27.9.2017

Helmat hulmuten syyssäässä


Me ollaan oltu koko konkkaronkka (kisut siis mukaanlukien) ihan väsypoikki tänään. Kellon soittaessa olisimme kaikki vain halunneet kääntää kylkeä mutku ei. Mulla oli yöllä ollut mielenkiintoinen hetki Pirpanan kanssa, koska neiti löytää välillä hassuja nukkupaikkoja. Tätä en olisi välttämättä edes huomannut, mutta herätessä yöllä jalkani osui oudontuntuiseen "isoon" pötköön ja koska se ei tuntunut karvaiselta eli kissalta, niin mun oli pakko nousta ihmettelemään että mikä siellä oli. Pirpanaksihan se pötkö paljastui, sillä neiti oli mennyt kaivautumaan pussilakanan sisään (sinne missä siis täkkikin on). Selvästi on alkanut tulemaan kylmä kun tuonne pitää kaivautua lämpimään. Nautitun aamupuuron (jossa itsepoimittuja mustikoita) jälkeen pääsimme lähtemään ja mun matkani vei äitini luokse, koska hänellä oli siellä pieni ongelma jonka kävin ratkomassa ja kun sen sain selvitettyä painelin tukka putkella Hennaa moikkaamaan ja loppujen lopuksi jumiuduin sinne kahden kauniin kaulakorun takia, koska en osannut tehdä päätöstä (enkä muuten vieläkään). Kaupungilla ollessani muutama tyyppi tuli antamaan hyvää palautetta minidokkarista ja miten olin ollut kuulemma niin rentona. Jeee! Tänään piti myös painua metsään mustikkaan mutta aika ei vain riittänyt siihen. Yritetään varmaankin seuraavan kerran viikonloppuna.    


Tuli tuossa mieleen unissa tehdyt hassut jutut, kun lueskelin eilen illalla Strömssö ryhmää. Aloin siinä sitten miettimään, että mitähän kaikkea hassua mä olen tehnyt. En sentään unissakävele tai muutakaan, mutta puhun senkin edestä. Muistan kun mies on monet kerrat kertonut miten oon herättänyt hänet kesken unien ja alkanut höpöttää. Yleensä se höpinäni on jotan siansaksaa tai sitten kysyn jotakin, mutta alankin nukkumaan ennenkuin toinen ehtii vastaamaan. Viimeisin juttu taisi olla sellainen, että herätin mieheni koska olin kuullut ääniä, mutta jatkotiedusteluihin multa oli tullut vaan jotain nönnönnöö vastauksia. Toinen kerta oli sellainen jossa kuulemma olin tökkinyt miestäni ja hokenut että herää, herää, mulla on tärkeää asiaa ja kun mies oli sitten kysynyt että mitä asiaa, niin minä olin vaan kääntänyt kylkeni ja jatkanut unia. Että hyvinpä tärkeää asiaa olikin. *nauraa* Olisi kiva kuulla teidän unitarinoita - mitä ootte tehneet, tai puhuneet unissanne.  


Bolero - Ellos / Maximekko - Yours Clothing / Tennarit - KooKenkä

Laukku - Mulberry / Lumme kaulakoru - Korusuunnittelu HennaK 

Tänään päätin heittää päälleni maksimekon ja siihen piti päälle laittaa neulepusero, mutta Cubuksesta ostamani neulepusero on muuttunut ikävän kutisevaksi. Ajatus itsestäni rapsuttelemassa pitkin kaupunkia ei innostanut. Onneksi kaapista löytyi tämä napitettava bolero joka oli oikein sopiva tähän asuun. Nyt pitäisi jostain löytää lyhyt musta neulepusero joka ei kutittaisi. Kivasti tällä asulla vielä tarkeni vaikka sitä lämmintä aurinkoista päivää ei sitten tullutkaan. Pakko vielä laittaa mekkoja päälle kun siihen on mahdollisuus! Muutenkin ärsyttää kun valon määrä alkanaa vähenemään ja pitää ottaa lisävalot ja salamat asukuvien avuksi. Päätin myös laittaa pitkästä aikaa kaulakorun kaulaan ja valitsin ihkauutukaisen Lumme kaulakorun jonka sain Hennalta - tästä voit kurkata lähikuvaa korusta. Pakko sanoa että tykkään näistä leveähelmaisista mekoista, kun niiden kanssa on hauska pistää vähän ilo irti. Esimerkiksi tuo ylin kuva on napattu liikkeestä kun pyörähtelen ja tässä ilmeeni oli kohtuullisen neutraali - älkää huoliko, näette vielä joskus sen kunnon epäonnistuneen irvistyskuvankin.  

25.9.2017

Jos metsään haluat mennä nyt, niin pidähän kiirettä!


Tässä onkin ollut melkoista pyöritystä perjantaista lähtien ja oon vieläkin vähän hämilläni kaikesta tästä, mutta silleen hyvällä tavalla. Oon saanut vastailla moniin kysymyksiin tuosta ohjelmasta, että oon taas ihan pyörällä päästäni. Oon kyllä niin iloinen ja ylpeä tästä kaikesta. Tässä suunnittelen että lähtisin jo tänään salille, vaikka jalkani ovatkin aika väsähtäneet tuosta viikonlopun remuamisesta. Metsässä remuaminen käy hyvin jalkatreenistä, ainakin mulla. Oon siis tässä melko poikki, mutta jostain syystä tykkään ajatuksesta vetää itseltäni luulot pois. Tuossa alempana on muuten mun metsäasuni - näkeepähän tarpeeksi kauas kun minä menen pinkin fleecetakkini kanssa. Hyvin värikästä siis! Takki ja housut ovat molemmat Ellokselta - Ahkkan fleecetakki ja Ellos Collectionin housut. Sininen värikäs toppi on Wishiltä extempore ostos joka olikin oikein kiva. Jaloissa tietenkin Eccon maastoon soveltuvat kengät, jotka tosin vetelee viimeisiään mut hyvin tämän reissun jaksoivat. Mutta palataanpa tästä vielä noiden viikonlopun touhujen pariin, että mitä tulikaan oikein tehtyä. Tapahtui blogihistorian yllättävimmät tapahtumat! 


