16.10.2019

Bloggaajan nettistalkkerointi on huolestuttava ja ahdistava ilmiö




* Pahoittelut heti alkuun jos teksti on kovin lennokasta, koska sitä se luultavasti on kun lennossa ja tunnekuohunnassa kirjoitettu *

Kirjoitin maanantaina postausta kun sain yhdeltä seuraajalta instassa kuvankaappauksen muutamista viesteistä eräällä keskustelusivustolla. Mietin hetken aikaa avaudunko tästä mitään, vai teenkö samat kuin viimeksi - olen vain hiljaa. Nuo kuvankaappaukset nostivat pinnalle vanhat ajat aiemman stalkkerin kanssa, joka tiiviisti seurasi tekemisiäni kotipiirissä ja raportoi niistä nettiin. Silloin olin vain hiljaa ja toin asian vasta myöhemmin ilmi etten antaisi. Silloin asia ei varsinaisesti ahdistanut, mutta nämä nykyiset seuraamiset ovat alkaneet.

Sain siis kuvankaappauksessa tietää, että mun paikallaoloa instagramissa keskellä yötä oltiin "ihmetelty", ehkäpä ihan harmittomasti, mutta itselle se sai aikaan
pienen ahdistuksen. Olen nimittäin tietoinen että mun tekemisiä ollaan seurattu jo pitemmän aikaa ympäri nettiä. Facebookissa on hakeuduttu ryhmiin missä olen ja sanomisiani sieltä on raportoitu keskustelusivustoille. Silloin kun ensin kuulin tuosta, otin sen vain naurahtaen vastaan, mutta nykyisin tuollainen seurannan alla oleminen tuntuu ahdistavalta. Tuntuu että jokaista tekemistä seurataan suurennuslasin kanssa ja asioita liiotellaan ihan muuksi mitä se on alunperin ollut. Sanomisia voidaan irroittaa lauseista, jolloin ne kuulostavat ihan muulta. Enkä se ole ainoastaan minä, joka tuollaisten seuraamisten kohteiksi on joutunut. Itse tein sitten sellaisen ratkaisun, että estin paikallaoloni instagramissa - vähän sama kuin vanhassa kotipaikassa ennen avoin postilaatikko jouduttiin lukitsemaan ettei sinne mene ketään ylimääräinen niitä penkomaan. Melko pahoja asioita on myös ollut nämä ketkä esittävät toimittajia että saisivat jotain mehukasta tietoa musta irti, tai haluavat kirjoitella kanssani kirjeitä ja silloinkin agendana on vain saada sellaista tietoa esiin mitä en julkisesti ole halunnut kertoa - esimerkiksi kotiosoitteeni.

Oon itse tullut myös huolestuneeksi tietyn tyyppisistä kommenteista joita olen saanut blogiin, että muuallekin. Tällaisia ovat mm. peseytymisen onnistumisesta miettivät kommentit sekä muunlaiset, liian häiritsevät joita en halua tässä jakaa. Musta on myös tehty masentunut, työtön, likainen ja vammainen joka ei pysty tekemään mitään itse. Ja kaikesta näistä on vaatimalla vaadittu todisteita kun olen sanonut ettei näitä tarvitsisi murehtia. Samaisen asian takia en lähtenyt todistamaan tuota kamalaa kyykkykohuakaan. Yksi ja sama henkilö näkee esimerkiksi mulla aina kuvissa likaiset hiukset, mikä ei ole totta. Porinoissa näin saattaa olla jos olen innostunut kuvaamaan sellaisena päivänä että hiukset ovat hivenen jo likaiset, mutta eivät kuitenkaan niin likaiset että "niistä valuu solkenaan puhdasta laardia". Lisäksi oon ollut varmaan miljoona kertaa eronnut kun joku on ties milloin nähnyt mitäkin ja muistuupa mieleeni sellainenkin, että tällaisesta olisi tekaistu nimelläni oikein FB-päivitys, siis photoshopilla erittäin hyvin editoitu. Ja hyvinkin yksityiskohtaisesti yritetty uskotella, että miehelläni olisi toinen nainen, tämä asiasta minulle ilmoittaja. Siihen vielä päälle haukut miten mieheni ansaitsisi kauniimman ja hoikemman naisen. Kaikin keinoin on kyllä yritetty satuttaa ja tässä kohtaa ajattelen asian olevan aika henkilökohtaistakin.

Tästä pääsemmekin sopivasti kohtaan missä kaikesta aina valitetaan ja kyseessä on aina samat tietyt henkilöt. Enkä puhu nyt täysin itsestäni vaikka olen myöskin näitä valituksia saanut kuulla. Milloin valitetaan että blogi on kamala ja pitäisi tehdä parempaa tai ehdotetaan vaikka tiettyä ja auta armias jos menet ihan asiallisesti sanomaan ettei kukaan pakota lukemaan, niin saat vihat niskaasi. Että bloggaajien pitää tehdä kuten lukija(t) haluaa. Itse näen sen kuitenkin niin, että lukija saa itse valita bloginsa mitä alkaa seuramaan ja yleensähän sitä seurataan sellaista mitä on mukava lukea, saa siitä jotain irti. Jos siis lukija lukee blogia joka aiheuttaa kiukkua, niin onko se bloggaajan vika? Kaikesta ei voi ymmärrettävästikään pitää, mutta sellaisessa tapauksessa se on lukija joka lopettaa seurannan ja alkaa lukemaan sellaista mitä on kiva lukea. Näin yksinkertaista, ainakin mun mielestä.


Ihmiset ovat uteliaita ja jos heiltä evätään kaikki tieto jostain asiasta niin se on maailmanloppu ja sitä tietoa lähdetään etsimään joka puolelta. Ainakin jotkut tekevät mutta eivät onneksi kaikki. Olen itse törmännyt tähän asiaan todella usein, koska en halua puhua tietyistä asioista blogissani. Otetaan esimerkkinä vaikka työkuvioni. Mulla on ihan turvallisuussyyt pitää nämä asiat pimennossa ja pyrin olemaan kertomatta niistä sen enempiä ettei se sitten ärsyttäisi näitä keille se on maailmanloppu kun eivät tiedä kaikkea. Tietynlaisen uteliaisuuden ymmärrän, mutta en sitä kun siitä suututaan ja aletaan etsimään tietoa, tai pahempaa - aletaan levitellä jotain muuta juttua. Omassa tapauksessani kun en luonnollisesti töistä halua kertoa, niin siitä on levitetty juttua että olisinkin oikeasti työtön.

Ja haluankin tässä kohtaa muistuttaa kaikkia, että jos et tiedä koko tarinaa, niin älkää menkö levittämään nettiin jotain juttua totena vain koska itse ajattelet sen olevan näin. Siksi itsekin pyrin sanomaan välillä että niihin juttuihin mitä musta levitetään, niin kannattaa suhtautua äärimmäisen varautuneesti jos en ole itse asiaa sanonut.

Somevaikuttajat saa todella paljon kakkaa niskaansa ja aivan syyttä suotta. Joskus taustalla voi olla apua kaipaava henkilö joka reagoi tällä tavoin ja joskus siellä voi olla joku jonka kanssa kyseisellä vaikuttajalla on mennyt sukset ristiin eikä tää toinen tyyppi voi päästää vain irti. Syitä on monia, mutta usein se kumpuaa sieltä sen toisen kirjottajan sisimmästä. Joskus somevaikuttaja voi olla täysin viaton siihen vihaan minkä tämä seuraaja päästää niskaan. Voi kun me voitas kaikki yrittää ymmärtää, että se somavaikuttaja on tunteva ihminen joka ei ole tällaista kohtelua ansainnut. 


