Ei mennyt niinku Strömsössä eli pieleen menneet asukuvat

Ajattelin ilahduttaa teitä tällaisilla " ei mennyt niinku strömsössä " kuvilla, koska oon vihdoinkin alkanut saamaan näitä myös itselleni. Parhaiten tällaisia tulee, kun on joku muu kuvaamassa - vaikka löytyy niitä muutamia vahinkokuvia myös jalustaakin käyttäen, jos muuan oranssinvärinen karvapallo tulee häiriköimään. Mulla on pieni muistikuva tästä kuvasta Sulon kanssa, että oon sanonut sille hus hus ja sitten tajunnut että kamera on ajastimella ja RÄPS!

"SINÄ SENKIN!" Tuo mulle tulee mieleen aina kun tätä kuvaa katson, että ihan kun sanoisin kuvaajalle noin, vaikka todellisuudessa yritän kertoa mistä nappulasta hän saa vaihdettua suljinajat sun muut. Itteäni naurattaa just tämän kuvan "valheellisuus" eli mitä kuva antaa olettaa ja mitä oikeasti tapahtui. 

"Mitä tuolla oikein tapahtuu?" Mä siis ihan kirjaimellisesti tuijotan monttu auki kuvaajan selän takana näkyvää tilannetta. Siellä siis suuri lokkiparvi tappeli jostain (ruuasta?) ja se niiden meteli oli hirveä. Kuvaaja sitten sai ikuistettua tämän ihmettelyni - tältä siis näytän kun katselen suu ammollaan jotain tilannetta. No, mikäs mielestäsi oli näistä kolmesta se parhain pieleen mennyt kuva? 

Lämpimän talvitakin alta lähetän kuulumiseni

Kääk! Perjantaina ois joulukuun ensimmäinen ja siitä alkaakin laskenta jouluaattoon - voinkin varmaan jo paljastaa että mäkin otan osaa tähän laskentaa. Multa nimittäin tulee joulukalenteri eli joka päivä tulee videoluukku. Varoitan jo etukäteen ettei kaikkien luukkujen aiheet ole kovin jouluisia. Joulukalenteritkin odottaa avauksia ja meillä on niitä 3kpl - joko teillä on joulukalenterit valmiina? Mä odotan edelleen innolla kalenterien avauksia, vaikka en ehkä ihan niin innokkaasti kuin lapsena. Lapsena mulla oli muuten kuvakalenteri ja teininä vuoroon tuli suklaakalenterit. Aikuisena ne kalenterit taas vaihtui Veikkauksen raaputettaviksi arpakalentereiksi ja on niistä kerran tosi hyvin voitettukin, vaikka enimmäkseen ne voitot on olleet 5-200€ väliltä.

Pääsin viikonloppuna maistamaan niitä mulperimarjoja, ilman sitä kamalaa raakasuklaata ja olitte kyllä oikeassa - mulperimarja on parempaa sellaisenaan. Ainakin muistelisin joidenkin sanoneen noin. Yritin eilen etsiä niitä kaupasta, mutta en löytänyt. Voisiko joku ystävällisesti kertoa mistä niitä saa Pori-Ulvila akselilla? Netistähän niitä saisi tilattua helpommin, mutta haluaisin käydä ihan kaupasta ostamassa. Ja oli muuten tosi hyviä, maku oli yllättävän rusinamainen. Aion kokeilla yhdessä leivontakokeilussa näitä, että miten siinä toimivat. Tuutte näkemään ja kuulemaan siitä kokeilusta myöhempänä. 

Oon tällä seittemännessä taivaassa, kun kauan odottamani Yoursin paketti tuli sitten vihdoin ja viimein. Muhun otettiin sieltä yhteyttä tuossa reilu kuukausi sitten, että kiinnostasko valita parin asukokonaisuuden vaatteet heidän nettikaupasta. No kyllä kiitos! Ja nyt se kasa vaatteita odottaa tässä Siirin valtaamassa laatikossa. Kaikista hauskinta tässä on silti ollut tämä englanninkielinen yhteydenotto - ihan on pitänyt puhelimessakin asti puhua ja se on ollut jännittävää, koska en juurikaan puhu englanniksi. Ymmärrän loistavasti toista, mutta se puheen tuottaminen kestää kauan kun mietin ihan liikaa, että sanonko sen nyt täydellisesti. Olikin kiva kuulla kannustavaa palautetta tuosta puhelusta, että hyvin ymmärsi vaikka en täydellisesti puhunutkaan. Keskustelijani sanoikin, että mitä hän on suomalaisten kanssa keskustellut, niin mietimme ihan liikaa sitä että puhummeko tai kirjoitammeko täydellisen oikein, kun vähemmälläkin ymmärtää oikein hyvin. Pitäisi enemmänkin harjotella tuota englanniksi puhumista, kenties joku kavereistani alkaa puhumaan mulle englantia?  Mut nyt odotan innolla että pääsen kuvaamaan näitä saapuneita asuja - molemmista ois aika kivat pikkujouluasut, jahka sitä osaisi päättää että kumpi.  