Perjantaina oli sitten mun tv-debyytti! Se meni ihan hyvin, enkä sentään jäätynyt vaikka jälkikäteen tulikin mieleen paremmat vastaukset niihin kysymyksiin, mutta näillä mennään. Meikitkin olisin saanut, mutta totesin etten niitä halua koska en normaalistikaan käytä. Siinä kun juteltiin ennen ohjelman alkua juontajan (Sean) kanssa, niin perhosetkin mahassa vähän tasaantui - ennen tuota lentelivät kyllä tosi äkäsee. Oon niin iloinen että Henna lähti mun kanssa tuonne studioon ja lisäksi sain mun veljen "the bodyguard" taustajoukkoihin. Saatin kunnon fiilistelykuvakin! Oli myös ihanaa kuulla, että veli oli ylpeä musta (kuten moni muukin). Ohjelman jälkeen muutama tulikin juttelemaan ja kehumaan ohjelmassa oloa. Ja muutenkin tästä on tullut vain positiivisia viestejä - someissa, blogissa ja muutenkin muualimalla. Hennalta sain ihanan Lumme kaulakorun, jonka piti olla ensin van kuvauslainassa, mutta se vaan jämähti kaulalleni. Hennan korusivut voi halutessaan kurkata tästä. Tästä päivästä tulee My Day videota. Kumpi muuten kiinnostaa nähdä ensin - Behind the Scene vai My Day video? 


Näin silloin perjantain ohjelmassa ensimmäistä kertaa sen dokumentin musta ja liikutuin siinä pikkusen, mutta onneksi sain koottua itteni sen verran etten alkanut isommin vollottamaan. Tämä on tätä kun on tämmönen extraherkkis. Mut oli tosi hyvin saatu leikattua ja tulipahan dokkarin alussa ollutta mielikuvaakin naurettua. Mielikuva että lihavat makaisi masentuneensa sohvalla ja vetää kaksin käsin herkkua naamaan. Hyvin tuo "masennus" oli saatu hyvin ikuistettua koska oikeasti pidättelin siinä hymyä ja naurua. Sitten siinä kohtaa kun sain kaverilta viestin että mut on kuvausryhmän kanssa bongattu ja sanon sori, niin yleisö repesi studiossa ihan täysin. Sainkin tuosta palautetta, että oli niin aito fiilis kun sanon pahoitteluni. Paljon kyllä jäi poiskin mutta hei, 10min ei voikaan mahtua neljän päivän kuvausmatskua täysin. Onneksi mulla onkin videota noilta neljältä päivältä Behind the scene pätkää. Pääsette siis vähän myöhemmin kurkkimaan mitä kaikkea tehtiin. Hauskinta taisi olla sen pyöräilypätkän kuvaus kun kuvaajaryhmä ei pysynyt mun perässä. Piti ottaa hyvin rauhallisesti sen pyörän kanssa. Kaikenkaikkiaan dokumentti oli aivan loistava! Jos et ole vielä katsonut dokumenttia Lihava ja Onnellinen - pääset sen katsomaan tästä. Ja Perjantai ohjelman suoran lähetyksen voi kurkata tästä


Lauantaina tapahtui sitten se mitä ei ole tapahtunut ikinä elämässäni. Kävin sienestämässä! Kuten aiemmissa postauksissa jo mainitsinkin, että mieheni halusi sienestämään ja mulla oli vielä muistissa se yksi erittäin pahasti epäonnistunut marjastuskerta, niin olin hyvin kauhuissani tästä toiveesta. Niin siinä kuitenkin kävi, että lauantaina löysin itseni metsästä. Ensimmäisessä metsässä jossa kävimme, sain hyperventilaatiokohtauksen kun näin fleecetakissa rymyäviä perkeleitä eli hirvikärpäsiä. Vanha minä olisi tuossa vaiheessa juossut autolle ja vaatinut kotiin, mutta nyt mä vaan keräsin itseni ja nypein ne perkeleet pois ja jatkoin matkaani. Inhofiiliksen vallassa, mutta jatkoin kuitenkin. Onneksi toisessa metsässä noita perkeleitä ei ollut, joten siellä oli heti kivempi fiilis ja löytyi niitä suppilovahveroitakin kotiin asti. 


Olin ottanut mukaani myös kameran, joten välillä oli pysähdyttävä napsimaan kuvia kun silmät näki jotain kivaa, kuten tuon yllä olevan kävyn. Oon kyllä äärimmäisen tyytyväinen näihin kuviin, kaikki ovat siis ottamiani paitsi tuo asukuva musta. Samalla huomasimme että metsä on täynnä mustikkaa ja puolukkaa, joten innostuin siinä sitten sanomaan miehelleni että mitäs jos tultas vielä mustikkaa keräämään. Mieheni tietenkin innostui tästä ja kävi ostamassa meille poimurit. Siinä samalla reissulla kävimme noukkimassa kaverin pihasta (ihan luvallisesti) muutamat omenat joista tekaistiin pellillinen omenapiirakkaa ja ah, oli se hyvää! Oli ihan pakko tehdä Mikko Kivisen lausahduksesta kuva koska musta se pätee vallan loistavasti - voit kurkistaa tuon kuvan tästä


Sunnuntaina me sitten starttasimme puolen päivän aikaan automme ja suuntasimme mustikan metsästykseen. Itselläni oli tuon poimurin käyttö aluksi hieman haparoivaa ennenkuin tajusin miten ne mustikat sai kivemmin talteen. Mieheltähän tuo kävi tosi näppärästi, mutta hänellä onkin kokemusta marjastamisesta. Tästä voit kurkata muutamia kuvia tuolta marjastusreissulta. Tuon linkin takaa löytyy siis kolme kuvaa tuolta reissulta. 