Nyt kun olen tämän kirjoittanut, niin voisin vaikka lyödä vetoa että mulle tullaan sanomaan että itse olet itsesi nettiin laittanut ja lopeta blogisi jne. Niin vaikka nettiin olenki itseni laittanut, niin se ei silti oikeuta stalkkeroinnille tai muullekaan paskan jauhannalle. Se ei oikeuta ketään tekemään musta feikkijuttuja nettiin, että näyttäisin joltain kamalalta henkilöltä. Hyvä stalkkeri/kiusanhenki, minä haastan sinut miettimään hetken aikaa ja kaivautumaan syvälle sisimpääsi ja kertomaan, että tuleeklo sulle oikeasti hyvä olo kun saat haukkua/kiusata jotain toista? Onko tuo bloggaaja/somevaikuttaja oikeasti ansainnut tuon kaiken ikävän jonka heität tämän niskaan? Ja muistakaa, että me ollaan ihmisiä, eikä me olla täydellisiä. Me kaikki ollaan tehty virheitä mutta toivon mukaan niistä otettu opiksemme.


Otan tästä postauksesta kommentoinnin pois ja jos joku haluaa keskustella, niin se pitää sitten tulla facebookissa tekemään, omalla nimellään ja mieluiten naamallaan - [linkki] TÄMÄN KETJUN ALLE [linkki]. Jos niitä kirjoituksiaan ei häpeä, niin silloin ei pitäisi olla ongelmaa tulla keskustelemaan. Ja sellaiset jotka olen estänyt facebookissa, voivat tulla keskustelemaan kanssani tekstiviestitse tai whatsapissa - numeroon 0452129810, koska oletan että jompikumpi on mahdollinen. Tähän täytyy pystyä keskustelemaan ilman anonymiteetin suojaa. Lupaan myös, etten estä ketään joka nyt voi omalla nimellään ja kasvoillaan tulla keskustelemaan.

14.10.2019

Viikonloppu vei energiat


POSTAUS SISÄLTÄÄ KAUPALLISIA LINKKEJÄ
LINKIT MERKITTY *-MERKILLÄ


Ihanaa kun oon saanut aloittaa tämän viikon iisimmin, koska tuntuu etten vieläkään ole täysin palautunut viikonlopun touhuista. Mulla oli lauantaina mielenkiintoinen päivä kun olin ensin monta tuntia töissä, josta lähdin tukka putkella kuvailemaan mallin kanssa ruskan loistoa. Ja kiinnostavaksi asian tekee se, että mun piti tehdä pikainen vaatevaihto auton vieressä ja jonka lisäksi tein kameralaukun fiksauksen eli otin sellaiset tavarat pois joita en tarvinnut enää tuolla ruskakuvauksessa ja siistein kameran. Sitten siinä kun mies heitti mut sovittuun paikkaan, niin söin pikaisesti proteiinivanukkaan ja join tölkillisen noccoa (kofeiinia, energiaa!). Sanomattakin selvää, että tuon päivän ruokatasapaino oli vinksallaan. Mutta saimme upeita ruskakuvia ja muutama löytyykin jo mun omasta instasta. Valokuvauksieni instasivulle laitan sitten kolmen suoran kun saan ensin selville mitkä kolme kuvaa on suosikit. Aattelin laittaa sinne aina kuvauksista kolmet kuvat, niin seinä pysyy jotenkin selkeämpänä. 

Viikonloppu oli kuitenkin todella mukava vaikka se vaati paljon energiaa. Lauantaina valvoin n. 20 tuntia ennenkuin alkoi silmät mennä väkisten kiinni ja oli vain pakko todeta, että nyt nukkumaan. Tuo väsyminenkin on aika jännä asia. Olin nimittäin töiden jälkeen tosi väsähtänyt ja automatkalla ois tehnyt mieli vetästä pikaunet, mutta eihän sitä voinut kun piti syödä ja juoda. Ottaa lisäenergiaa. Siinä kuitenkin kun kierreltiin mallin kanssa kuvauskohteessa, niin piristyin tosi paljon. Ehkä se oli se auringonvalo, ehkä mukava seura, tai kenties pirtsakka syysilma. Ehkä kaikki yhteensä ja se kesti pitkälle aamuyöhön. Ja kun sitten sunnuntaina heräsin, niin eipä sitä tullut tehtyä oikein mitään kuin editoitua kuvia ja nautittua jalkapohjan hieronnasta. Olikos sulla yhtä kiva viikonloppu kuin mulla?

Mulla oli kaikenlaisia suunnitelmia tälle päivälle, mutta oon vain koomaillut täällä kuvien keskellä. Onneksi hätä ei ole paha, sillä voin ne suunnitelmat toteuttaa myöhemminkin. Oon myös tutkiskellut tuota Shane Dawsonin tekemää uutta dokkaria, että montako jaksoa niitä oikein tulee (9!!) kun jostain syystä oon jäänyt tuohon koukkuun, vaikka en silleen kyseisiä henkilöitä seuraile tai ole kiinnostunut meikeistä. Onko joku teistä seuraajista kattonut tuota uusinta dokkaria? Katsoin myös että Shane on tehnyt noita dokkareita enemmänkin, että pitää varmaan nekin katsoa läpi.   


Nää asukuvat on otettu syyskuussa kun oli viel kivan lämmintä ja aurinko paistoi. Otettiin samalla kun olin kaverin luota tulossa ja hän tästä paikasta vinkkasikin. Mulla oli tuolla kerralla päällä Elloksen mekko* jonka ompelija lyhensi ja pisti muutamalla ompeleella tuota kaula-aukkoa kiinnemmäs. Tästä löytyy vaikka kuinka monta erilaista kuosia. Mulla siis tää vaaleanpunainen kukkakuosi ja lisäksi mustalla pohjalla keltaisia kukkia oleva kuosi. Ja tää on sitten reilua mitoitusta! Mullakin on koko 50/52 vaikka en todellakaan ole tuota kokoa. Kannattaa siis ottaa 1-2 kokoa pienempi koko mitä normaalisti. 

Oon viime aikoina taas hetken mietiskellyt että haluaisin ostaa jonkun tumman kimaltavan mekon ja sitten huomasin että Elloksella olisi Zizziltä tällainen musta kimaltava kietaisumekko* jonka ajattelin jättää seurantaan. Mä siis nykyään laitan vaatteita seurantaan eli en niitä ihan tosta vaan mene heti ostamaan. Nukun siis muutaman päivänkin, ehkä viikonkin ennenkuin teen päätöksiä. Toinen mitä oon hieman katsellut on Zay-merkin kukkamekko 3/4 hihoilla*, jotka kyllä kuvassa antaa viitettä että voisi olla mulle lähes täyspitkät. Kumpi noista mekoista kannattaisi ottaa - Zizzin musta kimaltava vai Zayn kukkainen mekko?

Mä teetin tosin äsken Palmiinalla bambupuuvillasta tehdyn mustan pitkähihaisen, kun tuntui ettei kaupasta löytynyt ollenkaan ja olin siitä ihan shocked, koska yleensä myymälöistä löytyy nuo perusvärit musta-harmaa-valkoinen, sekä punainen-vihreä-sininen. Nytpä ei löytynyt mustaa pitkähihaista. 

