, että mitä on tapahtunut viikossa. Onko teillä epäilyttävän hyviä päiviä?

Te voittekin taputtaa mua olalle ja sanoa että hienoa Piia. Mä nimittäin sain tehtyä kehittämistehtävän valmiiksi ja lisäksi sain kirjoitettua terveydenhuollon sihteerin tutkintosuunnitelman prujun täyteen, tosin sitä ei ole opettaja vielä tarkistanut mutta se saa odottaa ensi viikkoon kun meillä on silloin koulupäivä joka on pyhitetty noiden tekemiselle. Joudun muuten varmaan jossain kohtia pitämään taukoa blogista, mutta luultavasti sitten kun tuo näyttö iskee kunnolla päälle. Pitäisi myös sopia ohjaajan kanssa milloin voisin pitää kolmannen "koulupäivän" eli tekisin silloin noita kouluhommia eteenpäin. 


Tulin melkoisella kiireellä tänään kotiin kun piti kuvailla nuo Lumingerielta saamani asut. Olin nimittäin saanut päähäni että haluan ehdottomasti kuvata luonnonvalossa kun sitä taas vihdoin on tarjolla. Piti oikein odottaa tätä päivää että ehtisin kuvaamaan kun tuohon meni kaksi tuntia. En oikein ymmärrä mihin tuo aika aina katoaa kun alkaa touhuamaan. Seuraavaksi onkin vuorossa postauksen kirjottaminen ja kuvien laitto kuntoon. Niissäkin menee varmaan toinen viikko että saan kuntoon koska joudun tekemään ne pätkissä. Tämän uuden rytmin takia ei voi enää tehdä kuten ennen. Lisäksi pieniä ongelmia toi Pirpana kun häntä kiehtoi niin valtavasti nuo rapisevat pussukat joissa asut olivat, eikä auttanut laatikkoon sulkeminen koska tää Piiperö on semmoinen Houdini että osaa avata laatikon ovet. Sitten pienenä vinkkinä jos haluatte mietiskellä että mitähän asuja oikein sain, että nyt pääsin kokeilemaan sellaista asua josta on ollut joskus kommenttien puolella keskustelua. Pienenä vinkkauksena, että nyt pääsin kokeilemaan sellaista asustetta josta täälläkin on joskus ollut puhetta. 

♪🎵🎶♬ Vesala - Ei pystyny hengittää ♪🎵🎶♬

En ole ehtinyt kuuntelemaan musiikkia ja nyt kun olen tässä kotosalla yksikseen kissojen kanssa, niin olen antanut tulla sydämen pohjasta lähtien. Esimerkiksi tuo Vesalan kappale on todella upea kappale, vielä en ole siihen kyllästynyt. Se myös toimii hyvin mulle. Mulle on aina ollut musiikki tärkeää vaikka en silä sen ihmeemmin harrastakaan. Vain yksikseni lauleskelen ja se tuntuu helpottavan olotiloja, oli ne sitten millaiset vain. Muita jotka tykkää lauleskella, yksin, suihkussa, missä vain haluaakin - vaikka karaokessa? 


Hieman naurattaa laittaa näitä kuvia tänne kun lumesta ei ole tietoakaan, mutta koska ovat rauhoittavan seesteisiä niin halusin vielä jakaa ne kanssanne. Tuonne kun pääsisi taas nollaamaan ajatuksensa. No ensi viikolla olisi parikin rentoa päivää tiedossa että silloin voisin harkita suuntaavani noihin maisemiin. Olisi ihana päästä kuvaamaan tähtitaivas tuolla Yyterin dyyneillä. Pitää ihan oikeasti alkaa puhumaan miestä ympäri että joku lauantaiyö käytäisi Yyterissä kuvailemassa. Onkos siellä lukijoissa heitä jotka ovat käyneet Yyterissä? 

Nyt se on selvinnyt! Nimittäin Yves Rocherin joulukalenterituotteiden arvonnan voittajat. Onnetar suosi tällä kertaa heitä: Noora E, Sanni L, Henna - unelmia onnesta sekä Tiia Karoliina. Voittajille on lähetetty sähköpostia. Onneksi olkoon kaikille neljälle voittajalle ! 

27.3.2017

Neljä takana - Kahdeksan edessä


Neljäs harjotteluviikko alkoi taas, enää siis jäljellä kahdeksan. Mä oon kyllä ylpeä itsestäni miten nopeasti olen oppinut suht omatoimiseksi, mutta samalla harmittelen miten mun ohjaajalla on varmaan aika tylsää. Ehkä mun pitää antaa hommat hetkeksi aikaa hänelle ja seurata sivusta. Kohta palataan muutaman päivän ajaksi koulun penkille tekemään näyttösuunnitelmaa, vai työsuunnitelmako se nyt oli. Joka tapauksessa niinä päivinä saakin aamusti nukkua muutaman tunnin pidempään ja olo on varmaan tasaisempi. Olen taas tehnyt kouluhommia eteenpäin. Oli tämä kouluttajamme siinä oikeassa että muutaman viikon kuluttua alkaa hommat selkiintymään, mun silmät on täysin auki. Nytkin on tuo kehitystehtävän hommat aikalailla tehty, kouluttajan pitää vain hyväksyä se että voin alkaa tekemään siitä sen PP-esityksen koulupäivää varten. 

Mä oon selvästi ottanut tämän maanantain sellaiseksi että käyn äitini luona. Meillä olikin mukava kolme tuntinen, siinä vaan höpöteltiin ja sitten katseltiin Kaunareita. Hieman siinä kyllä mennessäni mietein josko olisin käynyt Ratsulassa kurkkaamassa, mutta päätin että jätän sen ensi viikkoon. Kovin nuo vaatekaupat on alkaneet vetää puoleensa vaikka en mitään kaipaisikaan. Yleensä tuo on aika varma kesän merkki kun alkaa taas vaatteet kiinnostamaan. Talvisin olen vähän kuin laput silmillä. Mulla on kaapissa yksi valkoinen neulepusero jonka suhteen nyt mietin että mitä tekisin.    

Oon huomannut että mulle on aika tärkeää saada itselleni pienen pieni hetki illassa, vaikka vain kirjettä kirjottelisin sen ajan. Musta se helpottaa harjottelupäivän uupumista ja piristää jollakin tapaa. pientä aikaa illassa, ihan vain puolisenkin tuntia kirjeen kirjoittelua. Se helpottaa selvästi tuota harjottelupäivän jälkeistä aivouupumaa kun on tullut liikaa tietoa. Tänään oli onneksi lepposampi pöivä joten en ole sillä tavalla uupunut kuin yleensä, tai ehkä se on vihdoin helpottamassa. Oon tuolla harjottelupaikassa naureskellutkin miten oon selvästi tullut vanhaksi. Muistan sellaisen huumorikuvan jossa on lehmä ja siinä esitetään miten nuori ja vanha kokevat eri tavalla viikon päivät. Vanha on pirteänä alkuviikosta mutta väsähtää loppuviikkoa kohden, kuten taas nuorella se on päinvastoin. 


Tiiättekö muuten mikä mua ärsyttää todella paljon? Nyt tulee siis Pipsan suurin ärsytyksen aihe. Mä inhoon yli kaiken perunaa kuoriessani kun siitä irtoaa sitä tärkkelystä. Varsinkin jos on joku musta pusero päällä, niin sen rintamus on kuorimisen jälkeen aivan täynnä tärkkelyshippusta. Kivat sitten pestä sitä pois, vaikka sen kyllä saa lähtemään tosi hyvin irti. Tämä tämmöinen ärsyttää Pipsaa. 

Ai että miten helpottavaa olikaan tulla kotiin kun jääkaapissa oli ahvenkeittoa. Muuta kuin lautanen puntarin päälle ja katsomaan sopiva annos määrä ja eikun mikroon lämpiämään. Nyt on aikalailla viimeiset kalat käytetty eli kesää odotellessa että pääsee nostamaan lisää ahvenia. Mies saa sitten keskittyä nostamaan niitä isompia kaloja. 