Mustikoiden putsaaminen olikin mielenkiintoista touhua. Meillä ei ollut sitä sihvilää tai jotain tollasta, minkä avulla se putsaus kuulemma sujuisi helpommin. Me siis teimme putsauksen sen vaikeimman kaavan kautta, mutta se oli oikeastaan ihan hauskaa puuhaa. Saimme siis puhdistettua mustikkaa 4,7kg verran. Osan laitoimme pakkaseen, mutta pienen määrän jätimme jääkaappiin koska itsepoimittu mustikka aamupuuron päällä on aivan herkullisen makuista. Jos siis kaipaatte mustikkaa, niin ainakin täällä Satakunnassa sitä löytyy vielä yllin kyllin. Ei ole liian vetistä koska ei ole ollut yöpaikkasia. Lisäksi säätiedotus lupailee lämmintä ja kuivaa vielä täksi viikoksi. Jos siis haluat metsään, mustikkaan, niin pidähän kiirettä. 

20.9.2017

Elämme jännittäviä aikoja


Mulla on ollut ajatukset tänään vähän muissa jutuissa, joten tämä kirjoittaminen on hieman takunnut. Oon ollut ihan syystä iloisella tuulella ja lauleskellut pitkin päivää. Kuunnellut miten lähipiiri ja ystävät on ylpeitä, ja se on tuntunut kivalta. Elämme tällä hetkellä jännittäviä aikoja, koska isompi juttu näkee pian auringonvalon. Mut palataanpa hetkeksi eiliseen. Tein eilisestä taas my day videota, jonka mukaan pääsette jossain vaiheessa. Oon vähän miettinyt että pitäisi nuo videot pistää vähän jäihin, kun tuossa on paljon muita mitä pitää julkaista. Ettei siis nuo päivävideoiden julkistus jäisi monen viikon päähän kuvauksesta. Mutta menen niin fiiliksen mukaan ja näitä voi tulla kuvattua vaikka kaksi viikossa. Nyt työnalla on kotitreenivideon teko, kiinnostaakohan sellainen? Perjantaina muuten tulee vegaaniherkkujen maisteluvideo. Sitten aloitin eilen mun ekan bullet journalin (bujoilun) ja sen kimpussa menikin koko ilta. Kieli keskellä suuta raapustelin sinne vesihaasteita, treenipäiväkirjaa jne. Teen tuosta joskus oman postauksensa, jos vaikka joku muu siellä innostuisi tästä. 


Tiedättekö mitä tuo yksi meinaa että me tehtäisiin? Se meinaa raahata mut sienimettälle! Pistetänä se paino vielä sanalle raahata. En ole kovinkaan innoissani mutta lupasin antaa sienille mahdollisuuden. Aion itse raahata mukaani kamerasalkkuni, koska metsissä on luonnollisesti kuvattavaa. Oon muutaman kerran ollut marjastamassa, mutta lopetin siellä käymiset kun sain hermoromahduksen niistä kaikista ötököistä. Yyyh! Tässä tapauksessa aika ei ole kullannut muistoja. Tykkään kyllä liikkua metsissä, yksin omissa ajatuksissani - en marjastamassa tai sienestämässä. Mutta joskus on hyvä laskeutua sieltä omista ennakkoluuloista alas ja antaa mahdollisuuden. Mä en oo koskaan ennen sienestänyt, mutta tunnistan sentään kärpässienen mutten mitään muuta. Onneksi on tuo mies joka taitaa tunnistamisen pikkusen paremmin. Sienestämisen jälkeen rojahdetaan niin sohvalle katsomaan Luokkakokous 2 ja vedetään Jymyn jätskiä naamaan, jotka muuten alkaa olemaan viimeiset jätskit koska talvella ei sellaisia syödä ellei lakujätskihammasta ala kolottaa.   


Neulemekko - GAP

Legginssit - KappAhl XLNT

Tekonahkatakki - HM+

Laukku - Mulberry

Kävelykengät - KooKenkä

Korvikset - House of Simone (saatu)

Tänään oli semmonen fiilis että halusin panostaa asuuni ja itteeni vähän enemmän, joten eikun huuliin Chanelin lempparipunaa, korviin roikkumaan saadut nahkakorvikset ja ylle heitin Veeralta ostamani Gapin neulemekon. Tuon mekon kanssa kävikin aikoinaan hauskasti. Tilasin sen ensin Zalandolta sovitukseen, mutta palautin takaisin vaikka tykkäsinkin. Joskus myöhemmin silmiini sitten iski Veeran blogin fb-sivuilla olleessa kirppiskansiossa tuo samainen mekko ja omassa koossa ja totesin että "shut up and take my money"!!! Ajattelen vieläkin että tämä mekko on mulle tarkoitettu koska tupsahti kirppishintaan nokkani eteen. Nuo Janan kävelykengät eivät ole ehkä mitkään kauneimmat ja trendikkäimmät, mutta sitäkin ihanammat jalkaan. Mutta tässäpä asu jolla tarkeni oikein hyvin - ei tullut kylmä eikä kuuma. Selvisi myös että siinä maanantaina käyttämässäni HM:n parkatakissa on tikkivuori, ettei siis mikään ihmettä että tuli vähän kuuma. 