7.10.2019

YSTÄVÄT PELASTAA PASKIMMANKIN HETKEN


Niin se alkoi taas uusi viikko ja ollaan jo lokakuussa. Vajaa pari kuukautta vielä niin alkaa joulukalenteri sekä joulun odotus. Jotenkin vuosi on mennyt äärettömän nopeasti. Tällä viikolla mulla onkin paljon kuvausreissuja kun mennään kuvailemaan ruskasettejä mallien kanssa. Loppuviikkoa vain tuijottelen kauhulla kun on pieni mahdollisuus vesisateeseen eli muutamat kuvaukset on vähän kiikunkaakun. Kuvista puheenollen multa kysellään aina välillä sähköpostitse että saako mun kuvia ostaa, niin ajattelin kertoa tännekin että kyllä saa. Jos löytyy esimerkiksi joku kiva maisemakuva, niin sen saa ostaa multa. Blogissa olevia kuvia ei kannata varkain kopioida koska ne eivät hyvänlaatuisia ja ihan syystä. Postaukset kuvat on muuten otettu Reposaaressa. Mutta tämä viikko on tosiaan kivaa puuhaa täynnä ja lisäksi tiedossa on ystävien näkemistä. Tällä hetkellä kaipaankin elämäänkin jotain kivaa. Vaniljalatte ja ystävät kuulostavat niin kivoilta asioilta. Mikäs siis sen kivempaa. Onko teillä tiedossa tälle viikolle jotain kivaa? 


Nyt voin rehellisesti sanoa että olipas paska viikonloppu. Toki mullakin on huonoja hetkiä, mutta ei yleensä kokonaista viikonloppua. Oon tässä nyt muutaman päivän ajan kuunnellut Portion Boysin uusinta kappaletta "Päivit tua menee" koska se vaan sopii tähän mielialaan. Mun piti viikonloppuna editoida yksi videokin tänne, mutta tapahtumat veti niin energiat alas etten jaksanut keskittyä parin tunnin raakaversion läpikäymiseen. Pitää tällä viikolla se sitten jossain kohtaa tehdä. Oon myös huomannut että kun menee hyvin, niin aika nopeasti tulee joku asia joka viimeistään tiputtaa sut takas todellisuuteen. Ja kun tapahtuu ikäviä asioita niin ne tulee kaikki yleensä samassa ryppäässä. Millaisia keinoja teillä on paskojen hetkien läpikäymiseen? Mulla se on yleensä asioista puhuminen  ja sen läpikäyminen. Lisäksi tykkään kuunnella musiikkia ja laulaa se fiilis paremmaksi. 


Taitaa muuten olla ensimmäinen kerta kun mulle tuleva paketti on hukassa. Kyseisen paketin piti jo viime viikolla tulla vaan eipä ole. Seurantakoodistakaan ei ole mitään apua, koska se ei ole viime viikon jälkeen päivittynyt. Mut kuten sanoin, ikävät asiat tuntuu tulevan ryhmäryppäänä. Tekis mieli huutaa universumille, että mitä muuta hän ajatteli heittää mun tielleni. Asioilla on yleensä tapana järjestyä kuin itsestään. Jopa mulla, jota monet tuntuu pitävän aina positiivisena persoonana, on huonoja hetkiä ja se on kuulkaas ihan okei. Me ollaan kaikki ihmisiä ja meillä on tunneskaalat jotka vaihtelee. Joo, oon mä positiivinen mut mä osaan olla myös hyvin negatiivinenkin. Riippuu tilanteesta. Mutta yritän nyt ajatella iloisia asioita, niin kenties se auttaa niitä tulemaan tännekin päin. Kuuntelen musiikkia, käyn Sulon kanssa lenkillä, hengitän raikasta syysilmaa keuhkoihin, kirjoitan kirjettä, nautin takkatulen lämmöstä Piipun kanssa. Ikävistä asioista pääsee yli kun ei anna niille valtaa. Murehtii ehkä sen hetken ja sitten vaan keskittyy iloitsemaan niistä iloisista, lämpimistä asioista.

3.10.2019

Ihan vaaleanpunaista hattaraa


POSTAUS SIS. KAUPALLISELLA YHTEISTYÖLLÄ SAADUN HAMEEN
& KAUPALLISIA LINKKEJÄ JOTKA MERKITTY *-MERKILLÄ


Taas on yksi viikko lähes takana ja viikonloppu tekee tuloaan. Mulla on luvassa pidennetty viikonloppu kun perjantai on vapaa, joten saan olla kotosalla ja pitää pientä lepoa. Oon vähän suunnitellu että kuvaisin jotain videota mutta en oikein tiedä millaisen haluaisin toteuttaa. Ehkä kyselen instan puolelta että mikä teitä kiinnostaisi. Voitte tännekin kertoa mikä video kiinnostaisi silleen että sen voisi kotona toteuttaa. Mä myös toivon että kun oon huomenna kotona, niin tuo yksi kauan matkannut paketti saapuisi ovelle. 

Multa pyydetään tosi usein laihdutusaiheisia videoita tai postauksia, mutta en vieläkään koe hyväksi kertoa ainakaan omassa postauksessa sen isommin mitään. Ehkä jotain voisi kirjoitella facebookin tai instan puolelle, kun noihin ei tule niitä ikävämpiä kommentteja. Sen voin kuitenkin kertoa että tää viikko on mennyt syömisten kanssa tosi hyvin eli oon saanut pidettyä ruokailujen välit tasaisina. Tämän kun oon kokenut nyt isompana ongelmana. Lisäksi ihmettelen miksi tää nyt on niin kamalan haastavaa kun sillon v. 2015 tää meni niin leikiten. 


Me ollaan taas lähdetty Sulon kans lenkille enkä oo muuten ainut. Oon nimittäin muutamaan otteeseen nähnyt muutaman muunkin omistajan kissansa kanssa lenkillä. Tämä aiheuttaa pientä hämmennystä aina kun kerron että käyn kissan kanssa lenkillä. Eihän se ole sama asia kuin koiran kanssa, kun kissan kanssa se on vähän hitaampaa. Sulo tosin liikkuu aika reippaasti valjaiden kanssa. Me käydään siksi lenkillä, että saan Sulon valtavan energian kulutettua pois, koska muuten hän kiusaisi Seviä ja Pirpanaa. Pieni tihkusadekaan ei Suloa haittaa, vaan ulos mennään ihan innoissaan. Pitäisi varmaan testata kunnon vesisadekin, että lähtisikö poika silloinkin innolla ulos. Sulolla on hyvin valaistut varusteet että varmasti näkee ja itselläkin on heijastimia, mutta haluaisin itselleni sellaisen led-valolla varustetun mutta en ole löytänyt sopivaa. 


TAKANANI ON KISSA!

Ajattelin hemmotella itseäni hyvin alkaneesta syksystä ja uusista kivoista asioista. Sen takia olenkin tässä tuijotellut Kainon sivuilta tätä voimaeläin mekkoa siitä lähtien kun se sinne myyntiin laitettiin ja nyt koettanut päättää minkä värisenä ottaisin sen. Vaihtoehtoina on sininen ja punainen. Alunperin olen tuijotellut tuota sinistä, mutta nyt tykästyin myös punaiseen. En viitsisi molempia ottaa vaikkei sekään nyt mahdoton idea olisi. Kumman sä valitsisit mulle? Kumpaakaan värisävyä ei juurikaan kaapista löydy ja mä tykkään tosi paljon Kainon neulemekoista. Viime syksyn tunikatkin on edelleen uudenveroisessa kunnossa, vaikka talven aikana tuli käytettyä reippaanlaisesti. Kiinnostuin nytkin yhdestä tunikasta, mutta jätin sen vielä mietintähyllylle. Palaan ostamaan jos se tuntuu jäävän kutkuttamaan. Tämä onkin ollut mulla käytössä pidemmän aikaa eli oon pyrkinyt odottelemaan jonkin aikaa ja jos innostus jotain vaatetta kohtaan on säilynyt, niin olen sen sitten ostanut.  