Tässä on muuten mun viimeisimmän tähtikuvausreissun saldoa. Siitäkin on jo liian paljon aikaa. Haluaisin kovasti taas kuvailemaan mutta harkkapäivien jälkeen ei vain jaksa ja viikonloppuisinkin iskee lorvikatari. No ei vaiskaan, vaan usein viikonloppuisin on niin pilvistä ettei kannata lähteä tähtiä kuvaamaan. Mulla on vielä haaveissa yrittää kuvata linnunrata. Hommasin puhelimeeni oikein sovelluksen jolla pystyn katsomaan että missäs suunnassa se rata mahtaa olla. Jospa sitä jossain vaiheessa saisi napattua itselle tuota kuvausaikaa. 


Olimme viikonloppuna kummityttömme nimiäisissä ja saatiin pitää pikkuista sylissä. Mä jännitän aina noin pienen pitämistä sylissä koska ovat vielä niin hauraita. Tämäkin pikkuprinsessa on vasta 1kk ikäinen. En tosin kieltäydykään jos pikkuvauva nostetaan syliini. Ystäväni onneksi tietää tämän kaiken joten hänen lapsien kanssa on ollut mukava päästä harjottelemaan. Olin arvellut nimenkin melko oikein, ainoastaan yksi kirjain oli oma arviossani väärin, mutta kyllä prinsessa sai oikein kauniin nimen. Oli siinä itkussa pitelemistä kun häntä sylissäni pidin. Kun teimme lähtöä niin vanhempi kummipoika olisi halunnut tulla mukaani, eikä olisi millään halunnut päästää mua lähtemään. Muuttui takiaiseksi jalkaani kiinni. No täytyy tässä kevään aikana mennä käymään, että saadaan taas leikkiä. 

Valitsin päälleni lopulta sen kolmosvaihtoehdon vaikka mustien sukkiksien kanssa meninkin, eikä niistä kyllä haittakaan ollut koska muutkin vieraat näyttivät olevan mustissa sukkiksissa joten sulauduin hyvin porukkaan. Ja tuo oli muutenkin ihan nappi koska ei ollut liian juhlava mutta ei silti liian arkinenkaan. Ihonväristen sukkahousujen kanssa olisi kyllä ollut parempi mutta ensi kerralla sitten. Aamusti myös pähkäilin että minkä laukun ottaisin johon kamerani mahtuisi, mutta sitten lamppu syttyi pääni päälle että enhän minä mitään laukkua tarvitse vaan nappaan crossbodysta pitkän hihan ja kuljetan kameraa sen avulla.  

Ennen nimiäisiä kävimme tosiaan muualla Tampereella asioilla josta sitten kurvattiin auto Koskikeskukselle parkkiin ja käytiin Thai&Laos nimisessä ravintolassa syömässä, kiitoksia lukijoiden vinkkauksen. Siellä oli buffet jotka saatoimme maistella kaikista ruuista pienet määrät, erityisen kiinnostuneita olimme sushin maistelusta. Totesinkin instassa että sushi oli ihan jees, ei mitenkään pahaa mutta ei sitä kyllä lemppariksikaan voi kutsua. Maut olivat kyllä todella miellyttäviä joten olin positiivisella tavalla yllättynyt. Sitten meillä oli hetki aikaa, hyvin tiukka sellainen, joten kipaisin pikaisesti parit kahvipussit Koskilinnan Kahvikaupasta - toisen vein harjottelupaikalleni. Siitä kurvattiin vielä Lorellan kautta josta tarkoituksena olisi ollut ostaa ne ihonväriset sukkahousut, mutta eipäs siellä ollut tätä mun kokoa jäljellä joten aivan turha reissu. Pitää siis tilata netin kautta että olisi ne ihonvärisetkin tuolla kaapissa varalla. 

24.3.2017

Perjantain dilemma - Valinnan vaikeutta "kummitusasun" kanssa

 
Vaihtoehto 1
Mekko - Ralph Lauren // Sukkahousut - Yours Clothing // Kaulakoru - Kalevala koru

Kolme viikkoa harjottelua takana ja loistavasti menee edelleen, mutta vieläkin olen ihan uuvuksissa päivän päätteeksi. Musta tuntuukin siltä että tuo uupuminen menee ohi siinä sitten kun jo pitää lopetella, enkä haluaisi millään lopettaa. Olen viihtynyt niin hyvin tuolla harjottelupaikassani koska kaikki siellä ovat olleet todella ystävällisiä. Hymyssä suin aamusti menen ja hymyssä suin sieltä lähden. Mulle selvisi myös se että mut on tuolla sairaalassa tunnistettu eli se siitä low profilesta. En ole siis mitenkään kailottanut olevani bloggaaja tuolla harjottelupaikassani, mutta ei mua myöskään mitenkään haittaa jos joku on tunnistanut vaan ihan kiva kun rohkeasti kertoivat tunnistamisesta.

Sain tuossa eilen tietää tästä tapahtuman tai tilaisuuden järjestämisestä, että mikä mun pitää tehdä. Nyt sekin on siis tehty valmiiksi eikä tarvitse enää stressata. Ei ollut onneksi paha homma, vaan hyvinkin tuttu joten sen tekemisessä ei kauaa nokka tuhissut ja olen äärimmäisen tyytyväinen tekemääni. Harmi ettei sitä voi näyttää blogissa. Sain harjottelussa jo tehtyä kehittämistehtävän ja siitä ajattelin nyt viikonloppuna tehdä sen raportin + PP-esityksen joka pitää koulussa esittää. Selvästi on alkanut asiat jotenkin loksahtamaan paikoilleen tämän kolmannen viikon aikana. Sitten saankin keskittyä vain itsearviointiin ja näyttösuunnitelman täyttämiseen. 

Vaihtoehto 2
Pusero - Ratsula // Hame - Lindy Bop
Sukkahousut - Yours Clothing // Kaulakoru - House of Simone

Kävin pikaisesti kaupungilla asioilla ennenkuin suuntasin kotia kohden. Kävin hakemassa Poste Restanten puolelle tulleet postit, kiitoksia vaan kaikille lähettäneille. Samalla bongasin Postilla ihania postikortteja joissa Tommy Tabermannin mietelause, oli pakko ostaa neljät kappaleet. Pikkuisen teki mieli mennä tuolta vielä vaatekauppoihin kiertelemään mutta oli pakko tulla kotiin tekemään blogia ja kouluhommia. Juttelin myös itselleni etten nyt kaipaisi mitään ihmeempään ennen kesää, enkä välttämättä silloinkaan mutta kyllä te mut tunnette, että silloin varmasti tulee ostettua joku ihana mekko. 

Postissa tuli muuten Lumingerielta paketti, josta paljastui nudet rintaliivit, alusmekko sekä lahkeelliset alushousut. Katselin jo että nuo alushousut sopii aika kivasti mekkojen kanssa, reisiä suojaamaan. Näistä tulee joskus myöhemmin esittelyä kunhan saan repästyä itselleni sen verran aikaa. Hivenen kortilla tämä aika kun en haluaisi kuvata noita keinovalon avulla, vaan luonnonvaloa hyödyntäen.   

Katselin tuossa että kelit olisi sellaisia että voisi uskaltaa pyörän selkään. Kaupungilla katukuvassa näkyi jo jonkin verran pyöräilijöitä, mutta siellä nyt onkin kuiva asfaltti niin etten ihmettele. Se pyöräretki on alkanut kummittelemaan enemmän ja enemmän päässäni, tosin se kaipaa lämpimän kesäkelin että sinne lähtee. Luulen kyllä että hyppään pyörän selkään vielä joku päivä, paitsi että sitä ennen pitäisi keväthuoltaa tuo pyörä. Nyt mietinnässä että menenkö reippaan reippailulenkin vai teenkö vain kotitreenin. 