18.9.2017

Sumuisen auringonnousun maagisuus


Tänään mä tein laskelmavirheen ja nappasin parkatakin päälleni, kun aamun lämmöt oli vaan semmosta 6 astetta, mutta se oli virhe. Mä nimittäin paistuin tuon takin alla, vaikka avasin sen, niin olo ei viilentynyt. No eipä ihmekään, kun pienellä tutkailulla huomasin että tuossa parkatakissa näyttäisi olevan pieni tikattu vuori ja minä kun luulin sitä vuorittomaksi. Jos muuten päivän asu kiinnostaa, sen voi kurkistaa täältä instan kautta. Taidan siis jatkaa neuletakki/tekonahkatakki linjalla nyt vielä toistaiseksi, ellei sitten pidä samoilla jossain vesillä tai mettässä. Meillä kun mies suunnittelee sienimettälle menoa ja mua vähän hirvittää. Niiden hirvikärpästen takia. Aion kyllä mennä kokeilemaan, mutta en lupaa kenellekään etteikö muutama ärräpää karkaisi ilmoille. 


Mulla on ihan kamala kissakuume ja yritänkin järkeillä itselleni ettei viidettä kissaa tule. Asiaa ei tietenkään auta yhtään facebookissa nähdyt ilmoitukset kodittomista kissoista ja kissanpennuista. Mulle tulee nimittäin heti suuri tunne, että haluaisin auttaa näitä kodittomia, antaa heille kodin jossa ei tartte nähdä nälkää tai tuntea kylmyyttä. Vähän kuin Pirpanan kanssa oon tehnyt. Sitten musta on alkanut tuntumaan, että Sulo tarttis omakokoista painikaveria. Pirpana ei oikein tykkää kun 8kg rysähtää päälle ja jos Sulo yrittää Sevin kanssa painia, joka on siis lähempänä samaa painoluokkaa, niin tämä monottaa Suloa täysillä päähän, ettei tartte yrittääkkää. Pojalla on nyt ollut kamalasti energiaa ja ollaankin käyty tekemässä pitkiä kävelylenkkejä hänen kanssa. Sulolle voisi toimia joku keskikokonen koira painikaveriksi, kun on huomattu ettei Sulo pelkää koiria. 


Bujoileeko kukaan lukijoista? Bongasin instassa yhden kaverin feediltä kuvan tämmösestä ja lähdin tutkimaan. Ja tietenkin innostuin tästä. Mulla vaan on se ongelma, että innostun kaikesta vaikkei mulla loppupeleissä ole aikaa ylimääräiselle. Hyvänä muistutuksena on tuo aikuisten värityskirja, josta sain väritettyä yhden kuvan ja sitten se jäi kaappiin pölyttymään. Itse en ajatellut tehdä selaista perinteistä kalenteria, vaan enemmänkin sellaisen treeni- ja elämäntaparemontti pohjaisen. Sai sinne aina laitettua kun joku paino tai senttilukema on saavutettu. Ja jotain porkkanoita jne. 


Lauantaina olimme Tampereella juhlimassa keskimmäisen kummilapsen 3-vuotissynttäreitä. Ja kyllä muuten sydäntä lämmitti kun ystäväni sanoi, että vanhin kummipojista oli jo kovin odotellutkin. Pitäisi kyllä käydä useammin. Lämmitti mieltä myös katsella kun lapset oli ihan innolla leikkimässä kummisedän kanssa. Kummiflikkakin tykkäsi pötkötellä sedän sylissä ihan kaikessa rauhassa. Ennen synttäreille menoa me kävästiin Rajalassa katsomassa paria putkea, mutta en niistä tykännyt joten sinne jäi. No, jäipähän ne rahat matkasäästöön, tai säästöön nyt ylipäätään. 


Sunnuntaina käytiin kalassa, josta postauksen kuvatkin on. Otin tuolta reissulta myös videota, kiinnostasko se? Oli kyllä aikamonen kun muutaman tunnin yöunien jälkeen piti nousta ylös ja lähteä ajamaan kohti Meri-Poria. Otin ekaa kertaa kamerankin mukaan ja napsein sieltä täältä kuvia - ei kyllä mikään paras paikka kuvaamiseen kun veneessä ei ole tasaista olla. Mut oli se tosi jännää silti, kun kauhea määrä usvaa ja aurinko nousi sieltä. Tuli samalla testattua tuota Ellokselta ostamaani softshell-takkia ja hyvin se kyllä noissa olosuhteissa toimi, ei tullut kylmä. Tuossa kuvssa jossa multa näkyy vaan silmät, niin mentiin siinä tosi lujaa eikä tuuli mennyt läpitte. Tuli siis testattua takki just niissä olosuhteissa mihin oon sitä ajatellutkin. Vesikin jäi pisaroiksi takin kankaalle. Ahkkanin fleecetakki piti tosin vaihtaa tuohon pörrötakkiin kun miehen mielestä se oli liian hieno kalareissulle. Onneksi tuo pörrötakki on tommonen vähän kuluneempi, niin sitä voi huoletta käyttää vähän sottaavammissa tapahtumissa.   

17.9.2017

Vaate-esittelyssä: Elloksen takit


          

!! Sis. kaupallisia linkkejä !!

