Voi pojat miten ihanalta tuntuukaan kun on vihdoin saanut nukutuksi. Oon nyt kolmena yönä nukkunut kunnolla ja hyvin sikeästi. Saas nähdä että missä vaiheessa se pää haluaa nukkua tuon kahden viikon univajeensa pois. En siis tuossa sairasteluni aikana, siis pahimmassa vaiheessa, pystynyt nukkumaan kunnolla. Milloin yskitti, milloin hengitys vinkui kuin pienellä possulla ja milloin hikoilin kuin niagaran putous. Aina siis jokin syy miksi en saanut nukutuksi, vaan valvoin, valvoin ja valvoin. Oikein naurattaa tuo herkkäunisuus tässä kohtaa, koska normaalisti pystyn nukkumaan vaikka seinän takana olis hissiremontti menossa, mutta toisaalta taas herään jos joku kissoista oksentaa karvapallon lattialle. Hyyiii. Mut alan olemaan siis suhtkoht kunnossa - ääni vaan on aika käheänä ja jos isommin puhelen, niin alkaa yskittämään. Ja viimeisimpänä juttuna mulla on mennyt nenä tukkoon.
Käsi pystyyn kuinka moni meinaa mennä katsomaan Tuntemattoman Sotilaan? Mä pidän oman käteni vielä vähän puolivälissä, koska en ole sotaelokuvien suurin ystävä, mutta toisaalta taas... Täällä on eräs malttamaton kysellyt että milloin menisimme katsomaan tuon kyseisen elokuvan uudelleentaltioinnin, enkä ole vielä sanonut juuta enkä jaata. Vähän se kolmen tunnin kesto mietityttää. Olen nähnyt sen vanhan elokuvan... varmaankin kolmeen kertaan, mutta ei mulla ole siitä elokuvasta silti mitään muistikuvaa. Pari kertaa nähnyt koulussa ja kolmas kerta katsottiin kun se tuli televisiosta. Osallistuin myös Postin "Kiitä Veteraania kortilla" kampanjaan ja lähetin 20 korttia. Halusin niihin jotain spesiaalia, joten kävin teettämässä ottamistani kuvista 20 postikorttikuvaa, jotka sitten lähetin kiitoksien ja runojen kera eteenpäin.
Tiedättekö sen tunteen, kun sängyssä unta odotellessassa tulee mieleen vaikka mitä kivoja ideoita mutta et kirjoita niitä ylös, koska aattelet että muistat ne sitten aamullakin? Joo, en mäkään! Mä saan aina iltasin kaikenlaisia blogi-ideoita, mutta koska en kirjoita niitä talteen, niin sinne ne ideat sitten katoaakin. Milloinkohan sitä oppisi etten muista aamulla mitään ja kirjottaisin ne ylös? Varsinkin kun mulla on tuo hieno nahkakantinen muistikirjanen minne voin kirjoittaa näitä ideoita ylös ja sieltä poimia aina tarpeen tullen.
Hommasin itselleni uuden puhelimenkin ja vanha lähti huoltoon. Tutkein tarkkaan Samsung S7 ja S8 välisiä tietoja ja totesin etten vain isomman koon ja uudemman käyttöjärjestelmän takia lähde maksamaan paria sataa enempää, varsinkin kun kameran asetukset oli molemmissa samat ja tuo on mulle se tärkein ominaisuus. Ja plussaa se, että nyt toi akku kestää vähän kauemmin ja latautuu täyteen tunnissa, jeeee! Odotankin jo innolla, että pääsen tekemään my day videoita ja testaamaan enemmänkin tuota videokuvausta - tällä hetkellä mun ääni on sen verran mennyt, ettei mitään höpinöitä voi oikein ajatella. Mun piti tällä viikolla kuvata tuo vaate-esittelyvideokin, mutta ei se taida nyt onnistua ellen tee siitä puhumatonta versiota. En ole vielä huolestunut tuosta äänestä, mutta kyllä se saisi tämän viikon aikana lähteä pois.
Mekko - Ralph Lauren / "Sukkikset" - KappAhl / Laukku - Furla /
Kengät - SoWhat / Kaulakoru - Korusuunnittelu HennaK
Kengät - SoWhat / Kaulakoru - Korusuunnittelu HennaK
I know, ne eivät ole sukkikset mutta huomatkaa hipsut! Mä kyllä annoin niille oikeillekin mahdollisuuden, mutta niiden kanssa mun koivet teki kylmäkuoleman, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi "sukkikset". Enkä sano ääneen "sukkiksien" oikeata nimitystä, ettei kukaan saa harmaita hiuksia, vaikka epäilenkin näin jo tapahtuneen. Sori. Olin viikonloppuna kaverin halloween synttäreillä ja pukeuduin hyvin tylsästi ihan vaan kissaksi. Ei tuolla onneksi ollut vaadetta, että pitäisi olla pelottava, koska en mä semmosia osaa. Ehkä joskus voisi kokeilla, ehkä. Mut teki kyllä kivaa päästä vähän tuulettumaan, vaikka en mitenkään isommin riehunutkaan, mutta se että sai olla toisten seurassa piristi kummasti mielialaa. Kahdessa viikossa mökkihöperyys on lähellä.
Sitten bongasin Yoursilta tämmösen kunnon joulumekon! Jokin tuossa vaan viehättää sen verran, että pohdiskelen sen tilaamista. Se tietty harmittaa, että tuota voi käyttää vain jouluna. Miksi suunnittelija ei ole voinut ajatella asiaa niin, että olisi tehnyt noista karvahörpelöistä irrotettavat, koska siten mekkoa pystyisi käyttämään joulun jälkeenkin. Löysin myös toisenkin ongelman mekosta - siinä on veluurikangas (samettia?)! Te tiedätte että meillä on täällä neljä ihanaa karvakorvaa eli suomeksi sanottuna - ihan hitokseen karvoja! Niin tuon takia sametti/veluurikangas ei ole kovin ihanteellinen, mutta onneksi on teippiharja! Jospa siis sen avulla pärjäisi muutaman joulun päivän ajan.