Vaihtoehto 3
Mekko - Klingel // Sukkahousut - Yours Clothing // Kaulakoru - Kirppislöytö

Sain vihdoinkin aikaiseksi alkaa miettimään "kummitusasuani" eli millä mahdollisella asulla menen ystäväni pikkutytön nimiäisiin. Kyselin kyllä ystävältäni vähän että millaisella pukeutumisella kannttaisi tulla, joten nämä omani alkavat vaikuttamaan vähän turhan ylipuetuilta. Kyllähän sitä nyt pikkuprinsessan takia haluaa pukeutuakin. Tässä siis kolme vaihtoehtoa joista mietiskelen vielä että mihin päädyn. Mustaa mekkoakin mietein mutta totesin sen olevan ehkä turhan tumma nimiäisiin, mielestäni se kaipaa iloisempaa väriä. 

Mun pitää huomioida pukeutumisessa myös se, että menemme Tampereelle aikaisin aamusti mutta nimeämiset alkaa vasta myöhemmin iltapäivällä. Pitää siis olla sellainen asu jolla pystyy menemään tuolla muuallakin. Kengiksi valikoituu mustat tennarit, koska luvassa on menoa siellä jossan muualla ja koska nimiäisissä ollaan ihan vain ystäväni kotona, niin siellä kengillä ei ole väliä. Mukavuus voittaa kenkävalinnassa tällä kertaa. Mitä tulee pukeutumiseen, epäilisin että ykkönen ja kolmonen olisi asuina sellaiset jotka ei kiinnittäisi niin suuresti huomiota tuolla muualla liikkuessamme. Voitte halutessanne kertoa minkä asuista valitsisitte näillä perustein mitä kerroin ja tiedokis myös se, etten tarvitse parannusehdotuksia asuihin, koska näin kuitenkin mennään, mutta voitte halutessanne kertoa minkä asuista valitsisitte näillä perustein mitä kerroin. Kiitos myös kaikille ruokapaikkaa vinkanneille, alamme käymään niitä tässä läpi että mikä paikoista olisi sitten se, jonne suuntaamme syömään. 

22.3.2017

Bongaatko sinäkin kuvasta hymynaaman?


Olipas kiva tulla harjottelusta kotiin kun aurinko paistoi ja linnut lauloi. Lisäksi ilahdutti se kun pääsin kotiin nopeammin, muutenhan mulla kestää tuon kotiinpääsyn kanssa. Tuo lisäaika on aina tervetullutta koska muuten sitä joutuu miettimään, että minkä asian jättää tänään tekemättä. Nyt on nimittäin alkanut näkymään tuo ettei blogille (tai kirjeille) tahdo jäädä aikaa samalla tavalla kuin ennen. Jos haluan tänään käydä lenkillä ja kirjoittaa kirjeitä, niin blogin on väistyttävä. Jonkun on väistyttävä toisen tieltä. Nostan hattua työssäkäyville äideille jotka pomppii paikoista toiseen. Myös tuo henkinen väsymys on aivan kamalaa, kun jokaisen päivän jälkeen on ihan veto poissa, mutta oon kuullut että sen pitäisi vielä väistyä. Positiivista silti on, että joka päivä päähän jää vähän enemmän tietoa. Osaanhan nytkin jo tehdä aamutoimet aikalailla itsenäisesti. 

Ettei mulla vaan olisi vapaata aikaa, niin tässä pitäisi vielä järjestää tuollainen tapahtuma tai tilaisuus, mutta emme ole vielä päässeet asiasta yhteisymmärrykseen kouluttajan kanssa. Tuohan piti tehdä ryhmätyötä jo koululla, mutta olin kipeänä silloin. Kaikenlaisia ideoita siis löytyy mutta eivät taida olla oikein sopivia, vaikka musta ne menisi ihan pienestä tapahtumasta. Haluaisin vain saada tuon tehtyä pois päiväjärjestyksestä ennenkuin alan alan vielä isommin tekemään näitä näyttösuunnitelman kohtia. 

Voitte siis uskoa että päänuppini on tänään ollut niin täynnä, joten päätin venyttää päivääni sen verran (menkööt siis yöunista sitten se 30min) että kävisin nollaamassa tuolla ulkona ajatukseni. Kerkesin olemaan hetken kotona kunnes lähdin puolen tunnin reippaalle lenkille jossa mutisin itseni kanssa. Tiesittekö muuten, että itsensä kanssa keskustelu on aika palkitsevaa. En kuitenkaan suosittele puhumaan ääneen, ettei saa kummeksuvia katseita. Ps. Ei tuo kävelylenkki mitenkään isossa määrissä piristänyt kun niin aina kaikkialla väitetään, mutta oli se silti kiva tehdä.  



Oli muuten viikonloppuna kiva herätä keskellä yötä siihen kun kissa (Pirpana) tippuu päälleni ja kaikki pelästyy mun älähdystäni sekä lähtee karkuun. Eikä ihme kun nukuimme kaikki ihan rauhassa, kunnes Pirpana tosiaan päätti lähteä leikkimään. Pirpana päätti vetää pelästyessään mun käden ja miehen pään kautta karkuun. Meille molemmille tuli kivat pienet pisteet kun kynnet uppos nahan läpi. Auts! Siitä tuli mieleen että edesmennyt Silla rakasti tuota touhua mutta ei ihan noin yllättävästi. Btw. emme ole vieläkään kuulleet mitään Sillan kuolinsyystä, tulee pieni epäilys että kuullaanko koskaan. 

Sitten me saatiin viikonloppuna aikaiseksi vihdoin ja viimeinkin tehdä kissoille ulkohäkki. Ensiksi mie siistein tuon terassin ja sitten alettiin tekemään. Mies oli tässä niin hyvä kun oli piirtänyt suunnitelmat valmiiksi, niin ei muuta kuin tekemään. Tuolla ne tälläkin hetkellä orrella keikkuu, paitsi Pirpana, hän ei mene ulos keikkumaan. Mies asensi sinne lautapaloista tasoja, jotka pehmustettiin vanhalla maton palalla ja lisäksi veimme yhden kiipeilypuunkin sinne. Siitä kisut on tykänneet, makaisivat siinä vain auringon lämmittäessä.  

Luulin tuossa viikonloppuna että mulla on mennyt uudet silmälasit rikki koska tuon alakehyksen kohtaan oli tullut kauhea rako, mutta kun kävin liikkeessä asiasta kysymässä niin ei se ollut mitenkään erikoista. Näihin tällaisiin laseihin kuulemma saattaa tulla sellaisia, enkä muista enää mitä nimitystä myyjä kertoi. No olisihan se ollut ikävää että 3kk ikäiset lasit on jo rikki, mutta aion kyllä seurata ettei se lähde tuosta leviämään. 


Mekko - Gap // Takki - Yours Clothing // Legginssit - Ellos
Kaulahuivi - Becksöndergaard // Laukku - Furla // Kengät - Rieker

Nämä asukuvat on otettu jo pari kuukautta takaperin mutta unohtunut taas koneelle, onneksi. Nyt kun tuota aikaa valokuvaukselle ei vain riitä. Musta nämä on silti todella kivat kuvat ja hei, ulkona otettu! Nyt kun mieskin oppi käyttämään kameraani, niin kenties nämä ulkona otetut asukuvat tulee lisääntymään. Oli se silti aikamoista kun piti olla ilman takkiakin, ulkona taisi silloin olla joku -10 astetta mutta se ei tuntunut niin pahalta. En silti suosittele menemään ilman takkia talvipakkasella. 