Farkkutakki - Ellos / T-paita - KappAhl / Hame - SHEIN (*saatu) / 
Tennarit - Zalando / Laukku - Furla

Pakko hehkuttaa että tämä Elloksen vaaleanpunainen farkkutakki* (sekä se vaaleansininen) ovat mitä ihanammat. Ollut viileämpinä loppukesän päivinä käytössä (kuten kuvan iltana) sekä nyt syksyn tullen olleet kovassakin käytössä. Nuo farkkutakit on molemmat puuvillaa (vain yksi prosentti elastaania) ja ihanan pehmosia. Vaaleanpunainen takki sointuu aika kivasti tuon saadun hameen kanssa. Keksin myös nostaa hameen todella ylös enkä laittanut paidan helmaa hameen sisälle, niin asusta sai todella kivan. Nyt ei tuo valkoinen paidan helma hohda hameen alta, vaikka ei se itseäni silleen haitannut mut kiva kokeilla erilaisia asettelutapoja. Täytyisi kehitellä hameen ympärille syysversio ettei tarvitsisi ensi kevääseen odotella taas käyttöönottoa. 

Tulikin mieleen että mulla on yksi Elloksen paketti kaapissa - avaamattomana. Tilasin sieltä keväällä puuvillaisia legginssejä* vinotpinot kun sai kivalla alennuksella ja oon nuo legginssit todennut erittäin hyviksi ja kestäviksi. Kaiken lisäksi mun ei tarvitse lyhentää niitä, vaan 70cm lahjepituus on just sopiva. Täytyisikin avata paketti ja ottaa sieltä yhdet käyttöön. Alkaa nimittäin olemaan sen verran kylmä, että viskoosilegginssit tuntuu vilposilta. Tuntuu kyllä haikealta jättää kauniit mekot taas kaappiin, vaikka toki joitakin pystyy käyttämään talvellakin. 

27.9.2019

Juhlimassa pikkusen ristiäisiä


Ihanaa kun taidetaan saada kaunis viikonloppu, sillä mulla on suunnitelmia joiden toteutuminen riippuu täysin siitä ettei sataisi. Muutenkin ihanaa kun saa viikonloppuna vähän hengähtää, sillä tämä viikko on ollut täynnä tekemistä joista huolimatta ehdin kuvailemaan kahtena päivänä My Day Porinat. Oli kuvausinspiraatiot kohdallaan eli nyt mulla on täksi illaksi tekemistä, kun editoin teille tuon uusimman videon. Tosin sitä ennen pitää syödä, sillä olen nyt yrittänyt saada takaisin sitä tasaisempaa ruokaohjelmaa mutta se tuntuu kamalan vaikealta enkä ihan ymmärrä mikä siinä on ongelma.    

Syksy on myös virallisesti tullut, sillä oon joutunut vaihtamaan kylmääkin kylmemmät Noccot kuumaakin kuumempaan teehen. Toisaalta, myös lompakkoni kiittää tästä. Syksy myös tarkoittaa sitä, että on aika alkaa miettimään teenkö tänä vuonna The joulukalenteria tubeen&blogiin. Mulla sellainen ajatus että luukut eivät saisi olla täysin samanlaisia kuin aiempina kertoina eli uutta, uutta uutta pitäisi keksiä ja mun päässä kumisee tyhjyyttä. Jos siis tykkäätte auttaa, niin voisitte kertoa mulle että millaisia kalenterin videoluukkuja te haluaisitte nähdä. Onko se jonkin jouluherkun leivontaa tai joulukoristeiden askartelua, vai mitä? Sana on vapaa!



Viime viikonloppu oli meillä juhlaa juhlan perään. Ensiksi vietimme Hennan synttäreitä ja mä olin innoissani kun olin löytänyt hänelle just täydellisen lahjan. Muutenkin oli mukava nähdä Hennaa pitkästä aikaa kun meidän aikataulut ei nyt viime aikoina olleet sopineet yks yhteen, joten siinä samalla juteltiin muutamista ajankohdista jolloin voisi touhuta jotain kivaa. Ja toiseksi juhlistimme Siljan tyttären ristiäisiä. Oli todella ihanaa saada olla paikalla kuulemassa pikkusen nimi ja ikuistamassa se kuvin. Eikä tässä juhlassa säästytty itkuilta, mutta siis hyviltä sellaisilta. Oli niin koskettavaa nähdä kun rakkaan ystävän pikkutyttö kastettiin. Mä oon aina ollut hyvin tunteellinen ja herkkä - reagoin aina kaikkeen voimakkain tuntemuksin. 


Ootteko muuten huomanneet että negatiivisuus synnyttää negatiivisuutta? Mä nimittäin olen eikä se ole kivaa. Se on äärimmäisen kuluttavaa. Jos olet esimerkiksi kokoajan sellaisen henkilön seurassa, joka vain valittaa ja valittaa, niin yhtäkkiä huomaat itsekin olevasi kiukkuinen. Toisena hyvänä esimerkkinä voisi ottaa nuo keskustelupalstat, koska niissä jos missä tällaista negatiivisuutta näkyy. Ei tarvitse mennä kuin jonkun lehtiartikkelin kommentteja katsomaan niin sieltä tätä löytyy. Siksi mä skippaan kaikki tuollaiset ellen ihan väkisin halua saada oloani kiukkuiseksi.

Tottakai perusnegatiivisuutta on elämässä kuin elämässä, koska ei me olla 24/7 hymyileviä ja positiivisia ihmisiä. En edes minä, vaikka miellän itseni aika positiiviseksi tyypiksi, mutta jopa minulla on ne päivät etten ole kovin positiivinen. Mutta mä pystyn valitsemaan lähdenkö esim. jonnekin keskustelupalstalle haastamaan riitaa ja kärhämää. Itse tosin olen sellainen, että jos oon kiukkuinen, niin haluun silloin olla vain omissa oloissani enkä mene purkamaan sitä nettiin. Mun elämä on tällä hetkellä hyvin seesteistä kun täällä blogissa tai omassa elämässä ei ole ollut liiallista negatiivisuutta. Kaikki on niin mukavan rauhallista kun oivaltaa tiettyjä asioita ja kenties muutkin ovat tehneet niin.  


Mekko - Scarlett&Jo / Kaulakoru - Siljan kirppispöydästä / Urheiluliivit - Enell & Lumingerie

Sandaalit - KenkäPori (ei juu näy) / Laukku - Furla Metropolis

20.9.2019

KESKELLÄ KESÄISTÄ VILJAPELTOA


Tällä viikolla oonkin tapellut flunssanpoikasta vastaan, jolle piti nyt loppuviikosta antaa periksi ja vaan levätä. Tein kyllä kaikkeni ettei tuo olisi tullut - juonut kuumaa teetä, syönyt tyrniä ja kaikkea muutakin C-vitamiinipitosta. Tällä viikolla kun ei oikein sopisi olla kipeänä, mutta hyvä että tuli tässä kohtaa, niin on pieni mahdollisuus parantua. Moni onkin töissä ja somessa valitellut flunssasta, joten osasin odottaa että varmaan itsellenikin tulee. Ollaankos siellä pysytty flunssasta erossa?