Mekko - Yours Clothing / Takki - Ellos / Legginssit - Yours Clothing
Laukku - YSL / Nilkkurit - Rieker

Käytiin viikonloppuna hieman kyläilemässä ja kun olin valinnut tämmösen tosi kivan yhdistelmän ylleni, niin nappasin kameran siltä varalta mukaan josko ehtisimme ottaa siitä kuvatkin ja ehdittiinhän me! Kaverimme kodin vieressä on kiva metsäpläntti, joka sai tällä kertaa ajaa asiansa kuvauspaikkana. Oon tosi tyytyväinen näihin miehen ottamiin kuviin - käytettiin tässä Olympuksen 45mm f/1.8 linssiä ja nämä taitaakin olla ensimmäiset asukuvat sillä otettuna. Minä kelpuutan! Tämä Ellokselta ostettu Inger-takki on aivan ihana ja todella lämmin (ei hiosta) ja oon ilonen punaisesta väristä. Musta tämän kokonaisuuden väriyhdistelmä on todella kiva. Voisinpa ihan raikkaaksikin sanoa. Muistan ajan milloin kaikkien takkieni piti olla.... MUSTIA! No musta toki sopii kaiken kanssa, mutta kyllä värikkäämpi takki enemmän piristää. Ainakin talvisin olen huomannut, että värikkyys piristää, vaikka huomaan usein itsekin sortuvani talvisin niihin tummempiin väreihin ja siksi oonkin miettinyt, että onko pukeutumisen tyyli enemmänkin mielialoista kiinni?  Kun asiaa mietin enemmän, niin ujona ja epävarmana tykkäsin pukeutua niin ettei muhun kiinnitetty huomiota. Halusin olla näkymätön. Kun nyt taas kun olen itsevarma, niin haluan näkyä ja kuulua.

Jos muuten etsit punaista talvitakkia, niin voin suositella tätä päälläni olevaa Inger-takkia* Lisäksi tää ois vielä tämän illan Elloksella alennuksessa. Hinnasta lähtee Cyber Monday alennuksen takia -40% pois. Itse tuijottelen tässä nyt tätä Irene-takkia*, mutta pohdiskele onko tuo väri t.sininen vaiko musta. Tietääkö kukaan? 

!! * -merkityt ovat kaupallisia linkkejä !!

PipSan MegaPorinat - Osa2

            

Ulkona on pimeää - muista näkyä!

Oon ollut tänään omituisen herkällä tuulella - kaikki surulliset asiat ovat itkuttaneet extrapaljon. Luin facebookista muutamista kissajutuista ja ne aiheutti tosi pahat itkukohtaukset. Pienet kissanpoikaset, jotka eivät ole elämän alkuun pääseet, aiheuttaa mussa nyt tätä itkuisuutta. Myös nämä eläinten julma kohtelut ja niistä lukeminen aiheuttaa surua, mutta myös kiukkua. En voi käsittää miten joku voi tehdä pahasti millekään eläimelle. Ne on ihan viattomia, luottavaisia ja sitten joku tekee jotain kamalaa. Eniten hämmästyttää että vaikka ihminen olisi tehnyt eläimelle pahaa - se jaksaa silti luottaa. Mä en pystyisi luottamaan ja mulle on itseasiassa ex-kaveri tehnyt ikävästi, jonka jälkeen en oo ollut ihan niin sinisilmäinen. Kenties niillä kissoillakin on sama, että miksi pystyvät jossain määrin luottamaan. 

Olin eilen koko päivän äidin seurana, siis monta tuntia! Tää on erittäin hyvä, kun jossain vaiheessa täytyy pitää tauko, koska mulla on tiedossa hommia jotka vie aikaani sen verran. Äiti onneksi ymmärtää, kun on blogista kyse että siihen saa menemään aikaa. Pyörittiin äidin kanssa muutama tunti kaupungillakin, koska metsästin kaupoista tiettyjä tavaroita tulevia juttuja varten, joista saatte tietää myöhemmin. Ihan kaikkea en löytänyt, joten pitää niissä turvautua nettikauppojen tarjontaan. Yhdessä kaupassa huomasin että mut taidettiin tunnistaa ja se osaa edelleenkin hymyilyttää - sitä en tiedä oliko hyvässä vai pahassa tuo tunnistaminen, mutta ajatellaan positiivisesti että hyvässä. Muistutan vielä, että kyllä mulle voi tulla juttelemaan jos tuolla jossain mut näkee hiihtämässä eteenpäin. Poikkesin pikaisesti Hennan pajalla ihastelemassa uusia koruja ja höpöttelemässä, tosin mies naureskeli mulle ettei tunnin poikkeminen ole millään tavalla pikainen, mutta kyllä se mulle on. Aika vaan kuluu pajalla liian nopeasti.  