Tämmöset takit. Olen jo tänään käyttänyt tuota punaista Softshell takkia kun oltiin kalassa ja hitsit se on hyvä! Sen alle mahtui paksu neulepusero ja pörrötakki. Ja tuntuipa jonkin verran pitävän tuultakin. Viininpunaisen parkatakin ja punaisen Inger villasekoitetakin kesken en osannut valita, joten päädyin ottamaan ne molemmat koska tiedän että jommankumman pois jättäminen olisi jäänyt kalloon kummittelemaan.

Jos jokin takeista alkoi kiinnostamaan, niin Elloksella on 18.9. asti menossa takkialennus, jossa saa -30% pois normaalista hinnasta. Nuo hinnat ovat automaattisesti kaikissa takeissa, jotka kuuluvat alennuksen piiriin ja ne löytyvät täältä.

Ahkkan fleecetakki oli kyllä aivan loistava. Lämmin ja pehmoinen. Olen sitä käyttänyt vasta kotosalla, mutta oon todella tykästynyt tuohon. Valitettavasti Ahkkan Fleecetakki ei kuulu tuohon takkialennuksen piiriin mutta tällä koodilla 365721 saat siitä -25% pois. Alempana on koodin tarjousehdot. Koodi on myös voimassa 18.9. asti. 


*Tarjousehdot (365721): Alennus koskee uutta tilausta Elloksen merkkituotevalikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kauneustuotteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennus on voimassa 18.9.2017 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin ja tilaajaetuihin, ale- ja kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Elloksen omaan valikoimaan eikä tuotemerkkeihin Odd Molly, Odd Molly Home, Vagabond, UGG, Elodie Details, Spanx, Morris ja Marimekko. 

16.9.2017

Miten pukeudun kotona ollessani


Paita - HM+ / Housut - Ellos / Fleece - Ahkka

Multa on usein kysytty miten mä pukeudun kotona ja sainpa sitten ajatuksena näyttää teille tämän eilisen kotiasuni - sama asu on, fleecetakkia lukuunottamatta, ollut päälläni muuallakin kuin kotona. Itseäni on nyt eilisestä alkaen vaivannut pieni flunssanpoikanen, jolle yritän kokoajan näyttää saapasta. Piti siksi pitää sisällä lämmintä fleecetakkia, kun oli kokoajan kylmä olo. Tämä on näistä kotiasuistani yksi siisteimmistä - nuo kotiasut kun voivat olla mitä milloinkin. Löytyy siis huonompiakin kotiasuja, joita ei kukaan muu näe kuin minä, mieheni ja kissat. Olen muuten yllättynyt, miten mukavalta tuo Ahkkan fleecetakki tuntuu, tykkään!

Eilen huomasin myös sen, että mä alan tarvitsemaan lisävaloa kun asukuvia/videota otan. Ei riitä enää ulkoa tuleva valo, ellei ole aurinkoinen keli. Nappasin eilen siinä pahimmassa olotilassani takkien esittelyvideonkin vaikkei mun pitänyt sellaista tehdä, mutta kun meni suunnitelmat kipeytymisen takia mönkään, niin piti kehittää sisällä jotain tekemistä. Huomenna tulee sitten näiden takkien esittelyvideo. 

Kattokaa nyt miten suloinen Sulo osaa olla. Hänen oli pakko tulla mukaan kun otin videota ja vielä näitä kuvia. Mun oma assistentti. Pirpanastakin meinasi tulla, mutta paineli pois hetken ihmeteltyään. Tämä näkyy hyvin huomisessa videossa, miten nämä kaksi kiehnää ympärilläni. 

13.9.2017

Tämän hetken TOP5 musiikit

            

            

            

           

           


Mitä sinun TOP5 listalta löytyy ?
(Ilmianna se kommenttiboxiin)


11.9.2017

Onko unilla syvempi tarkoitus?


Mun piti tänään nousta aikaisin koska piti käydä fiksaamassa äidin tietokone tablettiongelma. Äiti ei päässyt koko viikonloppuna lukemaan Iltasanomien uutisia koska tuli vaan error, error, ERROR ilmoituksia. Itsekin siinä silmät ritstissä ihmettelin että mikä on kun ei toimi, vaikka kaiken piti olla kunnossa. Sitten se kuuluisa lamppu syttyi pään päälle ja kävin uudelleenkäynnistämässä wlan-reitittimen ja PAM! Tabletin netti lähti toimintaan. Ja mitä tein - painoin vain reitittimen kiinni, odotin 30 sekunttia ja pistin takaisin päälle. No, kun hommat oli tuolla kunnossa, lähin silmät edelleen ristissä raahautumaan Hennan luokse, koska mun piti hakea muistitikku. Tikku, jolla oli salaista videomateriaalia meidän vegaaniherkkujen syömisestä ja siinä on myös huomiset hommat. Meiltä tulee muuten lisääkin noita maisteluvideoita ja nyt on Hennan vuoro päättää mitä maistellaan. Mulla ois ainakin kolme videota jotka pitäisi editoida valmiiksi ja kauhistelen nyt jo sitä hommaa. Enkä ole vieläkään hommannut omalle koneelle editointiohjelmaa, joten se pitää tehdä silloin kun miehen kone on vapaana.   