Mulla oli eilen todella erikoiset kuumehäröilyt koska kuulin ääniä. Ensiksi kuulin ihan selvästi miten mieheni huhuili mua nimeltä, mutta kun huutelin hänelle takaisin - en saanut vastausta. Toinen tapahtui sitten myöhemmin ja silloin olin kuulevinani Siirin vaativaa miurunaa. Ja ei, se ei voinut olla kukaan muu kissoista koska noilla on jokaisella niin omanlaiset äänensävynsä. Tiedänhän minä, että kuumehan se nyt asialla oli mutta silti siitä tuli sellainen jaiks fiilis, mut kieltämättä vähän hymyilyttääkin kun yhden kuvausmallin kanssa naureskelin "kuulevani ääniä". Kyseisen reissun aikana oli sen verran tuulista, että pusikossa rasahteli vähän väliä ihan kuin joku olisi liikkunut siellä. Tuosta "äänien kuulemisesta" tuli meidän pieni inside läppä jolle naurettiin muutamaankin otteeseen. Ootteko te kuulleet ääniä? Heränneet kenties siihen että joku huhuilee teitä? 


Viime yö mulla meni vähän valvoskellessa kun pieni kuume piti mut aktiivisena. Mulla siis se paha ongelma, että jos kuumetta on vain vähän, niin mä pystyn suht virkeänä jos siis en tee mitään fyysisesti raskasta hommaa. En siis nytkään tehnyt mitään sen ihmeempää kuin kirjottelin kirjettä ja katselin Netflixistä Terminator Genisysin. Pakko sanoa, mutta tykkään Arnoldin näyttelijätyylistä ja varsinkin kun tuossa elokuvassa terminaattori on sellainen "isämäinen". Sieltä tuleekin uusi terminaattori elokuva ihan just ensi-iltaan ja luulen että käyn sen katsomassa. Hei, suosittele mulle sun lempparileffaa netflixistä!

Meillä oli joku aika sitten kirppispöytä ja koetin siellä myydä tommosta jalkojen lämmitintä. No, nyt kiitän onneani ettei se mennyt kaupaksi sillä tuosta on ollut suurta hyötyä itselleni kun kokoajan on  kylmä, vaikka olisi miljoonat vaatekerrokset päällä. Lisäksi Pirpana on tykännyt pötkötellä lämmittimen päällä kun se on päällä. 


Mekko - Palmiina / Korvikset - Tyypit / Tennarit - Zalando / Laukku - Furla

Tää mekko tässä on Palmiinalta teetetty mekko joka on ihan sama kuin KesäAlmakin, mutta tätä kutsun AurinkoAlmaksi koska keltainen ja koska tätä on vähän muutettu. Tää on kooltaan ihan sama kuin tuo aiempi mekko eli 3XL mutta tähän olen pyytänyt olka-helmaan 15cm lisää pituutta. Oon tykännyt näistä Palmiinan mekoista ja suunnittelenkin että ensi kesäksi teettäisin sinisen mekon tällä samalla pituudella. Kun tykästyy johonkin malliin, niin täytyyhän sitä olla sateenkaaren kaikissa väreissä eikö vain? Mut ihan loistava tähän alkusyksyyn - Kainon merinovillaine neuletakki tohon päälle, niin hyvin tarkenee. 

Ps. Itselläni oli lupa käydä tuossa viljapellolla ja muistuttasinkin kaikkia ettei kenenkään pelloille mentäisi ilman lupaa. Ja aina mennä niin, ettei tallo viljaa lyttyyn. Itsekin kävelin paikoilleen traktorin renkaanjäljissä. 


Viime aikoina on tullut istuskeltua ulkosalla ja tuijotettu tähtiä. Oon pohdiskellut lähiaikoina sattuneita asioita, joista yks sattui samaan aikaan Siirin kuoleman kanssa ja oon siitä vähän loukkaantunut. Se on pistänyt hiljaiseksi. Onneksi mun ei oo tarvinnut olla yksin, vaan ympäriltä löytyy ihania ihmisiä keiltä oon saanut tukea ja he ovat saaneet mielen myös kirkkaaksi. Että ei munkaan elämä kokoajan ole ruusuilla tanssimista ja ihanaa. Välillä elämä näyttää sen ikävämmänkin puolensa. Sen antaa hetken vaikuttaa, mut sit vaan nousee ylös, ottaa ryhdin ja antaa olla. Ehkä ajan kanssa asiat ratkee.  


" Nosta katse taivaaseen, sieltä leijun hiljalleen "

18.9.2019

SYYSKUUN SHEIN VAATE-ESITTELY

          


KAUPALLINEN YHTEISTYÖ, SHEIN


Joka kerta kun saan uusimman Shein paketin, niin sen avaaminen on yhtä jännittävää sillä et voi koskaan tietää mikä vaatteista on tällä kertaa suosikki. Kuvia katsomalla saattaa olla tykästynyt johonkin vaatteeseen, mutta sovituksessa viimeistään se suosikki paljastuu. Osaatko nyt päätellä mikä näistä kolmesta oli suosikkini? Taas kerran tuli muutamat ei sopivat vaatteet - tällaiset kauniin vihreä glitterkankainen juhlamekko sekä vaaleanpunainen pitsimekko. Hieman harmittaa kun olin katsonut että niiden olisi pitänyt mennä, mutta sovittaessa huomasin että "todella joustavaksi" ilmoitettu kangas ei joustanutkaan vyötärön kohdalta. Luonnollisesti nuo kaksi lähtee eteenpäin koska on aivan turha pölyttää niitä omassa kaapissa.

Jos haluat tilailla Sheiniltä niin kannattaa käyttää tätä saamaani koodia jolla saat -15% pois tilauksen loppusummasta. Koodi käy koko kauppaan ja se on voimassa syyskuun loppuun asti. Huom! Koodi toimii Sheinin eurokaupan puolella - tarkista siis että osoiterivillä lukee eur.shein.com, niin koodi toimii! Laita siis koodi varikasQ3 ja nauti alennuksesta!

Huomaa, että päälle 22€ paketista pitää maksaa 24% arvonlisävero ja 150€ ylittävästä summasta tullimaksu. Lisäksi pakettien pitäisi saapua 2vko aikana.




Plus Button Front PU Metallic Jacket



Plus Floral Lace Sheer Dress



Plus Sequin Contrast Mesh Sleeve Dress


13.9.2019

Perjantai 13.päivä ei aina tiedä epäonnea


Tämä viikko onkin mennyt nopeasti, kun mulla on sellainen tunne että maanantai olisi ollut just tossa toissapäivänä ja sitten onkin jo perjantai. No, tämä viikko on ollut työntäyteinen joten en ihmettele nopeaa vauhtia että päivätkin menee hujauksessa. On kyllä kiva istahtaa alas kirjottelemaan, vaikka oon ollut koneen äärellä nyt aivan liikaa. Kenties tämän jälkeen laitan villasukat jalkaan, otan viltin ja lehden mukaan ja menen terassille rentoutumaan. Nyt kun pimeä tulee jo ajoissa, niin on ollut ihana istuskella ulkona ja katsella tähtiä. Ainakin silloin kun ei sada kaatamalla. 