Mä olin eilen ekaa kertaa salilla sitten sairastumiseni! Ihan intoa piukassa painelin suoraan kaupungilta Wellgo Training Centerin salille treenailemaan, mutta voin sanoa ettei se nyt ihan niin mennyt kuin ajattelin. Aloitin treenit ihan rauhallisesti (en jatkanut siitä mihin jäin) enkä siksi tiedä kuinka huonoksi se kunto oli tässä välissä mennyt, mutta ainakin nuo aloitusajan määrät jaksoin ihan hyvin. Harmi vaan, että universumilla oli jotain mun treenailuja vastaan, kun pari viikkoa jo vaivannut kylkikipu yltyi pahemmaksi. Piti siis vähän hitaammin tehdä niitä liikkeitä eikä sillä vauhdilla kuin aiemmin. Onneksi ihan kaikissa ei kylkikipu haitannut, että pystyin jotenkin treenaamaan, mutta esimerkiksi Skiergo piti jättää kokonaan tekemättä. Ja yöllä se kylki vasta kipuilikin. Seurailen nyt hetken kyljen tilannetta ennenkuin painelen lääkärin puheille. Mutta ettei nyt vaan olisi huonoa, niin antoi salilla käynti jotain positiivistakin - nimittäin puntari näytti -4kg edellisestä punnituksesta, joka oli tämän kuun alussa. Kun lähdin salilta pois, tuli mua vastaan isä pienen lapsen kanssa ja ilman minkäänlaisia heijastimia - siksi haluankin nyt muistuttaa niiden heijastimien tms tärkeydestä, kun tuolla ulkona on todella pimeätä ettei esim. autoilija voi huomata sitä pimeätä kävelijää ennenkuin on liian myöhäistä. Muistakaa siis näkyä siellä pimeässä!

Parkatakki - Ellos / Paita - HM+ / Housut - Ellos
Kaulakoru - Korusuunnittelu HennaK / Laukku - Furla / Tennarit - Marco Tozzi

Nämä kuvat ovat kyllä jo kuukauden vanhoja, mutta ajattelin että ne soveltuvat hyvin tähän, koska eilen tuli mentyä suht samalla kokonaisuudella. Tai no, laukku mulla oli vähän eri mut laukkujen väri oli sama, joten leikitään että se oli sama kuin kuvassa. Harmi vaan etten millään tunnu oppivan sopivaa vaateyhdistelmää, jonka kanssa olisi ympäri vuorokauden sopiva olla. Eilenkin mulla oli päivällä turhan kuumakin, mutta illemmalla sitten vilutti. Jotenkin ärsyttää tommoset, kun ei osaa pukeutua vai onko se tuo ilma joka ei osaa päättää että onko kylmä vai ei. No okei, onhan se päivisin lämpimämpää, mutta kun ei siinäkään ole järkeä että pitäisi ottaa ylimääräinen pusero iltaa varten. Tämä on tosiaan yksi niistä uusista takeista ja oon tykännyt todella paljon. Erityisesti tykkään siitä että tää toimii niin loistavasti noiden tennarien värin kanssa. Musta tää on tosi onnistunut kokonaisuus ja tätä on tullut käytettyä melko usein. Melkein voisin todeta tämän olevan sellainen turvallinen valinta kun lähtee liikenteeseen, eikä jaksa isommin miettiä kokonaisuuksia. Mulle käy aina usein niin, että tykästyn johonkin kokonaisuuteen sen verran lujasti, että sitä tulee suosittua vähän turhankin paljon. Tätä Elloksen parkatakkia* löytyy edelleen Ellokselta viininpunaisessa ja mustassa värissä, jos joku on vielä vailla parkatakkia. Tätä voin suositella!

!! *-merkitty on kaupallinen linkki !!

Tikashylly olohuoneeseen

Nyt mie esittelenkin mitä erittäin kätevä mieheni on tällä kertaa touhuillut. Hän meni nimittäin tekemään meille Tikashyllyn - idea lähti Pientalo&Piha lehdestä bongatusta ohjeesta, joka löytyy täältä. Sen verran hän teki omia muutoksia, että lisäsi yhden hyllytason lisää sekä laittoi kahteen alimpaan hyllyyn pienet tuet.  

Tikashyllyn tekemiseen meni n. viitisen tuntia + maalaus ja sen kuivuminen. Ja kaiken mies teki alusta loppuun asti ihan itte - mää kävin vaan viemässä kaffetta. Hintaa tälle tuli karkeasti arvioituna n. 55€ - hinta tosin voi plompsahtaa isommaksi jos joutuu ostamaan kaikki tavarat kaupasta. Meillä oli onneksi jotain jo omassa hyllyssä, niin siinä säästi jonkin verran.  