Tähän loppuun voisi ottaa vähän huumoria, se tekee meille kaikille hyvää. Bongaako kukaan kuvista hymynaaman, jos bongasit, kerro vain bonganneesi mutta älä sen tarkemmin. Mä bongasin sen kun kuvia pienensin ja siinä sitten repesin nauramaan. Ihan loistava paikka hymynaamalle!  Kuvat on kyllä täyttä huumoria ja pieniä virheitäkin, mutta se tekeekin niistä spesiaaleja, ainakin minulle.

20.3.2017

Matkalla kohti kevyempää ja terveellisempää oloa - 26. kuukausi


Hellureissan! Se olisi taas yksi kuukausi viety loppuun ja on ollut mielenkiintoista kun jouduin harjottelun takia fiksaamaan tuota ruokarytmiäni. Aamut alkavat melkoisen aikaisesti joten jouduin lisäämään itselleni yhden välipalan aamupalan ja lounaan välille. Tein toki ensin sen virheen että yritin sinnitellä veden voimin tuon pitkän välin mutta onneksi tajusin jo yhden päivän perusteella muuttaa sen niin, että ottaisin jonkun pienen välipalan. Välipalaksi olen valikoinut joko ProPudin taikka itsetekemän marjarahkan. Sitten olen myös joutunut alkaa juomaan kahvia, tai energiajuomia; kumpaa nyt sitten haluan ottaa. Jos valitsen energiajuoman, jaan sen yleensä kahdelle päivälle. Kahvinkin kanssa saa olla aika varovainen paljonko ottaa ettei se piristä liikaa, koska mun pitää joka arki-ilta klo 20 jälkeen alkaa hipsimään kohti sänkyä. Olen ollut erittäin tarkkana siitä että saan nukutuksi riittävästi. 

Nyt tulee siis syötyä 6 ateriaa päivän aikana, kalorit on edelleen se sama 1800kcal. Nyt tosin suosin suht samoja ruokia päivästä toiseen koska ei vain jaksa miettiä sen enempää. Aterioiden väli menee 3-4 tunnin väleissä, joskus aiemminkin. Liikkumiset on hivenen vähentyneet, salilla en ole yksinkertaisesti ehtinyt käymään, enkä toisaalta jaksaisikaan. "Työpäivän" jälkeen olen ollut henkisesti väsynyt, niin siihen fyysinen rasitus tuntuu liian ylivoimaiselta. Olen kuitenkin pyrkinyt kotona tekemään jotain pientä treeniä kuvissakin näkyvillä 3kg käsipainoilla. Lisäksi jos on ollut aikaa ja innostusta, olen käynyt kävelylenkeillä. Olen ehkä turhankin varovainen tuon liikunnan suhteen, mutta en vain haluaisi väsyttää itseäni liikaa. Liikunnankin haluan pitää mukavana, enkä sellaisena pakollisena pakkopullana.   


Mä oon päättänyt lopettaa rempan kuukausittaisen raportoinnin. Huomasin miten vaikeaa tämänkertaisenkin postauksen tekeminen on ollut kun on tuo harjottelu ja sitten vielä tämä maanantai on sellainen jolloin tulen kotiin todella myöhään. Elämäntaparemontti ei siis ole loppumassa, se jatkuu edelleen. Mietin vain näiden blogipostausten tekemisten vähentämistä, niitäkin siis tulee mutta silloin kun jotain kerrottavaa on. Tuntuu muutenkin että paino on nyt ollut enemmän ja vähemmän juntturassa. Se ei laske joka kuukausi samalla tavalla vaikka kuinka pitäisin ruokaohjelmasta kiinni ja liikkuisin. Ja se on alkanut syömään motivaatiota kun kokoajan on kurinalainen, sisukas mutta tulosta ei vain synny toivotunlaisesti.  

Tästä lähtien nämä remppapostaukset voi tulla milloin vain, vaikka viikon päästä lauantaina jos sellaiselta tuntuu. Otetaan siis vähän rennompaa otetta tälle kaikelle, vaikka toki se on rentoa ollutkin mutta vieläkin rennompaa. Viime aikoina on ollut vähän kuin pakko tehdä ja nyt se on alkanut tuntumaan taakalta. Kokonaan kun en halua lopettaa niin siitä tämä idea sitten tuli, että tekisin fiiliksen mukaan remppapostauksia. Sitä tässä mietin että pitäisikö tälle keksiä sitten oma nimensä, kun tämä on ollut tuolla "Matkalla kohti kevyempää ja terveellisempää oloa" nimellä jossa on juokseva kuukausimäärä mukana. Jos haluatte niin voitte ehdottaa uutta remppapostaus-sarjan nimeä. 


Tässä kuussa tapahtui hieman jännästi. Seurasin joka viikko painoni kehitystä ja suunta oli kokoajan laskeva. Sain siis tiputettua kokonaisuudessaan sen 10kg plussaukseni ja vielä risat päälle. Kokonaisuudessaan kuukaudessa tipahti -3kg, josta puolet oli niitä plussan tuomia kiloja. Olin aivan innoissani. Tuo antoi siis kokonaistulokseksi -43,5kg. Mutta sitten vaa'an paristoista loppui virta ja se näytti aika hurjia lukemia, monta kymmentä kiloa vähemmän. Vaihdoin vain paristot enkä ajatellut siitä sen enempää. Seuraavan kerran kun puntarille nousin, olikin painoni noussut ja syönyt kokonaan tuon 3kg saavutuksesi pois eli +-0kg! Arvatkaa vain kuinka paljon ketutti, mutta menemme nyt tämän uuden pariston tuoman tuloksen mukaan. 

Tämän kuun tulos on siis aivan sama kuin viime kuussa eli mitään muutosta ei tapahtunut, vaikka tapahtuikin. Kuukauden tulos on 0kg ja siihen vielä lisäksi +3cm lisää persukseen (ihan kuin sitä tarvitsisin mutta kun ylimääräisen paikkaa ei saa itse valita). 

Kroppamuutokset: 

Paino: -40,5kg (0kg)

Vyötärö: -35cm (ei muutosta)

Lantio: -33,5cm (+3cm)

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

Elämäntaparemontissa auttamassa:

17.3.2017

Pastellinsävyssä kevättä odotan


Aurinkoista perjantaiehtoota! Taas on yksi viikko vedetty putkeen, mutta pakko sanoa että tämä viikko on ollut henkisesti rankempi koska on ollut niin paljon tekemistä. Osaan jo osan hommista itsenäisesti, mutta muutamissa on vielä opeteltavaa. Nyt on kaksi viikkoa oltu harjottelussa joten pitäisi ottaa nuo paperiniput eteen ja alkaa täyttelemään. Oli muuten ihana käppäillä harjottelusta kotiin kun tiet on jo aikalailla sulat ja sen perusteella heitin nastat talvitelakalle. Toivottavasti ei tule takatalvea. Ihanaa kun lupaavat aurinkoista viikonloppua joten täytyy ottaa siitä ilo irti. Näin myös joutsenpariskunnan ylilennon. Kevät taitaa tosiaankin tehdä tuloaan. Tykkään kevään tulosta myös siitä syystä, etten tarvitse enää lisävaloani, vaan pystyn ottamaan kuvat luonnonvaloa hyödyntäen.

Minkäslaisia suunnitelmia teillä on viikonlopulle? Aiotteko lähteä ulos nauttimaan auringonvalosta vai jotain muuta? Itse ajattelin mennä kävelemään tuonne luontoon kun ei ole enää nin liukasta. Aion myös keskittyä uuteen pokkarikirjaan jonka ostin. Olen yrittänyt lukea sitä jo monena iltana mutta oon väsähtänyt jo muutaman sivun jälkeen, eikä se johdu siitä että kirja olisi tylsä. Lisäksi pohdiskelin että jalkani ovat ansainneet pienen hoitohemmottelun (ihan täällä kotona). Täällä satoi viime yönä kaatamalla ja jäin miettimään että moniko lukija tykkää kuunnella sateen ropinaa, tai kokee sen rentouttavaksi? 