Oon mä toki ehtinyt kuvailemaan. Uuden kameran kanssa on ihan pakko leikkiä. Olin sopinut yhden kuvauskeikan Reposaareen tuntia ennen auringonlaskua, mutta se kerkesikin "laskemaan" aiemmin kun pilvet tuli eteen. Jäin tuon kuvauksen jälkeen sinne vielä itse kuvailemaan kun halusin kikkailla pitkällä valotusajalla ja sainkin tämän upean kuvan jonka laitoin instan puolelle

Tänään tein pitkästä aikaa broiler-pastasalaattia (kuka muistaa?) ja ai että miten hyvältä se maistuikaan pitkän tauon jälkeen. Muutin salaattia sen verran että lisäsin siihen enemmän kasviksia ja se oli mielestäni hyvä muutos. 


Multa on nyt tosi paljon kysytty uuden kissan perään ja myönnän, että oon katsellut kotia etsiviä kissoja, mutta aika nopeasti mulle on tullut surullinen fiilis. Sellainen olo että tää ei oo oikein. Etten mä halua ottaa toista kissaa korvaamaan Siiriä. Siiri ei voi korvata. Niin että ei, meille ei ole tulossa uutta kissaa, mutta en voi sanoa ettei koskaan tulisi mutta ei ainakaan nyt eikä varsinkaan korvaamaan toista. Se ei vain tunnu oikealta. 

Mä luulin myös hetken, että täällä ei tule olemaan uutta pomoa kun kukaan kissoista ei aloittanut mitään valtatappelu/välien selvittely tuokiota. Kunnes tällä viikolla musta alkoi tuntumaan että Sulo on ottamassa Kuninkaan paikkaa, sillä hän on alkanut painimaan tyttöjen kanssa ja nämä jäävät toisiksi. Sulo uhmasi joskus Siiriäkin, mutta tämäpä teki yhdellä otsaan lätkäistyllä tassun iskulla selväksi että hän on Kuningatar ja Sulo on alamainen. 


Mekko - Yours / Ballerinat - SoWhat / Shortsit - Ellos / 
Korvikset - House of Simone (Saatu) / Rannekoru - Kalevala Koru

Multa tulee nyt näitä kesän aikana napsittuja kuvia mutta tokkopa tuo nyt haittanee. Asukuvia tuli napattua aina kun oli mahdollista. Tämäkin asu oli päällä kun oltiin kaverien luona päivää istumassa. Pitäisi näissäkin taas petrata ja alkaa ottamaan syksyisiä asukuvia. En oo kyl viel täysin luopunut ajatuksesta että kesä oli ja meni. Mut siitä oon ilonen, et voin ottaa taas farkku- ja neuletakit käyttöön! Kainon ihanan keltainen neuletakki onkin jo odottanut käyttämistä. Tiesittekö muuten, että Kainolta on tullut ensimmäinen droppi syksyn vaatteita? Kainon instan mukaan Katukissa-legginssit ovat olleet melkoisen suositut tästä dropista. Iskeekö sua tuollaiset legginssit? 

Ai niin, tänään on epäonnenpäivä mutta ainakaan vielä se ei ole näkynyt täällä meilläpäin. Oon välillä vähän skeptinen moisille taikauskosille höpötyksille, mut on se silti hauska katsoa et tapahtuuko tällaisena päivänä jotain. Oletko sä taikauskoinen? 

12.9.2019

ETSINNÄSSÄ SYYSVAATTEITA?


Kaupallinen yhteistyö, ELLOS
(Sisältää kaupallisia linkkejä)



Taas on tullut aika miettiä lämpimiä vaatteita, joten mikäs sen kivempi kuin tehdä pikainen tsekkaus Elloksen tarjontaan. Multa myös usein kysytään takkisuosituksia, joten mäpäs suosittelen teille muutamia takkeja joita itse käytän syksyllä.

Nyt kun on vielä suhtkoht lämmintä, niin oon käyttänyt ahkeraan farkkutakkeja. Multahan löytyy farkkutakkeja muutamassakin eri värissä, kuten vaaleansinisessä ja -punaisessa. Tosin kun kurkkasin Ellokselta, niin tuo vaaleansininen farkkutakki on muuttunut sen verran, että uusimmissa ei enää ole kurkibrodeerausta selässä. Molemmat näistä farkkutakeista on Elloksen omaa valikoimaa ja mulla on näistä koot 54. Vaaleanpunainen farkkutakki on siis täysin sama kuin tuo vaaleansininenkin. Molemmat on muuten tehty 99% puuvillasta ja 1% elastaanista. Mukavan pehmeitä!  


Sitten päästään syksyn ehdottomaan must have tuotteeseen! Nimittäin tämä Elloksen Softshell takki on musta ihan loistava syksyllä. Oon itse käyttänyt tätä punaista takkia kun ollaan käyty metsässä tai yölaavulla. Sisällä on pehmeää fleeceä tai sen tuntuista ja päälikangas hylkii pikkuisen vettä - mikään sadetakki tämä ei ole, mutta pitää kuivana pienessä tihkusateessa. 

Mulla siis tosiaan tuo punainen versio, mutta tästä löytyy kyllä musta ja harmaatkin sävyt. Metsässä syksyllä käyskennessä on tuo punainen väri melko hyvä. Samalla kun katselin Ellosta, niin huomasin heille tulleen myös Lona-Softshell takin jossa on hivenen enemmän värivaihtoehtoja jos tuntuu siltä ettei tuon punaisen softshell-takin värivaihtoehdot ole ihan mieleen.

Lisäksi huomasin Elloksella myynnissä tämän Alexis tekoturkistakin ja tuo sai mut ainakin pysähtymään. Enhän mä tuollaista tarve, mutta on se vaan kivan muhkea ja kaunis. Voisin kuvitella, että laittaisin tuon juhlavaatteitteni ylle kun lähtisin juhliin, mutta takki on myös sellainenkin että menee ihan arkisempana "vähän hienompana" takkina. Vai oisko vähän överi? 


Ja samalla pakko myös sanoa tästä ihanasta Carina-maksimekosta. Kuva on jo vanha eli oon siihen tehnyt pienet muutokset ompelijalla kuten lyhennyttänyt ja sitten pistettiin tuota rintamusta vähän kiinnemmäksi. Tästä mekosta on koko 50/52 mikä on oikein sopiva, mutta huomaa että tää on reilua mitoitusta! Mut aivan ihastuttava tähän alkusyksyyn ja muutamiinkin pikkujuhliin.

Tää mekko on ollut yks mun alkusyksyn lemppareista eli tää on ollut aivan liian usein mun päällä kun oon lähtenyt menemään ja hei, tämän olen stailannut myös vaaleanpunaisen farkkutakin kanssa. Toimii! Joo, tää on polyesteriä mutta ei ainakaan itsellä oo ollut hiostava, vaan mukavan miellyttävä iholla.


6.9.2019

Loman aikana kuvattua


Aattelin laittaa teille esiin kuvia mitä lomani aikana tuli napsittua, kun niitä tuli jonkin verran otettua. Nämä kolme ylintä kuvaa olen ottanut vanhemmalla kamerarungolla ja ensimmäisessä kuvassa on Hennan tekemä nahkainen puhelinkotelo, kun vanha tekonahkainen alkoi menemään rikki. Oon todella tyytyväinen tähän koteloon. Tällä hetkellä odotankin Hennalta nahkavyötä. 

Ai niin, näin aluksi on varmaan hyvä myös mainita että nämä, kuten kaikki muutkin kuvani, olen pienentänyt eli kun niitä katsoo isompana, niin ne näyttävät huonolaatuisilta, mutta se on ihan tarkoituksellista. Täysikokoisina ovat oikein hyviä, mutta sellaisia kuvia ei kannata tänne laittaa ettei niitä vain käytetä väärin.