Näkeekö lukijat unta ja muistatte unenne? Mä näen aika useinkin unia ja muistan tosi hyvin. Äskettäinkin näin unen mulle tulleesta vaatepaketista, jota en siis ollut tilannut ja lähdin unessa jäljittämään mahdollista omistajaa facebookin kautta. Sitten muistan ikuisesti tämän unen, jossa tapasin lapsuudenaikaisen ystäväni - olin kuullut muutama päivä ennen kyseistä unta ystäväni kuolemasta. Ystäväni tuli unessa halaamaan mua ja kertomaan että hänellä on nyt hyvä olla. Paikka jossa tapasimme oli valkoinen ja ystävällä oli valkoinen kaapu ja hän oli niin levollisen oloinen. Aloin unessa itkemään ja heräsin siihen kun ihan oikeasti itkin. Mulla nousee vielä tänäkin päivänä kyyneleet silmiin kun muistelen tuota unta. Se oli niin toden tuntuinen vaikka se oli unta, vai oliko? Oon välillä miettinyt sitä mahdollisuutta että oliko kyse jostain muusta kuin unesta. 


Mulla ois kova into taas kuvailemaan ja suunnittelenkin, että menisin tällä viikolla joku päivä Kirjuriin kuvailemaan, jos siis säät sallii. Äsken oli terassilla kaunis tumma perhonen ja kooltaan tosi iso. Yritin napata kuvaa, mutta kerkesi lähteä just pois kun sain kameran asetukset valmiiksi. Hitsit! Kävin sitten kuvaamassa kaikkea muuta - sieniä, kukkasia, etanan! Menen ens viikolla Hennan kanssa taas kuvailemaan ja sen takia pitää hieman miettiä minä päivinä menen salille. Pitää vain suunnitella ja toteuttaa. Muuten, tietääkö joku lukija mistä päin kannattaisi lähteä metsästämään auringonkukkaniittyjä? Toivottavasti kukkivat vielä, koska olisi aivan ihana päästä kuvaamaan niitä. Otan myös muita kuvausvinkkejä vastaan. Näin autottomana sen kuvauspaikan valinta on vaikeaa, kun siellä yhdessä paikassa pitää sitten kuvailla, eikä voi huristella jonnekin muualle, ellen sitten saa miestä tai kaveria seuraksi. 


Pusero - Dorothy Perkins Curve / Housut - Ellos / Tennarit - Kookenkä / Laukku - Furla


Koska tänään on kaunis ja lämmi päivä, päätin heittää päälleni tämän uutukaisen kukkaispuseron jonka ostin kiireenvilkkaan kun sähköpostiini plompsahti ilmoitus puseron alennushinnasta. Pusero on Dorothy Perkins Curve syysmallistosta ja jos teitä kiinnnostaa, niin pusero löytyy Zalandolta - täältä. Tää on siitä jännä, että alla on tummansininen aluspaita ja sen päällä tuo kukkaliehuke. Vähän ponchomaiset fiilikset tästä tulee enkä normaalisti ponchoista välitä, mutta tästä mä tykkään. Mulla on tästä koko 50 ja tää on just eikä melkein. Mulla oli mukana myös neuletakkikin, mutta pistin sen aika nopeasti pois koska kuuma! Piti myös tällä kertaa pistää leikiksi ja ottaa muutamia pyörähdyskuvia. Ihan teidän (ja itseni) iloksi. Noiden kuvien ottaminen on kyllä niin hauskaa, kun saa vaan pyöriä ja pyöriä. Päähän tuossa menee pyörälle, mutta ei väliä kun on hauskaa. Ja kaiken kruunaa pinkki Metropolis - tuo on varmaan lempparein noista pikkulaukuista.  

6.9.2017

😺 Toivottavasti meillä ei ole ninjakissoja 😺


Olin tuossa hetken aikaa ulkohommissa ja loput ajasta olin miehen seurana, ihmettelemässä sen touhuja. "Miksi sä laitat sen noin", "Mitä se tekee", "Miksi tää on parempi kuin tuo aiempi". Piialla on pieni kyselyikä menossa. Oon aina kiinnostunut noista teknisistä hommista ja auttanutkin parhaani mukaan. Lopulta siirryin hoivaamaan valmistujaislahjaksi saamaani kukkasta, joka edelleen elää! Jep, en ole saanut tapettua. Ulkona oli yllättävän lämmin olla on vaikka mittari näyttää lämmöksi 14° - mullakin vaan toppi päällä ja silti tuli kuuma. Nautittiin siinä auringon lämmössä maukkaat vaniljakaffeet. Ja ehtoommalla ripustetaan Ellokselta ostamani verhokapat ikkunoihin - saa olla melkonen ninjakissa jos niihin pääsee roikkumaan. Nyt ois muutamat pitkät verhot ihan turhina - ideoita niiden käytölle?   


Piipahdin tänään myös kaupungilla, vaikka aamusti tekikin mieli jäädä sänkyyn ja käydä kaupungilla joku muu päivä. Mut ei, piti nousta! Sänkyyn tosin jäi teinipoika nukkumaan, mutta sai piristysruiskeen kun ruokakuppeja aloin rapistelemaan. Vitsailin miehelleni että me tarvitaan kaksi metriä leveä sänky, kun taas yöllä tunsin kolme eri karvaläjää. Siihen kun vielä änkee Sevi ja tiedän että änkee kunhan talvi iskee. No, eihän siinä muu auta kuin litistää itsensä ihme asentoihin, että kissoilla on hyvä olla. Mut siis, olin kaupungilla kun piti hakea lyhennyksessä olleet Nanson siniset Ketohousut ja samalla hain kummipojalle synttärilahjan. Ihan sitä en löytänyt mitä etsein (moottoripyöräpoliisia) joten piti valita toiseksi paras (poliisiauto). Lopuksi kävin heittämässä Hennalle muistitikun johon hän saa laittaa omalla kamerallaan kuvatut pätkät ja mä pääsen editoimaan sitä videota. Olimme nimittäin maanantaina Kirjurissa kuvaamassa vegaaniherkkujen maisteluvideota. Sain siis Hennan toiseksi uhriksi (itseni lisäksi) testaamaan noita herkkuja. Loput veteli mies kotosalla, mut hassua oli että me kaikki kolme sanottiin parhaaksi herkuksi saman tuotteen. Kuulette sitten myöhemmin mikä tämä tuote oli.    