Kävimme eilen ostamassa oikein perinteisen kummilusikan tälle tulevalle kummitytöllemme. Siinä meni pieni tovi kun valittiin, mutta päädyimme sitten enkelilusikkaan. Maksoimme kaiverruksenkin siihen valmiiksi koska emme tiedä vielä nimeä joka tytölle on valittu, joten annamme tämän tehtävän vanhemmille. Tottahan toki mekin olisimme sen tehneet, jos vain tietäisimme nimet. Ymmärrän kyllä että tykätään pitää viimeiseen saakka salassa vaikka mulla on kyllä pieni epäilys yhdestä nimestä. 

Mut on peloteltu pariin otteeseen taas äidin asioilla. Ensin sain puhelinsoiton äidiltä joka kertoi kaatuneensa maton reunaan eikä ollut sieltä päässyt omin avuin sieltä ylös. Totesin että matot pitää ottaa pois, mutta äiti ei siihen vielä suostunut. Annoinkin sitten ukaasin että jos vielä kerrankin kaatuu, niin tulen omatoimisesti hakemaan jok'ikisen maton siitä huushollista ja poltan roviolla. Ja sitten tuli veljeltäni soitto ettei saa äitiä kiinni eikä avaa ovea kun takana käy koputtelemassa. Olin siinä jo tekemässä lähtöä äidille kun tuli ilmoitus että ei mitään hätää. Hitsit tuollainen pelottaa. Nyt mietinkin että pitäisikö huomenna käydä pikaisesti äidillä tekemässä nuo kännykän äänimuutokset että kuulee kun joku soittaa.  


Mekko - Zalando // Laukku - Furla // Sandaalit - Sokos // Kaulakoru - Kirppis

Mulla oli jokunen päivä sitten Facessa ja Instassa kysely että kumman mekoista ottaisin. Nyt olen valinnut ja otin tämän (vaalean)turkoosin värisen Little Mistress merkkisen mekon tuosta uusimmasta Zalandon paketistani. Moni arvasikin aika oikein, että tähän tulisin kallistumaan. Alunperin tilasin sieltä muutamat uudet housut kun oli kivalla alennuksella ja sitten nappasin myös kaksi mekkoa sovitukseen, ajatuksena että jommankumman pidän. Kallistuin turkoosin puoleen koska tämän värinen mekko mulla on ollut etsinnöissä siitä lähtien kun vanha mekkoni (joka siis suhtkoht samanlainen) kävi yläosastaan liian isoksi. 

Kun olin tehnyt päätökseni, otin nämä kuvat ja ihastelin (kuten teen vieläkin) miten täydellisesti nämä sointuukaan keskenään. Toimii myös ilman kaulakoruakin mutta halusin kokeilla tuota Siljalta ostamaani noiden Gaborin sandaalien kanssa, vaikka luulen että kesällä jalkaan valikoituu enimmäkseen helpot ballerinat. Millään jaksaisi odottaa ett saa laittaa tämän päälle. Huomaatteko muuten miten olen käsistäni ruskeampi, mitä jaloista? Täytyy taas tänä kesänä suosia jalkarusketusta ja toivoa että tuo syömäni porkkanamäärän takia rusketus tarttuisi nopeasti ja kestäisi pitkään. 

15.3.2017

Tämän hetken lempparibiisit - TOP 5

1. Vesala - Ei pystyny hengittää

" Oli mullakin tunteet,
oli mullakin sydän
Eooo
Ja se päättyy nyt tähän,
oli mullakin voimaa,
vaan vähän
Mä en oo näkymätön,
mä oon hengissä vielä "

2. Alan Walker - Faced (Chives Violin Cover)

3. Nikke Ankara - Perjantai 13.

" Vaikka menis kaikki päin helvettiin,
laulan silti laa la la la la laa laa. "

4. Alan Walker - Alone

5. HesaÄijä - KeskiHesa

" Yks päivä kanaali varrest heräsin ja totesin, et Rauma ei riitä, ei riitä
Ny nokka kohti hesalaa, mä sanon vaa se o kaik tai ei mittää "

13.3.2017

Maanantai - lämpimän viikon alku


Uusi viikkokin sitten starttasi, akut tuli ladattua tuossa viikonlopun aikana. Viikonloppuna huomasin myös ettei uusi vuorokausirytmi antanut mun valvoa kuten ennen. En asiasta napise mutta tulee kyllä ikävä näitä mun aamuyöhön kukkumisia. Tänään oli lyhyt päivä harjottelussa joten kävin äitiä moikkaamassa ja samalla harjoteltiin muutamat puhelimen käyttöharjotukset. Äiti kun hommasi kosketusnäytöllisen älypuhelimen, niin on tässä pitänyt häntä vähän neuvoa mutta aika hyvin oppi meni perille.

Kävin samalla kaupungilla ollessani viemässä ompelijalle sen uuden mekon ja siinä hetken keskusteltuamme päätin teettää siitä hameen. Lisäksi ompelija ehdotti että hameosan poimuja voisi samalla ottaa pois eli helmaa kavennettaisi hitusen verran. Reilun kuukauden verran tässä pitää nyt odotella, mutta eipä tuo haittaa koska säät ei vielä ole sellaisia että hameen kanssa voisi olla. Tässä myös mietiskelen että jos tuosta mekkohameesta tulee kiva, niin saatan tehdä saman muokkauksen vaaleampaankin hameeseen. 


Sitten piti piipahtaa Nissenillä kun huomasin että kehykset osui taas poskiin, kun oikein kunnolla hymyilin. Tämä mielestäni katsottiin jo aiemmin kuntoon mutta olisiko sitten tapahtunut jotain löystymistä tai vastaavaa, että piti nyt sitten fiksailla. Ja kun tässä on viime aikoina ollut montakin syytä hymyyn. Oon huomannut että mulla on ongelma; nostan silmälaseja välillä liian korkealle kun ne pitäisi yrittää laittaa (suurinpiirtein) keskelle nenänvartta.

Ihan päivän viimeiseksi puuhaksi jäi Puuvillassa käyminen. Hain siellä Glitteristä muutamat pompulat että saisin harjottelussa hiukset sidottua kiinni ja kun kotona olevat pampulat on yllättäen kadonneet (miksiköhän?). Kävin vielä Siljaakin moikkaamassa kun hän oli aikaisemmin päivällä kysynyt josko ehtisin piipahtamaan. Oli se kyllä hyvä että kävin koska me keksittiin taas hauskaa ideaa blogeihimme ja sain samalla suullisen kutsun Siljan 30-vuotissynttäreille.

Nämä maanantait on selvästi tällaisia asioiden hoitopäiviä kun viime viikosta huomasin että olin perjantaina harjottelussa jo aika väsähtänyt. Olen selvästi vanha kun olen pirteä alkuviikosta ja väsynyt loppuviikosta. Mä kyllä rakastan tuota mun miestäni kun hän muutti oman arkirytminsä mun rytmiin, ihan pyytämättä. Tänään on mennyt hieman pyllylleen ruokailujen suhteen eli multa jää iltapala välistä pois koska tultiin kotiin vasta niin myöhään. Tässä ei ole enää kuin tunti aikaa ennenkuin pitää raahautua sänkyyn joten syön illallisen ja se oli siinä. Nämä eivät ole toivottavia.


Kummitytön ristiäiset lähenee ja miettiin tuossa miehen kanssa, että voitaisi samalla reissulla käydä syömässä lounas jossain Tampereen suunnalla. Olemme miettineet jotain kiinalaista, thaimaalaista tai vastaavaa paikkaa, kun käymme kuitenkin harvemmihn ulkona syömässä, niin olisi kiva jos se olisi jotain vähän erikoisempaa. Olisin tosi kiitollinen jos joku teistä voisi suositella hyvää ruokapaikkaa Tampereella, jotakin tuollaista mitä ylempänä mainitsin. Kohta pitääkin alkaa miettimään prinsessan kummilahjaa - sellaista katselinkin jo tänään Siljan avustamana. Tykästyin kovasti v.punaisista helmistä tehtyyn koruun, jonka vissiin saa isommaksi kaulakoruksi sitten kun tyttö kasvaa. Myös se perinteinen kummilusikka on mietteissä.  