Viimeinen päivänkakkara. Halusin testata vanhan kittilinssin toimintaa, että jokohan osaisin sillä ottaa kuvia ja kyllähän minä osasin. Katselinkin tämän kuvan jälkeen niitä ihan ensimmäisiä kuvia mitä kyseisellä linssillä otin, niin on se taito aikalaillakin kehittynyt. Nyt osaisin käyttää kameraa että kittilinssiä. Usein siis kuulee valitusta miten kittilinssit on huonoja ja aikoinaan itsekin olin sitä mieltä, mutta en enää. Kyllä se oli se kuvaaja joka ei vain osannut käyttää tavaroitaan.


Pirpanahan se siinä katselee kun kuvailen 45mm linssillä sisältä ulos. Satuin vain huomaamaan että Piipu oli kivasti tuossa pötköttelytasolla ja ihmetteli sisältä kuuluvia ääniä, niin menin ja nappasin hänestä pikaisesti kuvan. Tein kuvasta mustavalkoisen koska se toimi tässä todella hienosti. Muutenkin viime aikoina tykännyt mustavalkoisista kuvista. Niissä on omaa tarinaa kerrottavana. 


Ja tässä kohtaa tuli sitten se uusi kamerarunko - Olympus OM-D E-M5 Mark II. Ja olihan sillä pakko mennä heti testailemaan että millaista jälkeä sillä saisi aikaiseksi. Ihan kaikkea en edelleenkään osaa tehdä, mutta ajan kanssa. Tämän kuvan olen ottanut pitkällä valotusajalla joka saa veden muuttumaan tuollaiseksi pehmeäksi ja liikkumattomaksi. Lisäksi olen editoinut siihen värisävyä että sain sen näyttämään pehmeämmän väriseltä.


Tää viimeinen tähtisilmä kuva on jotenkin pysäyttävä. Ihan siis omastakin mielestä. Tää on siis viimeinen meidän tähtisilmäkasasta pystyssä, muut oli jo loistonsa loistaneet. Kunnon syksyn tuntua.


Sateen jälkeen tulee pienetkin tyypit esille. Kävin napsimassa mustavalkokuvia kun huomasin että sateen jälkeen näiden päälle oli jäänyt isoja pisaroita. Ja kuva on niinkin tarkka, että lehden karvatkin on terävät. Kannattaa klikata isommaksi, niin huomaatte kans!


HEI, VARO VÄHÄ! Toteaa tuohtunut sorsa kun haikara meinasi päälle laskeutua. Kuva on napattu Kirjurinluodossa jossa olin käymässä ja hyvinkin pikaisella naps naps naps tyyliin otettu kun haikaran siellä huomasin. Lisäksi rajasin ylimääräisiä sivuilta ja ylhäältä pois.


Sulohan se siinä ihmettelee. Oli hieman väärä linssi mukana, niin ei tullut korvat täysin mukaan. Mut söpöinen kuva ja kun hän ei kameraa ujostele. 


Piipu keittiökaappien päällä ottamassa päivätorkkuja. Tai eihän se tuossa nyt mitään torku vaan ihmettelee mua kameran kanssa. Hän on taas pitkästä aikaa mennyt tuonne nukkumaan. Oikeastaan sen jälkeen kun Siiri lopetettiin, mutta ei siis hetinmiten. Ketkään muut tuolla ei käyneetkään kuin Piipu, Siiri ja Silla. 

Kas, tässä muutamia ottamiani räpsäisyjä pitkin lomaa. Kerro toki oma suosikkisi näistä kuvista. 


4.9.2019

Lomaltapaluun hetki


Lomat on lusittu ja sorvin ääreen palattu. Tuntuipa muuten oudolta pitää kuukauden blogiloma vaikka ei se blogiin silleen vaikuttanut, kun olin tehnyt videoita teille katseltavaksi. Niistä jäikin vielä kolme jäljelle ja julkaisen ne jossain kohtia. Lomailu teki kyllä hyvää ja tuntuu että oon saanut akut ladattua. Harmi vaan, että kesä sai ikävämmän lopun. Kuten tiedättekin, niin Siiri kissa tuli kipeäksi ja jouduimme lopulta tekemään sen raskaan päätöksen päästää pois. 

Ensimmäisen päivän ajan tuli itkettyä todella paljon, mutta sitten se lakkasi. Vielä välillä tulee tunnekuohuja jossa silmät vettyvät, mutta muuten olen enimmäkseen kiukkuinen. Kiukkuinen itselleni kun en sure Siiriä tätä enempää, koska Sillankin kuolemasta toipuminen otti aikaa. Olen yrittänyt ymmärtää asiaa, että se johtuu ehkä siitä että Siirin sain hyvästellä ja itkeä jo pidemmän aikaa, kun taas Sillan tapauksessa itkut sai itkeä tapahtuneen jälkeen. Neljä heitä kaikenkaikkiaan oli, mutta nyt on enää puolet jäljellä. Näiden kahden kohdalla saa pelätä, että milloin heistä aika jättää, kun tuntuu ettei kovin pitkäikäisiä olekaan. Elämä jatkaa kulkuaan ja onhan mellä edelleen kissoja, joita olemme nyt paijanneet kahta kauheammin. Saimme myös Siiristä ihanan muiston - Siljan tekemän taulun.   


On mun kesään mahtunut ilonaiheitakin ja niistä oonkin ammentanut itselleni hymyn aiheita, jotka ovat jaksaneet auttaa mut ylitse niistä ikävistä fiiliksistä mitä Siirin sairastelu toi tullessaan. Näitä aiheita on ollut mm. nämä: 

* Ystävä sai suloisen pikkutytön (hän on siis söpö-ööö)

* Aurinko ja lämpö ylipäätään (koska silloin on voinut maata nurmikolla ja katsoa ohilipuvia pilviä)

* Sai lukea kirjoja (Eli sain ajatukset muualle kun uppouduin kirjailijan luoman tarinan maailmaan)

* Pääsin kuvaamaan mukavia kuvauskeikkoja & upeita persoonia (Nää on aina kivoja, kun tässä saa unohdettua sen harteita painavan kivikasan ihan totaalisesti)

* Sain uuden järjestelmäkameran (Oon ihan rakastunu siihen, kuvista tulee upeita mut videoo en oo viel ottanut, mut pian!)

* Hetket ystävien kanssa (Nää piristää aina!)

* Halaus (Tätä mä suosittelen kaikille! Se on joskus hyvinkin lohduttavaa)

* Pienet lähireissut miehen kanssa


Mitä mun keskiviikkoon sitten kuuluu?

No, tällä hetkellä tuijottelen säätiedotteita ja yritän katsoa mihin väliin sopisi mahdollinen kuvauskeikka. Intoa on taas vaikka muille jakaa kun pitää päästä harjottelemaan uudella kameralla. Samassa merkissä pysyin mutta runko muuttui hivenen vaativammaksi. Oon alkanut myös järjestelemään instan puolella olevaa kuvaussivua. Poistelen sieltä muutamat vanhat, mutta laitan ne paremmassa järjestyksessä takaisin. 