Käytiin eilen mun isän luona koska hän tarvitsi apua pihanlaitossa. Siinä menikin mukavat parisen tuntia kun nurmikon kimpussa riehuttiin. Onneksi tajusin ottaa asukuvat ennen aloitusta, koska muuten olisin ollut melkoinen Shrek - pienen vihreän ruohomössön valtaama. Oli kyllä kiva auttaa, mutta olen myös hieman huolestunut isän jaksamisesta. Tuolta mentiinkin kiiruulla kotiin kun piti salillekin ehtiä. Oli meillä salikamppeet autossa mukana, mutta sattuneesta syystä oli pakko kiepata ensin kodin kautta ennenkuin päästiin sinne salille. Tuo eilinen salireissu oli kyllä kiva ja nyt suunnittelenkin sitä seuraavaa päivää - perjantai-ilta voisi olla kiva, koska haluan nähdä mikä meno silloin on.    


Pusero - KappAhl / Housut - Ellos / Laukku - YSL

Valitsin eilen päälleni tämän KappAhlin alesta ostamani puseron, joka löytyy myös vaatekaapista myös oranssinpunaisena. Tää on just semmonen rento pusero, jonka voi uhrata vihreälle mössölle. Onneksi tuli puhtaaksi, kun just tänään pyykkäsin - myös salikamppeet ettei vaan unohu likaisena kassiin. Vinkkivitonen haiseville salitennareille - pistäkää vuorokaudeksi pakastimeen, niin lähtee hajut! Testattu ja toimii! Postauksen kuvat otettu saamallani Olympuksen 40-150mm f/4-5.6 telezoomilla ja kuvat otettu Olympuksen OI.Sharen avulla. Siitä syystä kännykkä siis näkyy tuossa yhdessä kuvassa. Psst. näitä samoja puseroita löytyy Porin Isokarhun KappAhlilta hintaan 9€/kpl ja värejä oli tämä vaaleansininen sekä punaoranssi. 


Tästä eteenpäin postaus sisältää kaupallisia linkkejä, jotka olen merkinnyt tähdellä *. 

Mulle tuli tänään parikin vaatepakettia; Zalandolta ja Ellokselta. Elloksen pakettia olinkin innolla odottanut, koska tilasin sieltä muutamat takit sovitukseen. Esimerkiksi tämä muidenkin suosiossa oleva Inger-takki* ja oli päällä todella ihana. Ainoana miinuksena totean omalta osaltani tuon hupun. Plussan annan siitä, ettei Inger-takki kutissut, kuten tämä harmaa villasekoitetakki*, joka muistuttaa erästä vanhaa talvitakkiani. Näiden kahden välillä en ole vielä tehnyt päätöstä, että kumman otan - otanko lopulta kumpaakaan. Päätin kuitenkin ostaa softshell-takin* koska yllätyin oikein positiivisesti siitä ettei se rapissutkaan sillä tavoin kuin oletin. Inhoan nimittäin jos takki rapisee, en tiedä miksi. Softshell-takki vaikuttaa oikein loistavalta syksyn kalaretkille, koska vaikuttaa siltä että kestäisi pientä sadettakin (ei rankkasadetta). Ja lisäksi ostin Ahkkan pinkin Marianne fleecen*. Onneksi kuuntelin neuvoja ottaa pari kokoa isompi koko kuin normaalisti. Ja nyt mä kuolaan tätä viininpunaista parkatakkia* vaikka multa jo löytyykin parkatakki, mutta ei tuossa värissä. Jotenkin mulla on tunne, että kaipaan värikkäämpiä takkeja. Elloksella on nyt sen oman valikoiman takeista -30% alennus joka näkyy automaattisesti sivuilla*. Jos siis kaipaat takkia, niin nyt se kannattaisi tilata. Takkialennus on voimassa 18.9.2017 asti. 

Lisäksi mulla on tarjolla alennuskoodi jolla saa -30% tilauksen kalleimmasta tuotteesta, myös merkkituotteista. Jos joku haluaa ostaa jotain muuta, mihin ei ole automaattista koodia saatavilla. Niin tällä koodilla saa pikkusen alennusta. Koodi: 365413 on voimassa 10.9.2017 asti. Katso ehdot tästä: *Tarjousehdot (365413): Alennus koskee uutta tilausta Elloksen valikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Alennus on voimassa 10.9.2017 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin ja tilaajaetuihin, ale- ja kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin eikä tuotemerkkeihin Odd Molly, Vagabond, UGG, Odd Molly Home, Spanx, Elodie Details, Morris ja Marimekko.