Mä niin odotan parempia ilmoja, kaipaan nimittäin pyöräilemään. Kunnolliset nastat löydettyäni on kyllä kävelylenkitkin olleet kivoja, mutta ei silti täysin samanlaista viipottamista kuin ei-liukkaalla tienpinnalla mennessä. Oon tässä miettinyt että olisi upeaa yrittää tehdä kesän aikana joku pidempi pyöräilylenkki. Sitten olen huomannut että kun kevät on alkanut lähenemään, niin monissa paikoissa on alettu puhumaan Bomber takeista, olen niitä katsellut jo viime syksynä mutta en ole kyseisille takeille lämmennyt. Nyt pohdin että pitäisikö ottaa niskasta kiinni ja edes sovittaa jossain tällaista takkia, jos vaikka tykkäisin. Mielipiteenne bomber takeista? Enkä tarkoita itselläni vaan ihan yleisestikin.  

12.3.2017

Testissä: Forsman Tea uutuustuote - pyramiditeepussit


Teet saatu blogin kautta

Forsman Tea lähetti minulle testiin heidän uutuustuotteensa, pyramiditeepussit! 

Heiltä löytyy nykyään nämä perinteisemmät teepussit. Aiemmin Forsman Tea on myynyt vain irtoteetä, mutta nyt lisännyt muutaman erimakuisen pyramiditeepussivalikoiman. Näiden laadussa ei ole tingitty eli teepusseissa ei ole sitä tyypillistä teen lehtien jämiä ja käsittelyssä syntynyttä pölyä. Kuten irtoteessäkin, myös pyramiditeepusseissa on käytetty kokonaisia teen lehtiä.

Nämä teepussit on pakattu omiin tölkkeihin ja kun on käyttänyt teepussit loppuun, voit tilata Forsman Tean nettisivuilta täyttöpussin. Näitä löytyy 10kpl ja 20kpl täyttöpusseja. Minusta tämä on kiva asia, ettei tarvitse ostaa uutta tölkkiä vaan tuollaisen täyttöpussin.  


Tällä kertaa testiin pääsee:

1. Tibet - Makujen temppeli

2. Luomu Mao Jiang

3. Pu-Ehr Aged 



Tiibetin vuorilla kasvava korkealaatuinen musta lehtitee. Juomana kullanruskea, maku hienostuneen aromikas, runsas ja pehmeä jälkimaku. Hauduta 1 pussi 2 - 3 dl, 3 – 5 min. "

Tämän teen ensituoksu on mielestäni sitruksisen oloinen vaikka missään ei kerrota että tässä sellaista edes olisi. Muistuttaa jotain aiemmin juomaani teetä mutten osaa yhdistää makua suoraan mihinkään. Maku tässä on pehmeä, ei sellainen karkea joka tulee tiettyjen mustien teelaatujen kanssa. Testasin myös miten maku muuttuu kun tee on haaleaa ja omasta mielestäni tässä maku tuli kivemmin esiin tällä tavoin. Maku on maanläheinen, mutta ei samalla tavalla kuin Pu-Ehr Aged teen kanssa.  

Tämä oli näistä kakkossuosikkini. 



Ihastuttavia aikaisin keväällä käsin kerättyjä pieniä teen lehtiä ja nuppuja. Maussa ainutlaatuinen kevään aromi ja luonnollinen makeus, jossa aavistus parsaa ja bambua. Hauduta 1 pussi 2 - 3 dl, n. 80 asteisessa vedessä 2-4 min. "

Tämä on vihreää teetä ja mulla oli tästä suuret odotukset koska tykkään enemmän vihreästä. Ensituoksusta tuleekin mieleen sellainen aito kiinalainen/japanilainen vihreä tee. Itse varautua pienen pieneen kitkerään makuun mutta maku olikin todella pehmeä, erittäin miellyttävä. Kyllä sieltä se vihreän teen maku puskee läpitse mutta ainakaan itselleni joka olen vihreän suosija, se ei ollut huono. Testasin myös tässä miten haaleus vaikuttaa makuun ja tätä en suosittele juomaan haaleana, sillä mausta tuli voimakkaampi ja samalla kitkerä.  

Tämä oli näistä viimeisin suosikkini, joka on yllättävää koska yleensä pidän vihreästä enemmän kuin mustasta. 



Musta korkealaatuinen ja maultaan yllättävä Pu-Erh tee kasvaa lounais-Yunnanissa kuuden teevuoren alueella. Teen lehdet on hapetettu pitkään ja iätetty useiden vuosien ajan. Pu-Erh tee on Kiinassa tunnettu terveysteenä, jonka on todettu vaikuttavan kolesterolia alentavasti ja ehkäisevän painon nousua. "

Tuoksutellessani mukista teetä, mieleeni tuli ensimmäisenä jonkinlainen turvemullan tuoksu ja ajattelin että onpas jännä, onkohan maku millainen. Voin sanoa että maku oli aivan sama kuin tuoksu, turvemultainen, maanläheinen maku. Erittäin mielenkiintoinen ja jännä maku, mutta ei kuitenkaan epämiellyttävä. Oli kiinostavaa juoda teetä ja kaikessa rauhassa maistella tätä omituista makua. Vaikka maku kuulostaakin kamalalta, voin omalta osaltani sanoa ettei se ole. Suosittelen kyllä kokeilemaan. Testasin myös tätä haaleana jolloin huomasin että maku oli voimakkaampi mutta ei silti huonolla tavalla. Suosittelen silti juomaan ihan kuumana, koska maku on silloin miellyttävämpi. 

Tämä oli suosikkini!



10.3.2017

Tulispa se kesä jo - hame ja mekko kaipaa ulkoilutusta

 Pusero - Ratsula // Hame - Lindy Bop // Ballerinat - EeWas Shoes

Hellureissan taas!

Ensimmäinen viikko harjottelua takana ja hyvin on mennyt, olen ainakin omasta mielestäni oppinut uudet asiat todella nopeasti. Sitten oon todella yllättynyt miten kivasti pääsin tähän uuteen päivärytmiin kiinni, mutta kenties ne siivoushommien aikaiset aamut on jotenkin jääneet tuonne alitajuntaan. Lisäksi huomasin että kroppa on selvästi tykännyt tästä muutoksesta koska aineenvaihdunta on saanut jonkun turboboostn kun toimii paljon paremmin (+ paino on tipahtanut reippaammin). Enkä ole mitään muuta tehnyt kuin että ruoka-ajat on muuttuneet aikaisemmiksi ja joudun aamuisin ottamaan ensimmäisen välipalankin, eli annosmäärät on muuttuneet viidestä kuuteen mutta kalorit on pysyneet ihan samoina kun olen muilta aterioilta napsinut. Sain harjottelupaikasta neuvot blogin suhteen, joten kerron tämän nyt teillekin ettette ihmettele - mun pitää siis jättää harjottelusta tarkemmin kertomiset todella vähäiselle, minkä tiesin jo etukäteenkin mutta oli hyvä varmistaa asia. Kerron kyllä miten on mennyt jne. 

Nyt mun pitäisi alkaa tekemään noita harjtotteluun liittyviä koulupapereita mutta olen totaalisen pihalla koska ei tämä ole yhtään sellaista mitä oli kauppiksen aikoina. Onneksi koulukavereilta ja opettajalta saa kysyttyä neuvoa. Tuo näyttösuunnitelmakin on tehnyt niin hepreaksi, että sen tulkitsemiseen menee pieni hetki, mutta oon jo saanut muutamat kohdat kirjoitettua. Koen siis tämän paperisodan hankalammaksi kuin itse uuden alan töiden harjottelun. 