Mulla onkin seuraavaksi vuorossa Tikashyllyn täyttäminen, sillä noiden tähtien ei ole tarkoitus jäädä tuohon, mut uskotteko että tuosta ne löytyy kuukauden kuluttua? *nauraa* Myöskin noiden valopallojen kanssa oon mennyt puolelta toiselle, että tykkäänkö antaa niiden roikkua vain yhden puolella vai antaa olla noin että tuo samalla valoa toisellekin puolelle. 

Kissat ovat aika kivasti jättäneet Tikashyllyn rauhaan, parilla alimmalla hyllyllä ovat käyneet ja sitten pois. Hylly on kiinnitetty seinään, joten se ei hievahdakaan vaikka tuollainen +8 kiloinen Sulo käy siellä vähän hyppimässä. Elättelen tässä pientä toivetta, että jos kissat unohtaa hyllyn, niin voisin sinne laittaa esim. kukkasia tai vaaseja. 

Oonkin kehunut miehen ja sen taidot - oon kyllä niin superiloinen tästä Tikashyllystä, koska se on niin hieno ja sopii tuohon olohuoneen kulmaan oikein hyvin. Ootteko te lukijat tai miehenne tehneet jotain vastaavia tai muita? 

Nyt vaan odotellaan mitä se mies keksii seuraavaksi tekaista. Oon jo vähän vihjaissut että kissoille voisi tehdä jonkun tähystystornin tai vastaavan. Mua harmittaa vieläkin se, ettei mies tehnyt meille niitä makuuhuoneen yöpöytiä, mutta syykin on se ettei silloin vielä tiedetty näitä piileviä puusepän taitoja, koska tottakai sitten oli tehty. No joskus sitten, kun noista yöpöydistä aika jättää. 

OSTOSTEN ESITTELY / JOULULAHJAT KUMMILAPSILLE (+ vähä jotai itellekki)

            

Kun vaatteiden asettelulla on väliä

Halusin tehdä tämän postauksen näyttääkseni miten pienellä muutoksella saadaan vaatteista aivan eri näköisiä ja kuinka paljon se pieni asettelu muuttaa kokonaisuutta. Otetaan esimerkkinä tämä asu, josta tykkään todella paljon ja itse käytän näitä kaikkia esimerkkejä - riippuen omasta fiiliksestä.

1/C = Helma laitettu housujen sisään
2/B = Helma laitettu housujen sisään, mutta vedetty sen verran että jää "ilmavaksi"
3/A = Helma housujen päällä

Ylimmän kuvakollaasilla näkee hyvin, miten paljon kivemmalta valkoinen toppi näyttää kun se on jätetty rennosti housujen päälle (A.), mutta taas neuletakin kanssa siitä tulee (3.) kovin raskaanoloinen.

Minun mielestäni parhain tapa käyttää esimerkiksi tätä toppia ja neuletakkia, on nimenomaan 1. Tätä tapaa käytän itsekin jos laitan kyseisen kokonaisuuden päälle. Se toki paljastaa etureppuni, mutta koska siitä ei ole itselleni haittaa, niin se saa näyttää olemassaolonsa. Mieluummin kevyempi vaikutelma kuin raskas.

Miten sinä valitsisit? 

Joulumuori on valmis, joten joulu voi tulla!

On muuten ollut todella vaikea päivä - tuntuu etten ole kunnolla herännyt tähän päivään. Silmät lurpsahtelee väkisinkin kiinni vaikka kahviakin on tullut juotua 2 kupillista. Ja töissä sain kirkasvalolampusta annoksen, mutta ei mitään vaikutusta. Rasittavia nämä tällaiset päivät! Voi että kun olisi aamusti vaan saanut vetää peiton korviin ja kääntää kylkeä. Muita tällä fiiliksellä menijöitä? Hyvä asia tässä päivässä on ollut se, että ääneni alkaa olemaan suht normaali. Olin tuossa viikonloppuna suht hissukseen, kun se tuntui auttavan. Tänään oon jo vähän lauleskellutkin, mutta otan senkin suhteen iisisti ettei liikaakaan viitsi joikhailla. Suunnittelen tässä semmosta, että menisin tällä viikolla salille - olo vaikuttaa semmoiselta että voisi katsoa miten menee. Jos vaikka rauhallisesti alottaisi, niin eiköhän se onnistu. Oonkin jo kaipaillut salille ja toivon edistyminen ole suuresti ottanut takapakkia tämän sairastelun aikana.  