Kävin myös Sulon kanssa kävelemässä kun oli niin levottomalla tuulella ja kiusasi likkoja kokoajan. Siinä kun Sulo söi ruohoa ja ihmetteli ympäristön ääniä, niin mä istuskelin ja pohdein huomista. Pitäisi nimittäin mennä kaupungille mutta on luvattu vesisadetta, niin en tiedä onko se kovin järkevää. Varsinkin kun ainut sateenvarjo jonka löysin oli se joka meni yhden kuvauskeikan jälkeen rikki, se vaan sano POKS. Meillä pitäisi olla kolmetkin sateenvarjot mutta jostain syystä ne kaksi on päättäneet olla niin hyvässä hukkapiilossa ettei ole tähän mennessä löytynyt. 

Katsotaanko siellä BB:tä? Mä oon aiemmin katsonut, mutta en silloinkaan kuin ne päivittäiset koosteet ja pudotuksen, mut nyt en oo jaksanut oikein innostua. Pisteet silti siitä, että tällä kertaa se on alkuaikojen mukainen eli porukka tavallista. Värikkäitä persoonia, kyllä vain, mutta silti niin tavallisia. Kaverit noista kovin juttelee ja mä oon jäänyt vähän taka-alalle kun en osaa ottaa kantaa kaikkeen. 

26.8.2019

❤ Siiri, nyt sun pieni sydän saa levätä ❤



" Siell’ kukkia täynnä on maa, sydän väsynyt levätä saa. Kevyt kulkea on, ei ahdista siellä, ei tuskaa tunneta taivaan tiellä. "



Tänään klo 10.30 lakkasi yhden maailman ihanimman kissan sydän lyömästä. Siiri oli mennyt taivaaseen Sillan luokse. Kaksi kuukautta yritimme Siiriä hoitaa terveeksi, mutta viime viikolla hänen vointinsa oli mennyt huonommaksi, että meidän piti tehdä raskas päätös. Päätös tehtiin yhdessä eläinlääkärin kanssa. Mitään 100% varmaa diagnoosia meillä ei ole, muuta kuin IMHA. Se osoittautui kuitenkin sekundääriseksi eli Siirin sairastelun alkuperäinen syy oli jokin muu. Eri vaihtoehtoja oli muutamia, eikä mikään niistä ollut ennusteeltaan hyvä. Tasan 2kk yritimme, mutta sitten oli pakko rakastaa Siiriä niin paljon ja päästää hänet pois kivuistaan. 


Siiri painoi kuollessaan 7,2kg josta 2,5kg oli pelkkää nesteturvotusta ympäri koko pientä kehoa. Siirin oli vaikea liikkua ja hengittäminen oli käynyt raskaaksi. Totesimme siis yhdessä puolisoni kanssa, ettei tämä ole kissan elämää ja eläinlääkäri oli kanssamme samaa mieltä. Toivoa paranemisesta ei enää ollut. Olimme Siirin vierellä loppuun asti, kun eläinlääkäri laittoi aineita, jotka vaivuttivat Siirin ikiuneen. Nyt Siiri on haudattu Sillan viereen, molempien lempialueelle. 


Lohduttavaa on, että saimme viettää Siirin kanssa vielä yhden viikonlopun. Saimme sanoa hänelle hyvästit. Hemmottelimme häntä hänen lempiruualla ja -nameilla. Paijasimme häntä ja kerroimme, miten ihana kissa hän oli. Miten hänen ei tarvitsisi enää kauaa jaksaa. Ja miten se oli ihan okei, ettei hän olisikaan täällä meitä ilahduttamassa 20 vuotta. Saimme kuunnella vielä kerran kun kehruumoottori lähti käyntiin ja masu paljastettiin.

22.8.2019

ELOKUUN LOPUN VAATE-ESITTELY SHEINILTÄ (Sis. alekoodin!)

          

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ, SHEIN


Oma suosikkini tällä kertaa on tuo ensimmäinen mekonhuitula, enkä osaa sitä muulla tavoin kutsua. Se on siis tuollaista läpinäkyvää ohutta kangasta joka vaatii allensa esim. topin ja shortsit. Itselläni on tässä päällä mustat enellin urheiluliivit sekä elloksen pitsilahkeiset shortsit. Myös tuo seuraavana oleva t.punainen tunikamekko on kiva. Niinkin kiva, että äitini haluaa sen. Loput kolme taas eivät olleet sopivia joten ne lähtevät myyntiin. Tuo sininen kukkamekko eniten harmittaa, kun ajattelin siitä kivan syysmekon. 

Jos haluat tilailla Sheiniltä niin kannattaa käyttää tätä saamaani koodia jolla saat -15% pois tilauksen loppusummasta. Koodi käy koko kauppaan ja se on voimassa syyskuun loppuun asti. Huom! Koodi toimii Sheinin eurokaupan puolella - tarkista siis että osoiterivillä lukee eur.shein.com, niin koodi toimii! Laita siis koodi varikasQ3 ja nauti alennuksesta!

Huomaa, että päälle 22€ paketista pitää maksaa 24% arvonlisävero ja 150€ ylittävästä summasta tullimaksu. Lisäksi pakettien pitäisi saapua 2vko aikana.







Plus Rolled Cuff Short Sleeve Tee Dress



SHEIN Plus Pocket Side Slit Hem Striped Dress



Plus Floral Print Flared Hem Zip Back Dress



Plus Floral Print Belted Maxi Dress


4.8.2019

TESTISSÄ - PAULIG COLD BREW

            


Huom! Vietän blogilomaa 1.9. asti, mutta hätä ei ole sen näköinen sillä olen ajatellut teitä ja vaikka minä lomailenkin, niin tube ja siinä samalla blogi päivittyy ellei tule jotain teknillisiä ongelmia. Niihin pitää aina varautua, mutta jos ei mitään ongelmia tule niin näitä postauksia tulee kaksi kertaa viikossa - sunnuntaisin ja torstaisin. Kellonaika ei ole kiveen hakattu. Myös instagramin puolella voin olla aktiivinen ja jos tulee jotain kiireellistä asiaa tai kysyttävää, niin kannattaa laittaa sitä kautta viestiä tai sitten sähköpostiin. Molempia tulee loman aikana käytettyä.

Rakkauskirjeet: Pipsan83@luukku.com

Instagram: @pipsa83 



Värikäs Pipsa liikennevaloissa -korvikset (By Korusuunnittelu HennaK)


** MAINOSPOSTAUS - KORUSUUNNITTELU HENNAK **


Kas tässä nämä Värikäs pipsa liikennevaloissa -korvikset, joista lupasin laittaa tänne bloginkin puolelle kuvat ja kaikki tiedot. Korvakorut on tehnyt taitava ja lahjakas Henna Kallionkieli / Korusuunnittelu HennaK ja hän on nämä korvikset tehnyt alusta alkaen itse. 

Korviksissa on käytetty kotimaista naudan 2mm kasvisparkittua nahkaa. Nahasta Henna leikkaa pyöreät kiekot jonka jälkeen rei'ittää ja värjää ne, sekä kovettaa ja vahaa. Jokainen työnosa on käsin tehty.  Lisäksi Henna kiillottaa puukapulalla nahan reunan "kiinni", veivaa hopealangasta kiepin mistä sahaa lenkki kerrallaan lenkit. Kun kaikki osat ovat kuivuneet, korvakorut kasataan. Korviksien muut osat ovat Ag925 hopeaa. Pienet muutokset ovat mahdollisia, mutta niistä osaa itse tekijä eli Henna kertoa enemmän. 


Korvisparin hinta on 65€ ja summaan lisätään toimituskulut 3,50€ mikäli korvikset postitetaan. 


Tilaukset  voi osoittaa joko suoraan Hennalle numeroon 050-5419119 tai heittää mulle sähköpostiin Pipsan83@luukku.com