Pitää pyhittää tämä viikonloppu ihan omalle ajalle koska en ole ehtinyt juurikaan iltaisin kirjottelemaan kun on pitänyt tehdä kaikkea muuta. Eipäs, taisin mä yhtenä iltana ehtiä 30min ajan kirjottamaan ennenkuin piti raahautua sänkyyn. Nyt olen ottanut mustaa teetä (sis. kofeiinia) että jaksaisin valvoa tänään tuonne puoleen yön tienoille. Pientä priorisointia on pitänyt tehdä tämän uuden rytmin kanssa. Hyvin ainakin ehkä viikon perusteella ehdin tekemään. Maistuukin muuten pitkästä aikaa viikonlopun tauko hyvältä.    


Mekko - Lindy Bop // Ballerinat - EeWas Shoes

Mulle saapui keskiviikkona nämä Lindy Bopista tilaamani hame ja mekko - tuli ihan muutamassa päivässä! Olen tuolta tuijotellut aina silloin tällöin näitä heidän ihania mekkoja ja miettinyt että tilaisinko jonkun hameenkin kokeeksi, josko tykkäisin sellaisesta koska pidän mekoistakin. Myös se että hameiden kanssa saa kivaa piristystä kun vaihtelee yläosia - tosin kun on kuvioitu hameosuus, niin yläosan pitäisi sitten olla yksivärinen. Kauan asiaa sitten pohdiskelin mutta kuinka ollakaan nyt sitten pistin tilauksen menemään - koska onhan kohta kevät! Yritin ensin tehdä näistä videota mutta kun kymmenes otos meni pieleen koska repesin täysin Piiperön kohkaukselle, niin päätin ottaa näistä pelkät kuvat. 

Kummatkin on aivan ihanat vaikka on mulla niihin molempiin omat mietinnät. Tässä siis mietin että mitä teen näiden suhteen. Tiedostan molempien mekkojen ongelmat, mutta mietin että pitäisikö ne katsoa vähän läpi sormien. Tuon tumman mekon olisin alunperin halunnut hameena, mutta tilaukseni hetkellä ei tarjolla ollut kokoani. Mietinkin olisiko tuo hankala operaatio muokata ompelijalla hameeksi, eikai? Hameessa mietin että onko se liian pitkä - lyhentäminen ei kuvion takia onnistu. No eipä mun onneksi vielä tarvitse päätöksiä tehdä ja ehkä olisi hyvä päästä käyttämään kumpaakin ulkona ennenkuin teen sen päätöksen. Molemmat tuntuu todella miellyttäviltä päällä, enkä osaa sanoa kummasta pidän enemmän.    

Ja voitteko uskoa, mä tein hiuksiin vähän kikkaroita mutta voi että kun oli hankalaa. Olisin jättänyt tekemättä mutta kun olin jo toisen puolen onnistunut tekemään, niin pakkohan se oli toisellekin puolelle tehdä. Tein kyllä virheen kun en laittanut lakkaa päälle, koska ne parhaimmat kikkarat meni aika nopsaan pois kun piti kokoajan kosketella hiuksia. No eipä niiden nyt ollut tarkoituskaan pysyä koska ihan omaksi huvikseni tätä kuvaushetkeä varten laitoin eli lakka päähän kun niiden pitää kestää koko päivä. Jos jollakin menee kikkaroiden tekoon 5min, niin mulla meni 50min. Tosi juttu! 

8.3.2017

Blogista, kommentoinnista ja sen vaikeudesta + kaikesta muustakin


Heipä hei,

Ajattelin nyt tässä paneutua oikein kunnolla tähän blogin kommentointiin, sen vaikeuteen, ja varsinkin näihin mielipide-eroihin mitä meillä tuntuu olevan. Ja sitten räjähtää! Otetaan esimerkiksi vaikka pukeutumiseni ja mitä sillä yritän viestittää toisille ja miksi en kuuntele blogissa annettuja pukeutumisneuvoja. Enkä halua tällä syyllistää yhtään ketään, koska sanoisin että meissä kaikissa on syytä ja tavoissa korjattavaa. Etukäteen pahoittelut, sillä teksti tulee olemaan innolla ja nopeasti kirjoitettu joten tämä saattaa sisältää virheitä. Jos jotain jää kirjoittamatta, niin toivottavasti se tulee kommenttilaatikon puolella esiin. 

Pukeutumisella viestittäminen ja lukijan valinta

Olin ensin tuohon pukeutumisella viestittämiseen etten mä mitään sen ihmeemmin viestittele, en ainakaan tiedostaen pukeudu. Sitten tajusinkin että toisaalta taas taidan viestittääkin ja mietein sitä hetken aikaa että mitähän mä sillä sitten viestitän - pukeudun itseäni varten, mistä itse pidän enkä pelkää jos joku ongelmakohta itsessäni näkyy, esimerkkinä vaikkapa nuo paljon puhuttavat polveni. Minä tiedän etteivät ne ole maailman kauniit, mutta en ole ajatellut mitä joku muu polvistani ajattelee, koska ne on mun polveni - tuolla kadulla jos joku näkee mun kauheat polvet, se on vain hetken juttu. Blogissa tietty ne piirtyy väkisinkin verkkokalvolle mutta toisaalta se on lukijan päätettävissä mitä hän lukee, Jos mun polvet ällöttää ja kammoksuttaa, niin kukaan ei niitä polvia pakota katsomaankaan. Ja sanon tämän mahdollisimman nätisti, koska näin se vain on. En itsekään lue blogeja jotka aiheuttavat mussa negatiivia tunteita tai joku siellä ällöttää.

No ne mielipiteet ja blogiin kommentointi

Mielipiteitä on niin paljon kuin meitäkin on ja me jokainen tykätään omista jutuista. Niissä ei ole väärää eikä oikeaa. Itsekin pidän mielipiteistä ja ylipäätä vuorovaikutuksesta mutta myönnän että olen melko varpasillani tämän blogin kommentoinnin suhteen koska saan niin paljon kuraa niskaani, etten aina osaa erottaa terävän kritiikin ja ilkimys-negatiivisen kommentin välillä. Paitsi että voi ja tämä on joillakin oikein se tarkoitus. Sitten on tietysti myös heitä, jotka eivät vain voi sanoa asiaansa nätisti, eivät voi edes yrittää, mutta silloin pitää myös hyväksyä se bloggaajan tiukka vastaus. Itselläni on vielä paljon opittavaa, mutta olen oppinut sen ettei vastausta kannata aloittaa No -tyylisesti koska se kuulostaa tylyltä vaikka ei olisi tarkoitus. Mitä tulee mielipiteisiin, niin saan usein syyt niskoilleni kun en kuuntele mielipiteitä ja vinkkejä vaikka johonkin asuun. Otetaan esimerkkinä nämä harmaat joggersit. Monien mielipide oli että kyseisen housut ovat liian pienet minulle ja oma mielipiteeni oli että housut tuntuvat päällä mukavilta, eikä kiristä mistään suunnasta. Sain laidasta laitaan palautetta, myös hyvin ikävää jossa asia käännettiin heti niin etten läskinä vain suostu myöntämään että housut olivat pienet. Ja siinä sitten sorruin itse vääntämään toisen kanssa, mutta mä sentään huomasin että voin tuossa kohtaa itse muuttaa vastaustyyliäni. Mä oon aina tykännyt keskustella, uskokaa tai älkää, mutta ihan eri mieltä olevan kanssa on ollut hyvinkin rattoisaa keskustella, kun se ei ole mennyt siihen että vain minun mielipiteeni on ainoa oikea eli kuunnellaan molemmat mitä toisilla on sanottavaa mutta ei yritetäkään kääntää toisen kantaa. 