Oon tässä tahinut kahden videoeditorin kanssa, kun yritän päättää että kumpi olisi parhain mun tarkoituksiin. Ajattelin että tämä on ihan iisi juttu - kokeiluversiot vaan koneelle ja katson kumpi on parempi. Ei se ihan niin yksinkertaisesti käynyt, koska jostain syystä toinen ei vaan suostu toimimaan koneellani. No, ehkä pitäisi kuunnella universumia ja ottaa siis se toimiva ohjelma, mutta kun olen tällainen itsepäinen pässi että haluan saada testata myös sen toisenkin. Voi luoja mun kanssani! Mut nyt tuo pitäisi hommata, että saan editoida ihan kaikessa rauhassa videoitani enkä aina ajaa miestä pois sen koneelta. 

Kauhisteltiin kaveriporukalla tuota kauheaa uutista isästä ja lapsesta. En voi käsittää miksi "isä" menee tekemään tuollaista. Viaton se lapsi on niihin vanhempien riitoihin, tai nyt toki oletan että kyse on tästä, koska 3-vuotiaan kanssa ei voi ihan sillä tavoin riidellä kuin esim. vanhemman lapsen. Oon niin surullinen tästä tilanteesta, mutta myös vihainen. 

Mekko - Lost Ink Plus / Tekonahkatakki - HM+ / Legginssit - Yours Clothing
Kengät - Rieker / Laukku - YSL / Ranne- ja kaulakoru - Korusuunnittelu HennaK

Joulumuorin mekko saapui! Tajusin tuossa jokin aika sitten ei mulla juurikaan ole punaisia mekkoja, joten asialle piti tehdä jotain, koska haluan jouluna päälle jotakin punaista. Mekko ei tosiaan ole ihan joulunpunainen, mutta se on oikeastaan vain hyvä, koska nyt mekkoa voi käyttää muulloinkin. Pituuskin on juuri sopiva. Pitää vain hommata Hennalta pidempi ketju tuohon Lumme-sarjan kaulakoruun, koska tämän mekon kanssa se saisi laskeutua vähän alemmas. Ja tässä on nämä Riekerin ihanat kengät, jotka kävin nappaamassa alelappusen turvin Ratsulasta. Oon tässä muutenkin laittanut hissukseen kenkiä vähän uusiksi -  Jos muuten joku kaipaa tämän asun kenkiä (koko 38) niin pistähän mulle viestiä Pipsan83@luukku.com taikka 045-2129810 (txt/whatsapp). Kengistä saa tarjota, koska haluan vain ne eteenpäin kun ovat vielä ihan siistikuntoiset. Mut tää asu on kyllä niin nappi - tässä vaan toimii kaikki!

PipSan Porinat 21-2017 / MY DAY 3.11.

           

Palataampa ajassa taaksepäin - Elokuun loppupuolelle

Mä päätin että tänään on hyvä viettää vapaapäivää ja painua kaupungille. Ja se osottautui loistavaksi päätökseksi, koska Ratsulassa on nyt Toripäivät ja löysinkin sieltä vaikka mitä kivoja puseroita ja tunikoita, mutta päädyin lopulta ostamaan vain yhden neulepuseron, koska sellaiselle löytyi kaapista kolo. Jos jotkut lukijat asustelee Porissa tai lähistöllä, niin kannattaa mennä kurkkaamaan - siellä oli paljon kokoja S-3XL väliltä. Ratsulan Toripäivät ovat 8.- 11.11. Kävin samalla reissulla hakemassa yhdet kengätkin jotka olin testannut viime viikolla, mutta en silloin ostanut, mutta ihan kuin Universumi (tai tässä tapauksessa Ratsula) oli kuullut mun aprikoinnit noiden kenkien luona kun seuraavana päivänä ilmestyi -20% alekuponki. Vielä pitäisi bongata jostain mustat nilkkurit, mutta ajattelin antaa niiden ilmestyä eteeni kun niiden aika olisi. Myös lasten joululahjat tuli hommattua - naurattaa vaan tää oma tietämättömyys, kun menin ostamaan pikkutytölle toisen mekon koossa 92/98 (en muista varmaksi kumpi koko oli), mut onpahan jo valmiina kun siihen kokoon venähtää. KappAhlissa näin myös yhden tosi söpön pinkin hörhelömekon mutta hillitsin itseni enkä ostanut, vaikka kovasti kyllä teki mieli. Musta se oli niin pikkitytyn näköinen. Odotan niin sitä aikaa kun hän tuosta kasvaa. No mut suomeksi tästä päivästä - tili tuli ja viheltäen meni. *nauraa* Tuli siis osteltua aikalailla kaikkea ja päätin tuossa että tästä tulee teille ostosten esittelyvideo kun edellinenkin oli niin suosittu. 

