7.5.2017

Koira tuli taloon



Meillä kävi vappuna eriskummallinen vieras, sellainen, jota ei ole aiemmin tässä talossa nähty. Sellainen nuuskutusäänien täyttämä hetki, kun kissa ja koira päättelevät että ollaankos sitä ystävällismielisiä vaiko ei.  

" Moi, mä oon Sulo. Kukas sä oot? "

Sulo otti vieraamme oikein mukavasti vastaan. Varovaisesti hiipimällä piti käydä nokat vastakkain nuuskuttamassa. Tämä oli kuulemma koirulin ensikerta kun kissan näki - Sulo on jo aiemminkin koiran nähnyt ja niihin ystävällismielisen uteliaasti suhtautunut, kunhan ei tehnyt mitään äkillistä liikettä. Molemmat käyttäytyivät oikein mallikkaasti. Cooneista kyllä sanotaan että hyväksyvät koiran melko nopeasti - voisiko sillä olla tekemistä, että coonit saattaa luulla olevansa koiria. Mä ainakin vakavasti epäilen että Sulo luulee olevansa koira, vai mitä mieltä olette? 


" Mä... mä en kyl tiedä kuka sä kuvittelet olevas, mut tehdään se selväks et tää on mun kotini. Sä oot outo, oot liian iso ja haiset tosi oudolta, et yhtään samalta kuin muut kissat. "

Piiperö näki (luultavasti) ekan kerran ikinä koiran ja se meni oikein hyvin. Vähän epäuskoinen että mikä ihmeen läähättävä otus se taloon tulla tupsahti, mutta selvästi uteliaan epävarma. Hyvin varovaisesti mentiin metrin päähän ihmettelemään. Välillä piti häntä pörrööttää kunnon pulloharjaksi, mutta selvästi oltiin uteliaita eikä kiukkuisia.  


Muista kissoista Sevi paineli heti sängyn alle piiloon. Hän tekee noin aina kun meille tulee vieraita, on kissoista arimpia. Siiri taas tuijotteli koiraa epäukoisen oloisena keittiön kaappien päältä - ajatteli selvästi, ettei koira pääse sinne. Pirpana ja Sulo olivat siis ainoita jotka ottivat pientä kontaktia koiraan ja lötköttelivät suht lähelläkin, kun olivat ensin käyneet tutustumassa ja toteamassa, ettei koirasta ole vaaraa. 

Sitten kun koira lähti pois, kisut kävivät nuuskuttelemassa pyyhettä ja kyseistä paikkaa, missä koira makoili. Sulo jopa makoili pitkän tovin tuossa samassa kohdassa, missä koirakin oli. 

Tiedoksi kaikille, että me omistajat olimme kokoajan paikan päällä ja seurasimme eläinten liikkeitä, eli varovaisesti otimme tämän ensimmäisen tutustumiskerran. Onni myös se, että koiravieraamme oli hyvin rauhallnen tapaus. Samalla annoimme yhden vilkkuvalopallon koiralle kotiinviemisiksi, kun tuntui tykkäävän siitä paljon enemmän kuin kissat koskaan ikinä.  

13 kommenttia:

  1. Te ootte ihania 🤗😍

    VastaaPoista
  2. Otsikko johti harhaan, sillä luulin teidän hankkineen vaihteeksi koiran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin. Olisiko parempi ollut: koira tuli kylään!

      Poista
    2. Kenties vähän johti harhaan mutta musta ihan hauska. :)

      Poista
  3. Ihana kertomus ja kuvat eläimistä! Nyt on rauhallinen olo mennä vuoteeseen, kun näki nuo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tuli rauhallinen olo, se on aina tärkeää kun menee nukkumaan.

      Poista
  4. Hauska postaus ja ihania eläimiä :)

    VastaaPoista
  5. Voi ihana koira :) oliko koira aikaisemmin ollut kissojen kanssa tekemisissä kun oli noin kiltisti? Uskalsko sevi ollenkaan olla samassa huoneessa?
    Teidän sulo on kyllä niiiin hurmuri :) tossa yhessä kuvassa missä makaa kun koira menee ohi nii eihä hän ole moksiskaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana koiruus onkin. Ei hän ole aiemmin kissojen kanssa ollut, tai näin muistelisin. Mut hän on kiltti koira, samoin kuin Sulo on kiltti kissa. Heidät jos jotkut voi päästää tutustumaan. Tosin valvotusti. Ei Sevi uskalla olla samassa huoneessa, tai uskaltaa mutta piilossa. Nyt se oli sängyn alla kokoajan. Hänellä on pari paikkaa missä piilottelee. Sulo on hurmuri, kun totesi koiran vaarattomaksi, oli rennompi. Eikä ennen sitäkään kauheasti hermoillut. :)

      Poista
  6. Voi miten suloinen koira 🐶!

    VastaaPoista