Sitten olen myös olemassa se valitettavasti lukijaryhmä jolle mikään ei ole hyvin. Valitettavasti. On jopa sellaista tapahtunut missä olen kokeillut tähän ryhmään kuuluvan lukijan ehdotusta, kun se oma mieltymykseni ei ollut hyvä. Ja mitä tapahtui - tämä samainen lukija torppasi myös oman ehdotuksensa "aivan kamalaksi". Siksi olenkin ottanut blogiin tulevat mielipiteet ja neuvotkin hyvin varauksella, koska voihan se olla ettei niitä ole annettu auttamismielessä vaan että saa taas sanoa ettei jokin ole hyvin. 



Miksi sä et ota neuvoja vastaan? 

T'ämä on vähän kakspiippuinen asia. Mä kyllä otan neuvoja vastaan, kuuntelen niitä mutta se toteutus tuleekin sitten omalla ajallaan. Tiedän että moni neuvon antaja toivoo että alkaisin samantien tekemään kuten on neuvottu mutta omalla kohdallani se ei vain toimi niin. Kaikkihan varmasti tietää että olen farkkuvastainen, niitä vaan ei saada mun päälleni. Sitten joku lukija ehdotti (kauan, kauan aikaa sitten) että olenko kokeillut farkkulegginssejä ja minähän olin heti että joo ei kiitos. Vinkkaus kuitenkin jäi mieleeni ja joskus myöhemmin tilasin tällaiset joita nykyään ihan käytänkin. Nyt pitää muistuttaa ettei kukaan ihan oikeastikaan loukkaantuisi jos en jotain neuvoa ala tekemään jne. Mä vain itse olen tällainen että kokeilen neuvoja sitä mikään kun se itselleni sopii. Jotkut neuvot jäävät mieleen, jotkut eivät. 

Ongelman ratkaisuko?

Ongelmanahan on siis tämä, kun emme näe toistemme äänenpainoja, kasvojen ilmeitä tai muitakaan eleitä. Asioita voidaan vahingossakin ymmärtää väärin joten itse ehdotankin jokaista meitä kiinnittämään enemmän huomiota siis kirjoitettuun tekstiin ja sen "äänensävyyn".  Mitäpäs jos kaikki nyt luvattaisi näin, ihan lukunautinnon takia, että kerromme mielipiteemme emmekä suutu jos joku toinen on kanssasi eri mieltä? Olisi mukavaa keskustella enemmänkin kanssanne tuolla kommenttien puolella mutta se tuntuu olevan jotenkin mahdotonta kun olemme kaikki niskavillat pystyssä, niin minä kuin jotkut teistä lukijoistakin. Voitasko me tulla toimeen? 

PEACE !


6.3.2017

Ensimmäisenä harjottelupäivänä, perhoset vain liitelee


Pieni ote eilen illalla kirjoittamastani: " Huomenna alkaa harjottelu ja nyt on alkanut jännittämään. Voin tuntea kun pieni parvi perhosia liitelee mahanpohjassa. Onneksi tiedän että tämä menee nopeasti ohi kun paikalle pääsen. Lisäksi mieheni yllätti sanomalla, että hän totuttelee samaan rytmiin kanssani ja voi näinollen heittää mut harjottelupaikalleni. Tämä tarkoittaa pidempiä yöunia kun ei tarvitse monen bussin kanssa somplia. Nämä ovat näitä pienen pieniä asioita joita arvostan. "

Ensimmäinen harjottelupäivä on takana ja oon aikalailla sekaisin, mutta ihan hyvällä tavalla. Olisin voinut tämän ekan päivän toimia vain tarkkailijan roolissa, mutta halusin samanten alkaa tekemään "töitä", hetken niitä seurailtuani. Ensimmäisen päivän fiilis on innostunut mutta väsynyt. Väsymys iski ihan totaalisesti hetki sitten ja odotankin että pääsen parin tunnin päästä kaatumaan tuonne sänkyyn, uni tulee varmaan nopeasti. Ei muuten ollut mitään nukkumisvaikeuksia viime yönä ja jännityskin laukesi samantien kun harjottelupaikan pihalle pääsin. Mulla on hyvät fiilikset tästä!


Mekko - Yours // Takki - H&M+ // Ballerinat - Eewas Shoes

Innostuin viikonloppuna hieman kuvailemaan hattaratakkiani tuon valkomustan mekon kanssa. Olin tätä jo heti kokeillutkin mutten silloin huomannut miten ihanasti nämä sopii keskenään. Sitä mietin toimisiko tämän kanssa nudet tai vaaleanpunaiset ballerinat, vai olisiko se liikaa. No kenties tätä pitää joskus kokeilla. Tämä kokonaisuus on niin ihana etten malttaisi odottaa lämpimpiä kesäkelejä. Vein hattaratakin tänään harjottelun jälkeen äidille, että hän voi lyhentää takin hihat ja samalla myös nuo H&M:n joggerssit lahkeet. Tää on mulle usein ongelmana, liian pitkät hihat tai lahkeet. Ensi viikolla haen nuo pois ja opetan samalla äidille älypuhelimen käyttöä. 

Kävin äitini lisäksi myös kurkkaamassa Kauppahalliin tullutta Ida's Sweet fudgekauppaa ja päätin ostaa luokkakaverille fudgen kiitokseksi, kun sain häneltä kyydin harjottelupaikasta keskustaan. Toki myös itselleni otin muutamat kirpeät maut (omena, mansikka, persikka) joista sitten teen pienen pienet palaset muutaman viikonlopun herkkuhetkeen. Sieltä sitten suuntasin Suomalaiseeen aikeissani ostaa uusimman Kiera Cassin Valinta-sarjan kirjan mutta jouduin pettymään koska sitä ei ollut tuonne tullut. Pistin sen sitten tilaukseen ja nyt joudun odottelemaan 2vko ajan ennenkuin pääsen kirjaa lukemaan. Enhän mä tästä olisi mitään tiennyt, mutta instassa vain bongasin yhden seuraamani käyttäjän seinällä tämän uutuuskirjan. 

5.3.2017

KAUNEUSARVONTA 5. - 19.3.2017


Arvonnan tuotteet saatu Yves Rocherin lähettämästä Joulukalenterista

Nyt olisi sopiva aika arpoa teidän kesken nämä Yves Rocherin Joulukalenterista tulleet tuotteet (joitain olen pitänyt itselläni) ja tein näistä neljä erillistä arvontapalkintoa, joten voittomahdollisuudet on isommat. Olen tuotteet saanut marraskuussa, enkä niitä ole avannut. Kaikki ovat siis käyttämättömiä ja avaamattomia. 




Näin osallistut:

1. Kerro tärkeysjärjestyksessä minkä palkinnon haluaisit voittaa. 
2. Kerro lisäksi myös Nimimerkkisi  ja  toimiva sähköpostiosoitteesi


ARVONTA ON VOIMASSA
5. - 19.3.2017 välisenä aikana (klo 23.59 asti)


HUOM! Muista laittaa osallistumiseesi sähköpostiosoitteesi HUOM!
Muuten osallistumista ei hyväksytä / En kerää sähköpostiosoitteita muuhun tarkoitukseen



Palkinto 1: 

- 3kpl kynsilakkoja (hempeän v.punainen aluslakka, punainen ja hopeinen glitterlakka)
- Huulirasva (klementiini ja mausteet)
- Kynsilakanpoistoaine
- Huulipuna (51. Rouge groseille)
- Ripsiväri (01 Noir)
- Kajalkynä (01. Noir Ebene)
- Luomiväri (91. Argent scintillant)


PALKINTO 2: 

- Oliivin ja pomeranssin tuoksuisen Vartalokuorinnan, Suihkugeelin ja Vartalorasvan


PALKINTO 3: 

- Vartaloemulsio (karitevoi), Suihkugeeli (klementiini ja mausteet) ja Käsirasva (karpalo ja manteli)


Palkinto 4: 

- Hiusöljy, Hiusseerumi, Hajuvesi ja Parfymoitu suihkugeeli