Nyt ois sitten 2 vuorokautta puhumattomuutta takana ja voin sanoa, että tää on ollut ihan tuskaa. Urheasti olen kuitenkin mennyt ja jos on tullut jotain sanottavaa, niin oon kirjottanut omalle vihkoselle asiani. 100% puhumaton en ole voinut olla, koska tuossa oli pari puhelua (sellaisilta jotka eivät tienneet tästä puhekiellosta) joihin oli pakko vastata ja muutenkin tilanteita missä oli pakko puhua. Sain kyllä huomata että tuosta puhumisen vähentämisestä on ollut hyötyä, koska ääni kuulostaa jo hitusen paremmalta. Saisin nyt siis jo puhua, mutta ajattelin jatkaa tätä ainakin perjantaihin. Tuossa tuli myös huomattua, että hiljaisuus on joskus ihan hyvä asia ja tuli mietittyäkin enemmän. Ongelmiakin oli lähinnä vain silloin kun oli paljon kerrottavaa. Onneksi on kaikenlaiset messengerit, skypet ja tekstiviestit, niin ranne pääsi hitusen helpommalla kun ei tarvinnut kynän kanssa kirjoittaa. 

Äänen palautuminen olisi kyllä hyvä asia, koska muussa tapauksessa menee tuon Joulukalenterin teko ihan pieleen. Joku lukijakin sitä ehdotteli (kiitoksia vaan) että yrittäsin tehdä 24 luukkua ja niihin kaikenlaista kivaa videota. Kivasti oon jo löytänyt ideoita mutta vielä niitä puuttuukin - haluatko auttaa ja ehdottaa aihetta luukuksi? Multahan löytyy tota intoa höpöttelyihin kun tässä on joutunut hillitsemään sitä luontaista höpöttelyä. 

Pusero - Uhana Design / Neuletakki - Samoon / Housut - Ellos /
Tennarit - KooKenkä / Korvikset - Uhana Design

Mä olin vallan unohtanut nämä kuvat tuonne kansioiden syövereihin, mut nautitaan nyt tälleen lähellä joulukuuta näitä kesän viimeisinä hetkinä otettuja kuvia. Parempi siis myöhään kuin ei milloinkaan! Kuvattiin tosiaan elokuun lopulla tämä asu tuossa Ulvilan kirkon sillalla, koska musta se on aivan ihana paikka kuvauksiin. Mä oon kyllä tykännyt noista Uhanan pisaroista ja ennenkaikkea tosta teepparista. Ostin nuo molemmat Uhana Designin omasta kaupasta, kun sillon kesällä kävin Tampereella. Mulla on paidasta isoin koko eli 2XL ja vähän sitä jänskäilin noiden tissien takia, että meneekö ollenkaan päälle, mutta hyvin meni! Tuona päivänä yhdistin puseron Samoonin neuletakin kanssa ja musta tämä luo kivan kevyen kokonaisuuden - viininpunaisen neuletakinkin kanssa sopii mutta muuttuu raskaammaksi koska tummempi väri. Mut uskallan sanoa että plussakokoisillekin menee tietyt Uhana Designin vaatteet, kun kerran mullekin meni. Ja olen itse kokoa 50-54 (yläosat) ja 54-56 (alaosat) - kokoskaalat vaihtelee niin paljon eri vaatevalmistajien kesken, ettei niitä kokolappuja kannata tarkistella liian vakavasti. Jos näet vaatteen koossa M ja se näyttää mahtuvan, niin mene ja sovitan (sekä ylläty!) Tai jos joudutkin ottamaan sen isoimman koon vaikka normaalisti menisi kaksi kokoa pienempi, niin älä siitä suinkaan masennu. Ihan vaan siksi, kun ne kokolaput eivät kerro koko totuutta. 

Mitä tapahtui kun papupata pistettiin puhekieltoon?

Meillä oli kisuilla mielenkiintoiset katselut kun pihalla meni jos jonkinlaista lintusta ja oravaa. Oli siinä mammalla tiukka paikka, että sai kunnon yhteispotreetin koko konkkaronkasta! Hauskasti on Coonit omassa nurkassa ja Pirpa omassa. Oon niin iloinen tästä kuvasta, koska olen jo pitkän aikaa halunnut tästä nelikosta yhteiskuvaa, eikä kissojen kanssa vaan toimi mitkään asettelut. Tää kuva pääs mun taustakuvaksi. Siitäkin tulee kohta vuosi, kun Pirpana tuli meille ja hyvin on tänne kotiutunut. Oon iloinen että pystyin antamaan hänelle kodin. Pirpalla on muuten tapana pötköttää takan edessä kun siellä on valkea. Ja se on siis niin liki takkaa kun se vaan pystyy olemaan. Meillä onkin Pirpan kanssa tapana istuskella (no okei, Pirpa makaa, mää istun) takan ääressä ja lämmitellä kolottavia luitamme.  