4.9.2017

Viimeisen kerran - helmat hulmuten


Olipa ihana nukkua pitkään ja herätä siihen, kun Siiri lämmitti mun varpaita ja Sulo kylkeä. Tämä on joka syksyinen tapaus kun kisut alkaa hipsimään sänkyyn. Mä epäilen tämän johtuvan siitä, että sisällä alkaa öisin olemaan suhtkoht viileää. Mua ei haittaa kisut sängyssä, vaikka silloin on aika ahdasta, koska kaksi aikuista ja neljä kissaa, joista kolme tykkää vetää ittensä täysin suoraksi. Mut tänään mä oon tänään ottanut kissoista esimerkkiä ja ottanut hyvin rennosti, koska oon mielestäni ansainnut sen. Ehtoolle mulla on kuvailuun liittyviä suunnitelmia, mutta katsotaan kuinka hyvin ne onnistuu. Riippuu suuresti siitä, tuleeko jostain suunnasta pilvet pilaamaan mun suunnitelmat. Käytiin nimittäin lauantaina hieman ajelemassa ja ennenkuin suunnattiin takaisin kotiin, käytiin Mäntyluodossa missä yritin kuvata kuutamoa, mutta pilvet pilasi sen. Päädyttiin sitten istuskelemaan siinä rannalla ja kuunneltiin meren pientä pauhetta. Nautittiin vaan siitä hetkestä, kun kukaan ei voinut meitä nähdä, koska oli pimeää. Oltiin pimennossa koko maailmalta, tai ei sitä tiedä vaikka joku yli lentänyt sateliitti ois zoomannut meihin. 


Tiiättekö mitä? Tällä viikolla se alkaa! Mä meen salille kaksi kertaa viikossa! Oon samaan aikaan innostunut ja vähän jännittynyt. Mä tiedän että jännitän ihan turhaan, mut oon tämmönen ollut aina että jänskään turhasta, mut sittenpähän se tuntuu kivalta kun huomaa pystyvänsä. Nyt kun oon salilla alkanut lisäämään painoja ja huomannut että herranen aika sentään, määhän pystyn nostamaan tämän verran. Ilo siis huomata, että jotain kehitystä on tullut. Esimerkiksi tässä instassa löytyvästä videosta, jossa teen vipuvarsipenkkipunnerrusta, niin tein juuri viime viikolla oman ennätykseni kun sain nostettua 5+5kg, kun miettii että joku kuukausi sitten aloitin ihan ilman painoja. Nyt pitäisi vähän niinku päättää että mitkä päivät ottaisi noiksi kahdeksi salipäiväksi. Ja vaatteitakin on sen verran, ettei mitään ongelmaa pitäisi tulla - sain nimittäin uudet verryttelyhousut. Näistä mulla on ollut pulaa, kun tykkään tommosista colitsihousuista. Treenipaitoja olen kyllä saanut hamstrattua riittävästi, vähän turhankin. 


Multa on usein kysytty missä salilla oikein treenaan ja miten lihava uskaltaa treenata salilla. No, mun kotisalini on siis Wellgo Training Center joka sijaitsee Vanhallakoivistolla osoitteessa Tuomolantie 2. Ainakin tämä lihava on siellä uskaltanut treenata eikä mulla ole mitään pahaa sanottavaa salista. Kaikki on todella ystävällisiä ja jos on tullut tenkkapoo, niin aina on saanut apua joko henkilökunnalta tai toiselta treenaajalta. Paljon on myös siellä korvien välissä sitä omaa ennakkoluuloa, että jos lihava menee salille, niin tälle naureskellaan. Voi olla että jossakin on saleja, missä tällaista tapahtuu mutta se on niiden naurajien häpeä se. Uskon silti tällaisen toiminnan olevan hyvin vähäistä eli jos on kiinnostusta mennä salille, niin mene salille. Näytä sille ennakkoluuloiselle päänupille, että todellisuus on ihan muuta. Ota vaikka kaveri mukaan jos ensimmäinen kerta jännittää, mutta mene käymään jos on pikkuisenkin kiinnostusta. Mä oon ilonen että Ringa sai mut ylipuhuttua salille, koska tälle tielle mä oon jäänyt kun huomasin tykkääväni noista treenikerroista. Vaikka salilla on laite joka ottaa musta luulot pois, niin siltikään mun innostus salia kohtaan ei ole vähentynyt, vaan mulle on tullut innostus että vielä joku kerta mä vetäsen kyseisellä laiteella niin, että oksat pois.


Mekko - Yours Clothing / Tennarit - KooKenkä / Laukku - Furla / Korvikset - Uhana Design

Säätiedotuksia katselleena totean tämän olevan mitä luultavammin viimeinen paljain säärin pidetty mekkoasu. Tästä eteenpäin; tervetuloa legginssit mukaan! Eilen oli yllättävän lämmin päivä, joten minähän lähes riemusta kiljuen vetäisin tämän skatermekon päälle ja suuntasin kaverin luokse. Hyvin siis tarkeni kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpömittarit näytti sellaista 18,5 ° lämpöä. Harmillista vain, että eilen taisi olla viimeinen lämmin päivä ellei jostain takavasemmalta vielä iske intiaanisyksyn lämmöt. Tosiaan päätin laittaa tämän Yours Clothingista aikoja sitten ostamani mekon päälle, koska tämä ei ole kovinkaan montaa kertaa päälläni ollut. Niin sai nyt sitten kunnian olla "kesän viimeinen". Tennarien värin suhteen sai vähän miettiä että kumman laitan, mustat vai valkoiset. Noiden kanssa saa aina miettiä pienen hetken kumman haluaisi ottaa. Metropoliksen valintaan ei tarvitse koskaan kertoa syytä, koska pinkki. Oon tykännyt näistä Uhana Designin Pisarakorviksista todella paljon. Aluksi vähän jänskäilin että ovatko liian painavat, mutta onnekseni ovat olleet kivan kevyet.  Oli myös pakko ottaa ilo irti tästä viimeisestä mekosta ja hulluutella ihan kunnolla - siitä syystä pistin pyörien niin, että helmat hulmus. Kuvista näkee myös hyvin iloisen tuuleni, vaikka syksy tuleekin. Syksyssäkin on omat hyvät puolensa, mutta mä kerron niistä joskus toiste.