Käytiin viikonloppuna pitkästä aikaa ajelemassa ja koska oli pyhäinpäivä niin käytiin samalla hautuumailla muistamassa täältä lähteneitä. Laitoin myös Sillalle kynttilän palamaan, koska eihän tuo ole tarkoitettu vain ihmisrakkaille. Otin yhdeltä hautausmaalta kuviakin, mutta en viitsi ihan tänne laittaa noita missä näkyy liikaa - onneksi voi laittaa tämmöisiä kauniita bokeh-tyylin kuvia. Vaikka eihän tämmönenkään kuva ois ollut hassumpi, mutta annetaan sen olla instassa. Mulle tulee aina hautausmailla erikoisen levollinen, mutta myöskin surullinen fiilis. Näin haudan johon oli laskettu vuorokauden ikäinen vauva ja silloin tuli ajateltua miten epäreilua elämä välillä on, kun sitä ei ehdi edes kokemaan. Mut sitten siellä oli hautoja, joissa oli lähemmäs 100 vuoden ikään ehtineitä eli elämää aikalaillakin nähneitä. Mut oon edelleen sitä mieltä, että elämä on välillä epäreilua.   

Annoin mun vanhan puhelimen miehelle ja löysin hänen vanhan puhelimen sisuksista nämä kivat kuvat meidän Norjan reissulta. Oli pakko jakaa teillekin, vaikka osa teistä on ehkä nähnytkin nämä - en ole tyystin varma. Mut olihan mun pakko tehdä tuttavuutta norjalaisten lehmukoittenkin kanssa ja nämä tuli bongattua ihan lähellä hotelliamme eli Geirangerin alueelta. Ihan ystävällisiä tapauksia vaikka aluksi tietenkin epäröivät koska eivät tienneet että olinko ystävä vai vihollinen. Norjassa tuli bongatuksi paljon lehmiä jotka kulkivat välillä autotielläkin. Alimmaisesta kuvasta en osaa ihan varmaksi sanoa missä on otettu, mutta mielestäni se on tämä pysähdyspaikka. Jos joku joskus ajelee tuolla, niin suosittelen pysähtymään! Ai että mä haluan tuonne uudelleen - nuo upeat maisemat ja muutenkin haluaisin tehdä kaiken eri tavalla. Ehkä vielä joskus palaamme Norjaan. Minne sä haluaisit palata takaisin (ei oo pakko olla ulkomailla)? Pakko myös tähän väliin kehua, että on mulla vaan käteävä isäntä kun fiksasi tämän kuluneen kirjoituspöydän melkein kuin uudeksi - kurkkaa täältä ennen ja jälkeen kuva. Tuo pöytä on ainakin 20v. vanha ja toivon että tällä pärjää taas toiset 20v. - Oon kyllä yrittänyt etsiä uutta pöytää, mutta mikään noista löydetyistä ei ole ollut sellainen mitä vaadin pöydältäni. Yhden kerran bongasin Tori.fi:stä kivan pöydän mutta se oli jo ehtinyt menemään. Siksi onkin ihan kiva, että kätevä isäntä sai fiksattua tämän vanhan. 

Tällä hetkellä universumi koettelee mun hermojani, sillä mut määrättiin puhekieltoon. Ihan vaan keskiviikkoon asti, mutta jos ei sekään helpota, niin pitää olla koko viikko hiljaa. Mulla se vaan menee toi ääni heikommaksi ja heikommaksi. Mähän oon muuten ihan kunnossa, mitä nyt pienesti yskin (joka pahenee puhuessa eli voisko olla jotain tekemistä tän kanssa) ja ääni on vähän poissa. Mut eikö tää nyt vois jo pikkuhiljaa loppua? Enkö mä oon jo kestänyt tarpeeks tätä? Pitää vissiin hommata kaulaan semmonen taulu mihin saan kirjoittaa, jos tulee jotain mihin on vaan pakko "sanoa" jotain. Toinen vaihtoehto on kuljettaa jotain vihkoa ja kynää mukana. Tämä tulee olemaan vaikeaa mulle, koska olen aikamoinen papupata. Mä en vaan osaa olla hiljaa. Onneksi blogia voi kirjoittaa ja koneelta löytyy pari videotakin, joten blogia ei tartte kuopata siksi aikaa kun on tässä kiellossa. Ehkä seuraavat videot tulee viittomankielellä? Tiesittekö että osaan viittoa? Siis just sen verran että osaan kertoa nimeni. Vastauksena otsikon kysymykseen - sitä ei kukaan tiedä koska papupadat ei osaa olla hiljaa. *nauraa* 

Takki - Yours Clothing / Mekko - Zalando / Bolero - Ellos /
Legginssit - Yours Clothing / Nilkkurit - ? / Laukku - Mulberry /
Kaulahuivi - Marja Kurki / Rusettipanta - Curiouser&Curiouser Noora 

Tässä asussa tuli mentyä viime perjantaina - värikkyyttä tuotiin pinkillä mekolla ja kaulahuivilla. Tuon rusettipannan oon ostanut aikoinaan (v. 2011?) Curiouser&Curiouser blogin Nooralta. Olen iloinen että löysin pannan, koska olen sitä etsinyt jo hetken aikaa ja tiesin etten ole sitä tyystin voinut hukannut. Ihana pitämään korvat lämpiminä ja plussaa myös paljettirusetista. Kengiksi olisi ollut parempi valita mustat kiilakorkonilkkurit, mutta halusin väkisin laittaa nämä hyvin likaiset nilkkurit. Tai ei ne aamusti olleet likaiset, mutta sellaiseksi ne yllättäen muuttuu kun menee käppäilemään märällä ja pehmeällä nurmikolla. Huppista! Mut kyl se pienikin väri vaan tuo iloisuutta asuun kuin asuun! Tätä lisää talveksi ja myös noita aurinkoisia päiviä ottasin roppakaupalla lisää, koska asukuvat on vaan parempia auringon kera. 

BomBom.fi = Värikkäitä uimapukuja plussamitoituksella!

           

Yhteistyössä - BomBom.fi

Muistuttelen vielä tästä kivasta tarjouksesta, jonka BomBom.fi tarjoaa lukijoilleni, eli -15% alennuksen kaikista normaalihintaisista AcquaRosa Beach uimapuvuista, bikineistä ja kaftaaneista. Tämä kyseinen etu on voimassa vielä ensi viikon ajan eli 12.11.2017 asti. Jos siis pientäkin innostusta ois uudelle uimapuvulle, niin nyt se kannattaa tehdä! Muista vain lunastaa alennus tarjouskoodilla: PIPSA

BOMBOM.fi löydät myös

⭕ Facebookista

⭕ Instagramista

Video & Kuvat: Henna Kallionkieli

Kuvauspaikka: Yyterin Kylpylähotelli

PipSan Porinat 20-2017 / MY DAY 23.10.

           

Miksi minun mielestäni syksy on kiva vuodenaika

Multa usein kysytään, että mikä on mun lempivuodenaika ja vastaukseni on aina kesä. Syy tähän on se, että aurinkoa ja lämpöä. No okei, myös ne synttärit oli nuorempana syynä siihen että piti kesästä, tai siis kesäkuusta. Koska olen ilmoittanut kesän lemppariksi, niin sen takia moni kuvittelee, että inhoaisin muita vuodenaikoja vaikka tosiasiassa pidän kovin myös syksystä ja syykin on aika selkeä - ruskan värit ja tähtitaivas. Loppupeleissä jokaisessa vuodenajassa on ne omat plussat ja miinukset, mut nyt mä haluan kertoa miksi tykkään syksystä.

Syksyisin mulla on tapana makoilla nurmikolla ja tuijotella tähtiä. Ainakin niinä iltoina kun ei ole turhan kylmä eli yleensä alkusyksystä, koska silloin tarkenee parhaiten. Talvisinkin tykkään katsella tähtiä, mutta pakkasesta riippuen siellä ei aina voi olla kovin kauaa - ei vaikka olisi kunnolla topannut päällensä. Siksipä syksy on parhainta aikaa, kun voi vaan rauhassa katsella. 

Tähdet on aina kiehtoneet mua. Ihan jo nuoresta lähtien olen tykännyt katsella kaikenlaisia avaruusdokumentteja ja muistelenkin että olen joskus pyytäneeni pääsyä observatorioonki, mutta en ole päässyt. Joskus kun luin lehdestä, että nyt olisi mahdollista nähdä paljon tähdenlentoja ja minähän menin ulos katselemaan, mutta koska asuin ihan keskikaupungilla oli niiden näkeminen sula mahdottomuus eikä mahdollisuutta päästä syrjemmille seuduille. Vasta mieheni kanssa olen päässyt katselemaan syrjäseuduille noita tähdenlentoja ja muutenkin tähtiä ihan sysipimeyteen. Myös tässä pihassamme pystyy katsomaan tähtiä, mutta parhain paikka on jossain hyvin korvessa. Ja se tunne on muuten hauska, kun pilkkopimeässä katselet ylös tähtiä ja takana olevassa metsässä kuuluu oksien rapinaa. 

Nämä postaukset kuvat on otettu kaverin luona alkusyksystä ja tulipahan tuohon ekaan ikuistettua myös sateliittikin - bongaatteko? Kannattaa klikata kuvat isommiksi, niin näkee paremmin. Harjaantuneiden kuvaustaitojen (ja hyvän kuvauskaluston) ansiosta olen pystynyt jatkamaan tätä tähti-intoiluani ihan valokuvien ottamiseen. Ah, sitä tunnetta kun saa otettua täydellisen kuvan, vaikka vielä mulla on monia paikkoja joissa haluan päästä kuvaamaan noita tähtiä, mutta kaikki hyvä ajallaan.